Adolf Hitler – natsi-Saksan johtaja ja toisen maailmansodan arkkitehti

Adolf Hitler – natsi-Saksan johtaja: hänen valtakautensa, toisen maailmansodan käynnistäminen ja holokaustin traaginen perintö. Historia, seuraukset ja analyysi.

Tekijä: Leandro Alegsa

08-11-2025 18:37

Adolf Hitler (20. huhtikuuta 1889 – 30. huhtikuuta 1945) oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko ja natsipuolueen johtaja, joka vaikutti Saksan ja koko Euroopan historian kulkuun 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä. Hänen johdollaan natsi-Saksa (myös kutsuttu Kolmanneksi valtakunnaksi) toteutti laajat sotilaalliset hyökkäykset ja järjestelmällisen vainon, jotka johtivat kymmenien miljoonien ihmisten kuolemaan ja mittaviin tuhoihin.

Varhaiselämä ja ensimmäinen maailmansota

Hitler syntyi Braunau am Innissä Itävallan keisarikunnassa. Nuorena hän muutti Müncheniin, pyrki taideakatemiaan ilman menestystä ja palveli saksa-armeijassa ensimmäisessä maailmansodassa. Sodan aikaiset kokemukset ja tappiot vaikuttivat hänen radikaaleihin näkemyksiinsä ja poliittiseen toimintaansa.

Nousu kansallissosialistiseen liikkeeseen

Vuonna 1921 Hitler nousi natsipuolueen johtoon. Hän rakensi puolueesta populistisen, militantin liikkeen, joka hyötyi Weimarin tasavallan taloudellisesta epävakaudesta, työttömyydestä ja kansan tyytymättömyydestä. 1920–30-luvuilla hän käytti taitavasti propagandaa, paraateja ja väkivaltaa vastustajien tukahduttamiseksi.

Valtaannousu ja diktatuuri

Hitler nousi Saksan liittokansleriksi vuonna 1933. Tämän jälkeen natsit puristivat vallan keskitetysti: he kielsivät muut poliittiset puolueet, lakkauttivat riippumattoman lehdistön ja yhdistivät valtiolliset instituutiot omaan ohjaukseensa (ns. Gleichschaltung). Hitlerin henkilökohtainen asema vahvistui erityisesti vuoden 1934 jälkeen, jolloin hän kutsui itseään Führeriksi ja käytännössä yhdisti presidentin ja kanslerin tehtävät.

Ulkopolitiikka, sota ja strategia

Hitlerin ulkopoliittinen tavoitteet sisälsivät Saksan jälleenaseistamisen, elintilan laajentamisen (Lebensraum) idässä ja Saksan etnisen ylivallan edistämisen. Nämä tavoitteet johtivat aggressiivisiin toimiin, kuten Itävallan liittämiseen ja Tšekkoslovakian katkaisemiseen 1938–1939. Lopullinen operaatio, Puolan miehitys syyskuussa 1939, käynnisti toisen maailmansodan Euroopassa. Hitlerin päätöksenteko sodan aikana oli usein autoritaarista ja mielivaltaista; hän teki monet keskeiset sotilas- ja poliittiset ratkaisut itse.

Sodan kulku ja käännekohtia

Aluksi natsi-Saksa saavutti suuria alueellisia voittoja nopeasti, mutta sodan laajeneminen itään ja konflikti Neuvostoliiton kanssa sekä Yhdysvaltojen ja liittolaisten voimien väkivahva panos muuttivat tilanteen. Tärkeitä käännekohtia olivat muun muassa Stalingradin taistelu, Pohjois-Afrikan tappiot ja Normandian maihinnousu. Vuoteen 1945 mennessä Saksan sotilaallinen asema romahti, ja liittoutuneet etenivät useilla rintamilla.

Holokausti ja ihmisoikeusrikokset

Hitlerin hallinto järjesteli ja toteutti laajamittaisia vainoja ja ihmisoikeusrikoksia. Natsivalta sulki systemaattisesti pois hallinnosta ja vainosi poliittisia vastustajia, vammaisia, vihollisiaan, uskonnollisia ryhmiä ja erilaisia vähemmistöjä. Holokaustissa natsit murhasivat järjestelmällisesti noin kuusi miljoonaa juutalaista. Natsit surmasivat myös lukuisia muita ryhmiä, kuten romania, homoseksuaalia, slaavia ja muita etnisiä, uskonnollisia ja poliittisia vastustajia sekä sodan aikana vangittuja ja siviilejä.

