Atlas V on kiertoradalle laukaiseva kantoraketti, jota United Launch Alliance (joka koostuu kahdesta yrityksestä, Boeingista ja Lockheed Martinista) käyttää satelliittien asettamiseen kiertoradalle. Se on 58,3 metriä (191 jalkaa) korkea ja 3,81 metriä (12,5 jalkaa) leveä raketti. Se on lentänyt 79 kertaa 21. elokuuta 2002 tapahtuneen ensilentonsa jälkeen. Se on kehitetty Atlas-ohjuksesta. Toisin kuin avaruussukkulaa, Atlas V:tä käytetään vain kerran, ja jokaista lentoa varten rakennetaan uusi raketti.
Raketti koostuu ensimmäisestä vaiheesta, Common Core Boosterista, jossa on venäläinen RD-180-moottori. Jokaisessa Atlas V:ssä on tämä ensimmäinen vaihe. Toisen vaiheen nimi on Centaur, ja siinä on yksi/kaksi Aerojet Rocketdynen RL-10-moottoria. Yläosassa on 4-5 metriä leveä suojus, joka peittää avaruusaluksen laukaisun aikana.
Rakenne ja pääkomponentit
Common Core Booster (CCB) on Atlas V:n ensimmäinen vaihe. Se polttoaineena käyttää RP‑1-kerosiinia ja nestemäistä happea (LOX) ja sen teholähteenä on venäläinen RD‑180‑moottori. RD‑180 on voimakas ja tehokas moottori, joka tarjoaa suurimman osan nostovoimasta laukaisun aikana.
Centaur-yläosa on tyypiltään kryogeeninen yläaste, joka käyttää vetyn (LH2) ja nestemäisen hapen (LOX) yhdistelmää. Centaurin RL‑10‑moottori on kevyt ja polttoainetaloudellinen, ja se on suunniteltu sytytettäviksi useita kertoja lennon aikana. Tämä mahdollistaa tarkat kiertoradan sijoitukset ja monivaiheiset tehtävät, kuten geostationaarisen siirtoradan (GTO) tai planeettaluotaimen karkeemman poishäkäisyn asettamisen.
Suojakupu (fairing) suojaa kantamusta ilmakehän aikana. Atlas V:ssä käytetään pääasiallisesti kahden kokoista suojakupua: noin 4 metriä ja 5 metriä leveitä vaihtoehtoja, riippuen kannettavan satelliitin koosta.
Konfiguraatiot ja nimitys
Atlas V -rakettia tarjotaan useina konfiguraatioina, jotka valitaan lennon tarpeiden mukaan. Konfiguraatiot ilmoitetaan kolminumerolla (esim. 401, 551):
- Ensimmäinen numero: suojakuvun halkaisija (4 = n. 4 m, 5 = n. 5 m).
- Toinen numero: kiinteäpolttoaineisten lisäkiihdyttimien (strap‑on) määrä (0–5).
- Kolmas numero: Centaurin RL‑10‑moottorien määrä (1 tai 2).
Lisäkiihdyttimet antavat joustavuutta kantavuuteen: niiden lukumäärä vaikuttaa suoraan raketin nostokykyyn ja mahdollistaa raskaampien hyötykuormien laukaisun.
Käyttökohteet ja tunnettuja tehtäviä
Atlas V:llä on lennätetty sekä siviili‑ että puolustusorganisaatioiden satelliitteja ja tutkimustehtäviä. Se on ollut käyttökelpoinen mm. seuraavissa tehtävissä:
- tieteelliset avaruusluotaimet ja planeettatutkimus (esim. New Horizons),
- Mars‑luotaimet (esim. Curiosity/Mars Science Laboratory),
- geostationaariset tiedonsiirto‑ ja tutkasatelliitit,
- Puolustusvoimien ja kansallisen turvallisuuden lähetykset.
Laukaisupaikat ja operointi
Atlas V:tä laukaistaan tyypillisesti Yhdysvalloista, pääasialliset laitokset ovat Cape Canaveralin laukaisukeskus (Space Launch Complex‑41) Floridassa ja Vandenbergin ilmatukikohta (SLC‑3E) Kaliforniassa. United Launch Alliance vastaa raketin tuotannosta, integroidusta laukaisusta ja lennon operoinnista.
Luotettavuus ja erityispiirteet
- Yksittäiskäyttöinen: Atlas V on kertakäyttöinen kantoraketti — jokainen lento käyttää uuden raketinarvioinnin ja kokoonpanon.
- Monikäyttöisyys: Centaurin uudelleensytytettävyys mahdollistaa monimutkaisia laukaisuprofiileja ja tarkkaa kiertoradan sijoitusta.
- Turvallisuus: raketti on suunniteltu korkeaa luotettavuutta silmällä pitäen, minkä vuoksi se on ollut suosittu valinta tärkeille tieteellisille ja puolustustehroille.
Tulevaisuus
United Launch Alliance kehittää uutta Vulcan-kantorakettia, joka on suunniteltu vähentämään riippuvuutta RD‑180‑moottorista ja parantamaan kustannustehokkuutta sekä osittain myös uudelleenkäytettävyyttä. Atlas V jatkaa kuitenkaan tehtävissä niin kauan kuin se on operatiivisesti tarpeen ja asiakkaiden vaatimukset täyttyvät.
Huom. Tämä artikkeli esittelee Atlas V -raketin keskeiset ominaisuudet ja käyttöperiaatteet. Tekniset yksityiskohdat voivat vaihdella konfiguraatiosta ja lennosta riippuen.
