Omega Centauri – Linnunradan massiivisin pallomainen tähtijoukko
Omega Centauri (ω Cen tai NGC 5139) on Kentauruksen tähdistössä sijaitseva pallomainen tähtijoukko. Se on noin 15 800 valovuoden (noin 4,85 kp) etäisyydellä ja on Linnunradan suurin tunnettu pallomainen tähtijoukko. Sen halkaisija on noin 150 valovuotta ja se sisältää arviolta noin 10 miljoonaa tähteä; koko joukon kokonaismassa vastaa noin 4 miljoonaa auringon massaa.
Perustiedot ja näkyvyys
Omega Centauri on yksi harvoista paljain silmin nähtävistä pallomaisista tähtijoukoista. Pimeältä maaseudulta katsottuna se näyttää lähes yhtä suurelta kuin täysikuu — näkökulmallinen läpimitta on samaa suuruusluokkaa (noin 30–40 kaariminuuttia). Se on Linnunradan kirkkain ja massiivisin palloparvi; vain Mayall II (Andromedan galaksia kiertävä) on Paikallisen galaksiryhmän parviseurantojen joukossa vertailevasti vastaava tai kirkkaampi. Omega Centauri näkyy parhaiten eteläiseltä taivaalta, mutta osin myös keskileveysasteilta eteläisellä taivaalla.
Ikä, tähtipopulaatiot ja kemiallinen koostumus
Joukon tähdet ovat erittäin vanhoja: niiden iäksi arvioidaan noin 11–13 miljardia vuotta. Omega Centauri erottuu useista muista pallomaisista tähtijoukoista sillä, että siinä esiintyy selkeästi erilaisia tähtipopulaatioita ja merkittävä metallisuusero (eli eri tähtien rautapitoisuudet vaihtelevat). Tämä viittaa siihen, että joukko on kokenut monivaiheista tähtien muodostumista ja kemiallista rikastumista, kun taas tavalliset pallomaiset tähtijoukot muodostuvat yleensä yhdellä hyvin lyhyellä episodilla.
Rakenne, tiheys ja mahdollinen musta aukko
Omega Centaurin ydin on erittäin tiheä: siellä olevat tähdet voivat olla keskimäärin vain noin 0,1 valovuoden päässä toisistaan. Joukon keskitiheys ja suuri kokonaismassa ovat synnyttäneet keskustelun siitä, onko sen keskellä mahdollisesti massiivinen keskuskohde. Joidenkin tutkimusten mukaan Omega Centauri saattaisi sisältää keskelläsä kymmenien tuhansien auringonmassojen suuruusluokan mustan aukon, mutta tämän havainnon vahvistaminen on vaikeaa ja tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Joukon sisällä esiintyy paljon erilaisia muuttuvia tähtiä (esim. RR Lyrae -tyypin), sinisiä straggler-tähtiä ja muita erikoisuuksia, jotka kertovat monivaiheisesta evoluutiosta.
Alkuperä ja galaktinen historia
Omega Centauri poikkeaa niin paljon muista galaktisista palloparatiiseista, että sen alkuperä saattaa olla erilainen. Yksi johtava selitys on, että se on hajonneen kääpiögalaksin ydinjämi — eli entinen galaksin ydin, joka on menettänyt uloimmat tähtensä ja kaasunsa Linnunradan tidalisen vaikutuksen seurauksena. Tämän puolesta puhuvat joukossa havaittu kemiallinen monimuotoisuus ja suuri massa, jotka ovat harvinaisia tyypillisissä pallomaisissa tähtijoukoissa.
