Adolf Hitler | poliitikko ja natsipuolueen johtaja

Perhetausta

Hitlerin perhe syntyi Waldviertelissä, Ala-Itävallassa. Hitlerin nimi vaihtui tuolloin tällä alueella useita kertoja Hüttlerin, Hiedlerin, Hittlerin ja Hitlerin välillä. Nimi oli yleinen Euroopan saksankielisellä alueella 1800-luvulla. Kirjallisuuden mukaan nimi polveutuu tšekkiläisestä nimestä Hidlar tai Hidlarcek.

 

Lapsuus ja varhaisaikuisuus

Adolf Hitler syntyi 20. huhtikuuta 1889 neljäntenä kuudesta lapsesta Braunau am Innissä. Tämä on pieni kaupunki Linzin lähellä Ylä-Itävallan osavaltiossa, lähellä Saksan rajaa. Tuolloin kaupunki kuului Itävalta-Unkariin. Hänen vanhempansa olivat Klara Pölzl ja Alois Hitler. Isänsä työn vuoksi Hitler muutti Braunausta Passauhun, myöhemmin Lambachiin ja lopulta Leondingiin. Hän kävi useita kansanopistoja.

Hitlerin äiti Klara Pölzl oli hänen isänsä kolmas vaimo ja myös Hitlerin serkku. Hitlerin isä kuoli vuonna 1903.

Hitler reputti lukion kokeet Linzissä kahdesti. Vuonna 1905 hän jätti koulun kesken. Hän kiinnostui professori Leopold Poetschin antisemitistisistä (juutalaisvastaisista), pansaksalaisista opetuksista. Syyskuussa 1907 hän lähti Wieniin ja suoritti pääsykokeen. Lokakuun 1. ja 2. päivänä hän reputti toisen kokeen. Hitler palasi lokakuun lopussa takaisin Linziin. Joulukuussa 1907 Hitlerin äiti kuoli, minkä vuoksi hän oli masentunut. Hitlerin äiti oli katolilainen, mutta Hitlerin ei tiedetä olleen henkilökohtaisesti kiinnostunut kristinuskosta.

Vuonna 1909 Hitler lähti jälleen Wieniin opiskelemaan taidetta. Hän yritti päästä Taideakatemian opiskelijaksi, mutta reputti ensimmäisessä pääsykokeessa. Hän teki monia maalauksia ja myi niitä halvalla. Hitler sanoi, että hänestä tuli ensimmäisen kerran antisemitisti Wienissä. Tässä kaupungissa oli suuri juutalaisyhteisö.

Vuonna 1913 Hitler oli 24-vuotias. Siihen aikaan kaikkien itävaltalaisten nuorten miesten oli liityttävä armeijaan. Hitler ei pitänyt Itävallan armeijasta eikä Itävalta-Unkarin keisarikunnasta sen monien etnisten ryhmien vuoksi, joten hän lähti Itävallasta Saksaan. Hän asui saksalaisessa Münchenin kaupungissa.

 
Hitler n. 1889-90  

Ensimmäinen maailmansota

Hitler liittyi 16. elokuuta 1914 Baijerin armeijaan. Hän taisteli Saksan keisarikunnan puolesta ensimmäisessä maailmansodassa. Hitler palveli Belgiassa ja Ranskassa Baijerin 16. reservirykmentissä. Hän vietti lähes koko ajan länsirintamalla. Hän oli juoksija, yksi rintaman vaarallisimmista tehtävistä. Se tarkoittaa sitä, että hän juoksi asemasta toiseen kuljettamaan viestejä. Marraskuun 1. päivänä 1914 Hitleristä tuli gefreiter (mikä oli kuin sotamies ensimmäisessä luokassa Yhdysvaltain armeijassa tai korpraali Britannian armeijassa). Hallitus myönsi hänelle 2. joulukuuta 1914 toisen luokan rautaristin.

Lokakuun 5. päivänä 1916 Hitler loukkaantui luodin kranaatista. Lokakuun 9. päivän ja joulukuun 1. päivän välisenä aikana hän oli Belitzin sotilassairaalassa. Maaliskuussa 1917 hän palasi takaisin rintamalle. Siellä hän taisteli taistelussa ja hänet palkittiin miekoilla kolmannella luokan Militärverdienstkreuzilla.

Maaliskuussa 1918 Hitler osallistui keväthyökkäykseen. Elokuun 4. päivänä 1918 Hitler sai juutalaisen Hugo Gutmannin myöntämän ensimmäisen luokan rautaristin. Saksan antauduttua Hitler oli järkyttynyt, koska Saksan armeija piti vielä marraskuussa 1918 vihollisaluetta hallussaan.