Kuolema ja jälkivaikutus

Kun Neuvostoliiton joukot saavuttivat Berliinin, Hitler ampui itsensä 30. huhtikuuta 1945 bunkkerissa, koska hän ei halunnut joutua Neuvostoliiton vangiksi. Hänen kuolemansa ei kuitenkaan poistanut natsien aiheuttamaa tuhoa: sodan ja natsihallinnon seuraukset olivat laajat ja traumaattiset koko Euroopalle ja maailmalle.

Uhreista, kuolemien määrästä ja oikeudellisesta vastuusta

Toisen maailmansodan kuolemat ovat arvioitu yleisesti olevan arviolta noin 70–85 miljoonaa ihmistä koko maailmassa; tähän sisältyvät sotilaat ja siviilit, sodan aiheuttamat nälkä- ja tautikuolemat sekä systemaattinen murha, kuten Holokausti. Hitlerin ja natsihallinnon toimet johtivat suoraan tai välillisesti kymmenien miljoonien kuolemiin Euroopassa. Sodanjälkeiset oikeudenkäynnit, kuten Nurnbergin oikeudenkäynnit, pyrkivät selvittämään vastuuta ja langettivat tuomioita lukuisille natsi-Saksan johtajille rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Perintö ja opetus

Hitlerin aika jätti pitkäkestoisen varjon: kokonaisia kaupunkeja tuhottiin, yhteiskuntia hajotettiin ja sukupolvia traumatisoitiin. Historiantutkimus, muistomerkit ja kouluopetus pyrkivät varmistamaan, että natsien rikokset ja totalitarismin vaarat ymmärretään ja muistetaan, jotta samanlainen tragedia ei toistuisi. Natsi-ideologian ja väkivallan tutkiminen korostaa demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion merkitystä.

Lisätietoa aiheesta löytyy laajasti historiaa käsittelevistä lähteistä ja arkistoista; tapahtumien laajuus ja seuraukset ovat edelleen tutkijoiden ja historioitsijoiden keskeinen tutkimuskohde.

Perhetausta

Hitlerin perhe syntyi Waldviertelissä, Ala-Itävallassa. Hitlerin nimi vaihtui tuolloin tällä alueella useita kertoja Hüttlerin, Hiedlerin, Hittlerin ja Hitlerin välillä. Nimi oli yleinen Euroopan saksankielisellä alueella 1800-luvulla. Kirjallisuuden mukaan nimi polveutuu tšekkiläisestä nimestä Hidlar tai Hidlarcek.

Lapsuus ja varhaisaikuisuus

Adolf Hitler syntyi 20. huhtikuuta 1889 neljäntenä kuudesta lapsesta Braunau am Innissä. Tämä on pieni kaupunki Linzin lähellä Ylä-Itävallan osavaltiossa, lähellä Saksan rajaa. Tuolloin kaupunki kuului Itävalta-Unkariin. Hänen vanhempansa olivat Klara Pölzl ja Alois Hitler. Isänsä työn vuoksi Hitler muutti Braunausta Passauhun, myöhemmin Lambachiin ja lopulta Leondingiin. Hän kävi useita kansanopistoja.

Hitlerin äiti Klara Pölzl oli hänen isänsä kolmas vaimo ja myös Hitlerin serkku. Hitlerin isä kuoli vuonna 1903.

Hitler reputti lukion kokeet Linzissä kahdesti. Vuonna 1905 hän jätti koulun kesken. Hän kiinnostui professori Leopold Poetschin antisemitistisistä (juutalaisvastaisista), pansaksalaisista opetuksista. Syyskuussa 1907 hän lähti Wieniin ja suoritti pääsykokeen. Lokakuun 1. ja 2. päivänä hän reputti toisen kokeen. Hitler palasi lokakuun lopussa takaisin Linziin. Joulukuussa 1907 Hitlerin äiti kuoli, minkä vuoksi hän oli masentunut. Hitlerin äiti oli katolilainen, mutta Hitlerin ei tiedetä olleen henkilökohtaisesti kiinnostunut kristinuskosta.

Vuonna 1909 Hitler lähti jälleen Wieniin opiskelemaan taidetta. Hän yritti päästä Taideakatemian opiskelijaksi, mutta reputti ensimmäisessä pääsykokeessa. Hän teki monia maalauksia ja myi niitä halvalla. Hitler sanoi, että hänestä tuli ensimmäisen kerran antisemitisti Wienissä. Tässä kaupungissa oli suuri juutalaisyhteisö.