Historia ja havaintohistoria
Omega Centauria tunnettiin jo antiikissa: vuonna 150 jKr. kreikkalais-roomalainen kirjailija ja tähtitieteilijä Ptolemaios luetteli tämän kohteen Almagestissään. Englannilainen tähtitieteilijä Edmond Halley havaitsi kohteen uudelleen kaukoputkella vuonna 1677 Saint Helenan saarelta (Saint Helena) ja luetteli sen vuonna 1715 Royal Societyn filosofisissa julkaisuissa (Philosophical Transactions of the Royal Society) osana havaintojaan kuudesta "valopilkusta tai -laikusta". Myöhemmät teleskooppihavainnot ovat paljastaneet Omega Centaurin yksityiskohtaisen rakenteen, tähtien liikkeitä ja kemiallisia ominaisuuksia.
Liike ja tulevaisuus
Omega Centauri kiertää Linnunradan keskustaa elliptisellä radalla ja on todennäköisesti kokenut useita läpikulkuja galaksin keskustan lähellä, mikä on voinut edistää sen uloimman aineksen riistämistä. Tulevaisuudessa tidalinen hajottaminen jatkuu hitaasti, mutta koska joukko on hyvin massiivinen, se säilyy rakenteellisena yksikkönä vielä pitkään.
Havaintovinkkejä
Harrastajaastronomille Omega Centauri on näyttävä kohde: jo kiikarilla sen keskustan rakenne erottuu ja pienemmillä kaukoputkilla mielettömän tähtitiheyden yksityiskohdat tulevat esiin. Eteläisellä pallonpuoliskolla, erityisesti Etelä-Afrikasta, Australiasta ja Etelä-Amerikasta, Omega Centauri kohoaa korkealle taivaalle talvikaudella ja tarjoaa helpon kohteen myös valokuvaamiseen ja fotometriaan.
Omega Centauri on merkittävä sekä ammatilliselle tutkimukselle että harrastajille: se toimii laboratoriokohteena tähtien evoluutiolle, galaktisten vuorovaikutusten vaikutuksille ja mahdollisesti kääpiögalaksien hajoamiselle.
VLT Survey Telescope -kaukoputken kuva Omega Centaurista. Luotto: ESO.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Omega Centauri?
V: Omega Centauri (ω Cen tai NGC 5139) on pallomainen tähtijoukko Centauruksen tähdistössä. Se on 15 800 valovuoden (4850 kp) päässä ja on Linnunradan suurin pallomainen tähtijoukko.
Kysymys: Kuinka kaukana Maasta Omega Centauri on?
V: Omega Centauri on 15 800 valovuoden (4 850 kp) päässä Maasta.
K: Kuinka suuri Omega Centauri on?
V: Omega Centauri on halkaisijaltaan noin 150 valovuotta, ja siinä on noin 10 miljoonaa tähteä, joiden kokonaismassa vastaa 4 miljoonaa auringon massaa.
K: Onko mahdollista, että Omega Centaurilla on erilainen alkuperä kuin muilla galaktisilla pallomaisilla tähtijoukoilla?
V: Kyllä, voi olla mahdollista, että Omega Centauri on eri alkuperää kuin muut galaktiset palloparatiisiryhmät, sillä se näyttää poikkeavan niistä huomattavasti. Se voi olla hajonneen kääpiögalaksin ydinjäännös.
K: Milloin Ptolemaios luetteloi Omega Centaurin ensimmäisen kerran?
V: Ptolemaios luetteloi tämän kohteen vuonna 150 jKr. ilmestyneessä Almagestissaan.
K: Kuka löysi tämän kohteen uudelleen vuonna 1677?
V: Englantilainen tähtitieteilijä Edmond Halley löysi tämän kohteen uudelleen vuonna 1677 ja listasi sen muuksi kuin tähtitaivaalliseksi kohteeksi.
Kysymys: Onko paikallisessa galaksiryhmässä muita kirkkaampia ja massiivisempia tunnettuja palloparvia kuin Omega Centuari?
V: Ei, Kaikista Paikallisen galaksiryhmän palloparatiiseista vain Mayall II (Andromedan galaksia kiertävä) on kirkkaampi ja massiivisempi kuin Omega Centuari .