 
Hitler muiden saksalaisten sotilaiden kanssa ensimmäisessä maailmansodassa  

Pääsy politiikkaan

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Hitler pysyi armeijassa ja palasi Müncheniin. Siellä hän osallistui surmansa saaneen Baijerin pääministerin Kurt Eisnerin hautajaismarssille. Vuonna 1919 hän osallistui propagandapuhujien koulutusohjelmaan 5.-12. kesäkuuta ja 26. kesäkuuta-5. heinäkuuta.

Myöhemmin samana vuonna Hitler liittyi pieneen poliittiseen puolueeseen nimeltä Saksan työväenpuolue. Hänestä tuli jäsen numero 555. Hän sai pian puolueen jäsenten tuen. Kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli puolueen johtaja. Hän nimesi puolueen uudelleen kansallissosialistiseksi Saksan työväenpuolueeksi. Se tuli tunnetuksi nimellä natsipuolue.

 
Hitlerin jäsenkortti Saksan työväenpuolueessa, jota myöhemmin kutsuttiin natseiksi.  

Weimarin tasavallan aikana

Vuonna 1923 Hitler kokosi yhteen useita satoja muita natsipuolueen jäseniä ja yritti vallata Weimarin tasavallan hallituksen (1918-34) oluthuonepuuhkassa. Vallankaappaus epäonnistui. Hallitus tappoi 13 Hitlerin miestä (13 kuollutta miestä julistettiin myöhemmin natsi-ideologian pyhimyksiksi). He myös panivat Hitlerin Landsbergin vankilaan. He sanoivat, että hän jäisi vankilaan viideksi vuodeksi, mutta päästivät hänet pois yhdeksän kuukauden kuluttua.

 

Mein Kampf

Hitler kirjoitti vankilassa ollessaan kirjan läheisen ystävänsä Rudolf Hessin avustuksella. Aluksi Hitler halusi antaa kirjalle nimeksi Neljä ja puoli vuotta taistelua valheita, typeryyttä ja pelkuruutta vastaan. Lopulta hän antoi kirjalle nimen "Mein Kampf" ("Taisteluni").

Mein Kampf kokoaa yhteen joitakin Hitlerin erilaisia ajatuksia ja selittää, mistä ne ovat peräisin:

• Hänen käsityksensä siitä, että "arjalainen rotu" oli parempi kuin kaikki muut: Tämä oli peräisin Arthur de Gobineaun kirjasta The Inequality of the Human Races.
• Hänen suunnitelmansa idän imperiumista: Nämä suunnitelmat johtuivat siitä, miten Saksa oli vallannut viljelysmaata ensimmäisessä maailmansodassa.
• Hänen ajatuksensa siitä, että demokratia (hallitusten vaaleissa äänestämien hallitusten hallitsema valta) olisi korvattava diktatuurilla (yhden miehen hallitsema valta).
• Ajatus siitä, että juutalaisuus ja kommunismi liittyivät toisiinsa: Hän sai tämän ajatuksen natsikirjailija Alfred Rosenbergiltä.
• Hänen vihansa juutalaisia kohtaan. Hän ehdottaa, että heidät pitäisi tappaa, vaikka hän ei olekaan selvillä siitä, miten se pitäisi tehdä.

Hitleriin on saattanut vaikuttaa myös Martin Lutherin teos Juutalaisista ja heidän valheistaan. Mein Kampfissa Hitler sanoo, että Martin Luther oli "suuri soturi, todellinen valtiomies ja suuri uudistaja".

 

Nousu valtaan

Tammikuussa 1933 Hitler valittiin Saksan hallitukseen, ja hänestä tuli seuraavien kuukausien aikana diktaattori. Hän lopetti sananvapauden ja pani vihollisensa vankiloihin ja keskitysleireille tai tappoi heidät. Hän ei sallinut kesään 1933 mennessä muita poliittisia puolueita kuin natsipuolueen. Hitler ja hänen propagandaministerinsä Joseph Goebbels levittivät Saksassa äärinationalismia. Kaikkien tiedotusvälineiden oli ylistettävä natseja. Lisäksi syntyi enemmän ihmisiä, koska Hitler halusi lisää ihmisiä "herrarotuun" (joita hän kutsui "arjalaisiksi"). Paul von Hindenburgin kuoltua vuonna 1934 Hitler julisti presidentin viran avoimeksi ja teki itsestään Führerin (sekä valtion- että hallituksen päämiehen) ja hänestä tuli täysi diktaattori, jolla ei ollut minkäänlaista valvontaa. Hän teki Saksasta totalitaarisen natsivaltion.