Vuonna 1913 Hitler oli 24-vuotias. Siihen aikaan kaikkien itävaltalaisten nuorten miesten oli liityttävä armeijaan. Hitler ei pitänyt Itävallan armeijasta eikä Itävalta-Unkarin keisarikunnasta sen monien etnisten ryhmien vuoksi, joten hän lähti Itävallasta Saksaan. Hän asui saksalaisessa Münchenin kaupungissa.

Hitler n. 1889-90

Ensimmäinen maailmansota

Hitler liittyi 16. elokuuta 1914 Baijerin armeijaan. Hän taisteli Saksan keisarikunnan puolesta ensimmäisessä maailmansodassa. Hitler palveli Belgiassa ja Ranskassa Baijerin 16. reservirykmentissä. Hän vietti lähes koko ajan länsirintamalla. Hän oli juoksija, yksi rintaman vaarallisimmista tehtävistä. Se tarkoittaa sitä, että hän juoksi asemasta toiseen kuljettamaan viestejä. Marraskuun 1. päivänä 1914 Hitleristä tuli gefreiter (mikä oli kuin sotamies ensimmäisessä luokassa Yhdysvaltain armeijassa tai korpraali Britannian armeijassa). Hallitus myönsi hänelle 2. joulukuuta 1914 toisen luokan rautaristin.

Lokakuun 5. päivänä 1916 Hitler loukkaantui luodin kranaatista. Lokakuun 9. päivän ja joulukuun 1. päivän välisenä aikana hän oli Belitzin sotilassairaalassa. Maaliskuussa 1917 hän palasi takaisin rintamalle. Siellä hän taisteli taistelussa ja hänet palkittiin miekoilla kolmannella luokan Militärverdienstkreuzilla.

Maaliskuussa 1918 Hitler osallistui keväthyökkäykseen. Elokuun 4. päivänä 1918 Hitler sai juutalaisen Hugo Gutmannin myöntämän ensimmäisen luokan rautaristin. Saksan antauduttua Hitler oli järkyttynyt, koska Saksan armeija piti vielä marraskuussa 1918 vihollisaluetta hallussaan.

Hitler muiden saksalaisten sotilaiden kanssa ensimmäisessä maailmansodassa

Pääsy politiikkaan

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Hitler pysyi armeijassa ja palasi Müncheniin. Siellä hän osallistui surmansa saaneen Baijerin pääministerin Kurt Eisnerin hautajaismarssille. Vuonna 1919 hän osallistui propagandapuhujien koulutusohjelmaan 5.-12. kesäkuuta ja 26. kesäkuuta-5. heinäkuuta.

Myöhemmin samana vuonna Hitler liittyi pieneen poliittiseen puolueeseen nimeltä Saksan työväenpuolue. Hänestä tuli jäsen numero 555. Hän sai pian puolueen jäsenten tuen. Kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli puolueen johtaja. Hän nimesi puolueen uudelleen kansallissosialistiseksi Saksan työväenpuolueeksi. Se tuli tunnetuksi nimellä natsipuolue.

Hitlerin jäsenkortti Saksan työväenpuolueessa, jota myöhemmin kutsuttiin natseiksi.

Weimarin tasavallan aikana

Vuonna 1923 Hitler kokosi yhteen useita satoja muita natsipuolueen jäseniä ja yritti vallata Weimarin tasavallan hallituksen (1918-34) oluthuonepuuhkassa. Vallankaappaus epäonnistui. Hallitus tappoi 13 Hitlerin miestä (13 kuollutta miestä julistettiin myöhemmin natsi-ideologian pyhimyksiksi). He myös panivat Hitlerin Landsbergin vankilaan. He sanoivat, että hän jäisi vankilaan viideksi vuodeksi, mutta päästivät hänet pois yhdeksän kuukauden kuluttua.

Mein Kampf

Hitler kirjoitti vankilassa ollessaan kirjan läheisen ystävänsä Rudolf Hessin avustuksella. Aluksi Hitler halusi antaa kirjalle nimeksi Neljä ja puoli vuotta taistelua valheita, typeryyttä ja pelkuruutta vastaan. Lopulta hän antoi kirjalle nimen "Mein Kampf" ("Taisteluni").

