NML Cygni eli V1489 Cygni on hyvin massiivinen punainen hyperjättiläinen, joka sijaitsee Joutsenen (Cygnus) tähtikuviossa. Se on yksi suurimmista ja kirkkaimmista tunnetuista tähdistä: sen säde on noin 1 640 kertaa Auringon säde, ja se kuuluu eräisiin galaksimme massiivisimpiin punaisiin ylijättiläisiin. Tähden löysivät vuonna 1965 Gerry Neugebauer, D. M. Martz ja Robert Leighton, ja nimi "NML" muodostuu näiden kolmen löytäjän nimikirjaimista.
Sijainti ja etäisyys
NML Cygni kuuluu Cygnus OB2 -tähtijoukkoon, joka on yksi Auringon lähimmistä massiivisista tähtiryhmistä. Tähden etäisyys Maasta on noin 5 300 valovuotta (noin 1,74 ± 0,2 kpc), mikä tekee siitä suhteellisen läheisen kohteen tarkempia radiometrisia ja infrapuna-observaatioita varten.
Fyysiset ominaisuudet ja muuttuvuus
NML Cygni on erittäin suuri ja kirkas: sen koko ja kirkkaus tekevät siitä helposti havaittavan infrapuna-alueella, vaikka se näkyvässä valossa onkin voimakkaasti himmennetty pölyn takia. Tähden pintalämpötila on typillisesti matala punaiselle superjättiläiselle, eli luokkaa muutamia tuhansia kelvinejä, ja se luokitellaan puolikiertomuuttuvaksi muuttuvaksi tähdeksi — sen valonmuutosten jakso on noin 940 päivää.
Pöly- ja molekyylikuoret
NML Cygniä ympäröi runsas, epäsymmetrinen pöly- ja kaasukuori, joka on kuvattu muun muassa "papumaiseksi" tähdellinen sumuksi. Tähden ympärillä havaitaan useita molekyylejä ja maser‑emissioita, mikä kertoo aktiivisesta ja kemiallisesti monimuotoisesta ympäristöstä. Havaitut lajit sisältävät muun muassa:
- H2O (vesihöyry ja vesimassan maserit)
- SiO (syklinen oksidisiliisimi)
- CO (hiilimonoksidi)
- HCN (syanidiyhdisteet)
- CS, SO ja SO2
- H2S, ja muita rikkipitoisia molekyylejä
Nämä molekyylit ja maserit ovat tärkeitä työkaluja tähden ympäristön liikkeiden, lämpötilojen ja tiheyksien tutkimiseen radio- ja millimetrialueen havainnoilla.
Massahäviö ja evoluutio
Tähti menettää massaa voimakkaasti: NML Cygnin massahäviö on yksi suurimmista tunnetuista, arviolta noin 2 × 10-4 M☉ vuodessa. Tällainen suuri massapäästö johtaa tiheiden pölykuorten muodostumiseen ja vaikuttaa merkittävästi tähden myöhempään evoluutioon — se saattaa ennen pitkää menettää suuren osan uloimmista kerroksistaan ja päätyä supernovaksi tai muuksi loppuvaiheen jäännökseksi.
Havaintojen merkitys
NML Cygni on arvokas kohde, koska sen lähellä oleva sijainti, voimakas massahäviö ja rikas molekyylimaisema tarjoavat tutkijoille mahdollisuuden seurata massiivisen tähden loppuvaiheen ilmiöitä. Sen maser‑emissiot auttavat kartoittamaan kaasun liikkeitä ja etäisyyksiä, ja infrapuna‑ ja radiohavaintoja hyödynnetään pölyn ja molekyylien koostumuksen selvittämisessä.
Yhteenvetona NML Cygni on kirkas, suuri ja aktiivinen punainen hyperjättiläinen, jonka monikerroksinen pöly- ja molekyylikuori sekä suuret massahäviöt tekevät siitä tärkeän tutkittavan kohteen massiivisten tähtien evoluutiota ja tähtienvälisen aineen rikastumista käsittelevissä tutkimuksissa.