Hitler oli myös vastuussa vuoden 1923 olutputschista. Pitkien veitsien yönä vuonna 1934 hän tapatti Ernst Röhmin, SA:n johtajan, Heinrich Himmlerin, Reinhard Heydrichin ja SS:n toimesta. He olivat mukana myös Kristalliyössä (1938).

 

Toinen maailmansota ja holokausti

Hitlerin katsotaan aloittaneen toisen maailmansodan käskemällä Saksan armeijan hyökkäämään Puolaan. Hänen armeijansa valtasi Länsi-Puolan ja myöhemmin suurimman osan Eurooppaa, mukaan lukien Ranskan ja suuren osan Neuvostoliitosta.

Sodan aikana Hitler määräsi natsit tappamaan monia ihmisiä, myös naisia ja lapsia. Natsit tappoivat holokaustissa noin kuusi miljoonaa juutalaista. Muita natsit tappoivat romaneja (mustalaisia), homoseksuaaleja, slaaveja, kuten venäläisiä ja puolalaisia, sekä poliittisia vastustajiaan.

Lopulta eräät muut maailman maat tekivät yhteistyötä Saksan kukistamiseksi. Hitler menetti kaikki valtaamansa maat. Miljoonia saksalaisia kuoli sodassa. Toisen maailmansodan lopussa Hitler antoi kaikille Führerbunkerissa olleille ihmisille luvan poistua sieltä. Monet ihmiset tekivät niin ja muuttivat Berchtesgadenin alueelle. He käyttivät lentokoneita ja kuorma-autosaattueita.

Hitler, Göbbelsin perhe, Martin Bormann, Eva Braun ja muutama muu henkilökuntaan kuuluva jäivät bunkkeriin. Hitler avioitui Eva Braunin kanssa 29. huhtikuuta 1945.

 
Hakaristi oli Hitlerin käyttämä Saksan tunnus ja lippu vuosina 1935-1945.  

Kuolema

Neljäkymmentä tuntia sen jälkeen, kun Hitler ja Eva Braun olivat menneet naimisiin Berliinissä Saksassa, molemmat tekivät itsemurhan myrkyttämällä itsensä syanidilla, minkä jälkeen Hitler ampui itseään päähän aseellaan. Tätä ennen Hitler määräsi, että heidän ruumiinsa poltetaan. Tämä esti häntä joutumasta elävänä puna-armeijan sotilaiden vangiksi, jotka olivat lähestymässä häntä.

 
Amerikkalaisen The Stars and Stripes -sanomalehden kansi 2. toukokuuta 1945.  

Hitler historiassa

Hitlerin elämäkerran (elämäntarinan) kirjoittanut historioitsija Ian Kershaw kuvailee Hitleriä nykyaikaiseksi pahuuden symboliksi. "Koskaan historiassa ei ole tällaista tuhoa ... [yhdistetty] yhden miehen nimeen." Kershaw ja jotkut muut historioitsijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että sodan ja holokaustin syiden selittämiseksi on tärkeämpää tarkastella Hitlerin itsensä sijasta laajempia ongelmia Saksassa tuolloin.

 

Aiheeseen liittyvät sivut

• Natsismi
• Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei
• Fasismi
• Rasismi
• Toinen maailmansota
• Mein Kampf

 

Lisää lukemista

Lisätietoja Adolf Hitler Wikipedian sisarprojekteissa
	Määritelmiä Wiktionaryn sanakirjasta
	Media Commonsista
	Uutisia Wikinewsista
	Sitaatteja Wikisitaatista
	Lähdetekstit Wikilähteestä
	Oppikirjat Wikibooksista
	Wikiversityn oppimisresurssit

• Alan Bullock (1991). Hitler ja Stalin: Parallel Lives. HarperCollins. ISBN 978-0-679-72994-5.
• Alan Bullock (1991). Hitler: A Study in Tyranny. ISBN 978-0-0-06-092020-3.
• Michael FitzGerald (2006). Adolf Hitler: A Portrait. Spellmount. ISBN 978-1-86227-322-1.
• Joachim Fest (2002). Hitler. Harvest Books. ISBN 978-0-15-602754-0.
• Ian Kershaw (1999). Hitler 1889-1936: Hubris. W W Norton. ISBN 978-0-393-32035-0.
• Lothar Machtan (2001). Piilotettu Hitler. Basic Books. ISBN 978-0-465-04308-8.
• "Top 25 Adolph Hitlerin sitaattia". AZ lainauksia.