Mein Kampf kokoaa yhteen joitakin Hitlerin erilaisia ajatuksia ja selittää, mistä ne ovat peräisin:

Hänen käsityksensä siitä, että "arjalainen rotu" oli parempi kuin kaikki muut: Tämä oli peräisin Arthur de Gobineaun kirjasta The Inequality of the Human Races.
Hänen suunnitelmansa idän imperiumista: Nämä suunnitelmat johtuivat siitä, miten Saksa oli vallannut viljelysmaata ensimmäisessä maailmansodassa.
Hänen ajatuksensa siitä, että demokratia (hallitusten vaaleissa äänestämien hallitusten hallitsema valta) olisi korvattava diktatuurilla (yhden miehen hallitsema valta).
Ajatus siitä, että juutalaisuus ja kommunismi liittyivät toisiinsa: Hän sai tämän ajatuksen natsikirjailija Alfred Rosenbergiltä.
Hänen vihansa juutalaisia kohtaan. Hän ehdottaa, että heidät pitäisi tappaa, vaikka hän ei olekaan selvillä siitä, miten se pitäisi tehdä.

Hitleriin on saattanut vaikuttaa myös Martin Lutherin teos Juutalaisista ja heidän valheistaan. Mein Kampfissa Hitler sanoo, että Martin Luther oli "suuri soturi, todellinen valtiomies ja suuri uudistaja".

Nousu valtaan

Tammikuussa 1933 Hitler valittiin Saksan hallitukseen, ja hänestä tuli seuraavien kuukausien aikana diktaattori. Hän lopetti sananvapauden ja pani vihollisensa vankiloihin ja keskitysleireille tai tappoi heidät. Hän ei sallinut kesään 1933 mennessä muita poliittisia puolueita kuin natsipuolueen. Hitler ja hänen propagandaministerinsä Joseph Goebbels levittivät Saksassa äärinationalismia. Kaikkien tiedotusvälineiden oli ylistettävä natseja. Lisäksi syntyi enemmän ihmisiä, koska Hitler halusi lisää ihmisiä "herrarotuun" (joita hän kutsui "arjalaisiksi"). Paul von Hindenburgin kuoltua vuonna 1934 Hitler julisti presidentin viran avoimeksi ja teki itsestään Führerin (sekä valtion- että hallituksen päämiehen) ja hänestä tuli täysi diktaattori, jolla ei ollut minkäänlaista valvontaa. Hän teki Saksasta totalitaarisen natsivaltion.

Hitler oli myös vastuussa vuoden 1923 olutputschista. Pitkien veitsien yönä vuonna 1934 hän tapatti Ernst Röhmin, SA:n johtajan, Heinrich Himmlerin, Reinhard Heydrichin ja SS:n toimesta. He olivat mukana myös Kristalliyössä (1938).

Toinen maailmansota ja holokausti

Hitlerin katsotaan aloittaneen toisen maailmansodan käskemällä Saksan armeijan hyökkäämään Puolaan. Hänen armeijansa valtasi Länsi-Puolan ja myöhemmin suurimman osan Eurooppaa, mukaan lukien Ranskan ja suuren osan Neuvostoliitosta.

Sodan aikana Hitler määräsi natsit tappamaan monia ihmisiä, myös naisia ja lapsia. Natsit tappoivat holokaustissa noin kuusi miljoonaa juutalaista. Muita natsit tappoivat romaneja (mustalaisia), homoseksuaaleja, slaaveja, kuten venäläisiä ja puolalaisia, sekä poliittisia vastustajiaan.

Lopulta eräät muut maailman maat tekivät yhteistyötä Saksan kukistamiseksi. Hitler menetti kaikki valtaamansa maat. Miljoonia saksalaisia kuoli sodassa. Toisen maailmansodan lopussa Hitler antoi kaikille Führerbunkerissa olleille ihmisille luvan poistua sieltä. Monet ihmiset tekivät niin ja muuttivat Berchtesgadenin alueelle. He käyttivät lentokoneita ja kuorma-autosaattueita.

Hitler, Göbbelsin perhe, Martin Bormann, Eva Braun ja muutama muu henkilökuntaan kuuluva jäivät bunkkeriin. Hitler avioitui Eva Braunin kanssa 29. huhtikuuta 1945.

Hakaristi oli Hitlerin käyttämä Saksan tunnus ja lippu vuosina 1935-1945.

Kuolema

Neljäkymmentä tuntia sen jälkeen, kun Hitler ja Eva Braun olivat menneet naimisiin Berliinissä Saksassa, molemmat tekivät itsemurhan myrkyttämällä itsensä syanidilla, minkä jälkeen Hitler ampui itseään päähän aseellaan. Tätä ennen Hitler määräsi, että heidän ruumiinsa poltetaan. Tämä esti häntä joutumasta elävänä puna-armeijan sotilaiden vangiksi, jotka olivat lähestymässä häntä.

Amerikkalaisen The Stars and Stripes -sanomalehden kansi 2. toukokuuta 1945.

Hitler historiassa

Hitlerin elämäkerran (elämäntarinan) kirjoittanut historioitsija Ian Kershaw kuvailee Hitleriä nykyaikaiseksi pahuuden symboliksi. "Koskaan historiassa ei ole tällaista tuhoa ... [yhdistetty] yhden miehen nimeen." Kershaw ja jotkut muut historioitsijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että sodan ja holokaustin syiden selittämiseksi on tärkeämpää tarkastella Hitlerin itsensä sijasta laajempia ongelmia Saksassa tuolloin.

Aiheeseen liittyvät sivut

Lisää lukemista

Lisätietoja Adolf Hitler Wikipedian sisarprojekteissa
	Määritelmiä Wiktionaryn sanakirjasta
	Media Commonsista
	Uutisia Wikinewsista
	Sitaatteja Wikisitaatista
	Lähdetekstit Wikilähteestä
	Oppikirjat Wikibooksista
	Wikiversityn oppimisresurssit

Alan Bullock (1991). Hitler ja Stalin: Parallel Lives. HarperCollins. ISBN 978-0-679-72994-5.
Alan Bullock (1991). Hitler: A Study in Tyranny. ISBN 978-0-0-06-092020-3.
Michael FitzGerald (2006). Adolf Hitler: A Portrait. Spellmount. ISBN 978-1-86227-322-1.
Joachim Fest (2002). Hitler. Harvest Books. ISBN 978-0-15-602754-0.
Ian Kershaw (1999). Hitler 1889-1936: Hubris. W W Norton. ISBN 978-0-393-32035-0.
Lothar Machtan (2001). Piilotettu Hitler. Basic Books. ISBN 978-0-465-04308-8.
"Top 25 Adolph Hitlerin sitaattia". AZ lainauksia.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka oli Adolf Hitler?

A: Adolf Hitler oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko ja natsipuolueen johtaja vuodesta 1933 kuolemaansa 1945 saakka.

K: Miten Hitleristä tuli Saksan johtaja?

V: Hän johti natsipuolueen Saksan vaikutusvaltaisimmaksi poliittiseksi puolueeksi vuoden 1932 vaalien jälkeen ja nousi sitten Saksan liittokansleriksi vuonna 1933. Natsit kielsivät kaikki muut poliittiset puolueet ja tekivät Saksasta diktatuurin, mikä tarkoittaa, että hallitusta hallitsi yksi henkilö.

Kysymys: Millä nimellä Hitler kutsui itseään?

V: Vuoden 1934 jälkeen hän kutsui itseään Führeriksi (joka tarkoittaa "johtaja").

Kysymys: Mikä tapahtuma aloitti toisen maailmansodan?

V: Hitler määräsi Puolan valtauksen vuonna 1939, mikä käynnisti toisen maailmansodan Euroopassa.

K: Kuinka monta ihmistä kuoli natsien joukkojen takia toisen maailmansodan aikana?

V: Ainakin 50 miljoonaa ihmistä kuoli natsijoukkojen takia toisen maailmansodan aikana; tähän sisältyy 28,7 miljoonaa sotilasta ja taisteluissa kuollutta ihmistä sekä 19,3 miljoonaa siviiliä ja sotavankia.

Kysymys: Mitä ryhmiä natsijoukot vainosivat toisen maailmansodan aikana?

V: Toisen maailmansodan aikana natsijoukot vainosivat ja tappoivat juutalaisia ja muita etnisiä, uskonnollisia ja poliittisia vähemmistöjä. Niin sanotussa holokaustissa ne tappoivat kuusi miljoonaa juutalaista, romaneja, homoseksuaaleja, slaaveja ja monia muita ihmisryhmiä.

Kysymys: Miten Hitler kuoli? V: 30. huhtikuuta 1945, kun neuvostoarmeija saavutti Berliinin, Hitler ampui itsensä, koska hän ei halunnut jäädä elävänä Neuvostoliiton vangiksi.

Etsiä