Tilke-DNA
Koodaamattomat DNA-sekvenssit ovat organismin DNA:n osia, jotka eivät koodaa proteiinisekvenssejä.
Osa ei-koodaavasta DNA:sta transkriboituu toiminnallisiksi ei-koodaaviksi RNA-molekyyleiksi (esim. siirtorNA, ribosomaalinen RNA ja säätely-RNA), kun taas osa ei transkriboidu tai tuottaa RNA-transkriptejä, joiden funktio on tuntematon. Koodaamattoman DNA:n määrä vaihtelee suuresti eri lajien välillä. Esimerkiksi ihmisen genomista yli 98 prosenttia on koodaamatonta DNA:ta, kun taas tyypillisestä bakteerigenomista vain noin 2 prosenttia on koodaamatonta DNA:ta.
Alun perin suurella osalla ei-koodaavasta DNA:sta ei tunnettu biologista tehtävää. Sitä kutsuttiin "roska-DNA:ksi", erityisesti lehdistössä. Jo vuosia on kuitenkin tiedetty, että monet ei-koodaavat sekvenssit ovat toiminnallisia. Näihin kuuluvat toiminnallisten RNA-molekyylien geenit ja DNA-sekvenssit, kuten replikaation aloitussignaalit, sentromeerit ja telomeerit.
Muilla ei-koodaavilla sekvensseillä on todennäköisiä, mutta vielä löytämättömiä tehtäviä. Tämä voidaan päätellä eri DNA-lajeissa havaittavasta suuresta sekvenssien samankaltaisuudesta.
Encyclopedia of DNA Elements (ENCODE) -hankkeessa esitettiin syyskuussa 2012, että yli 80 prosenttia ihmisen perimän DNA:sta "palvelee jotakin tarkoitusta biokemiallisesti". Eräät muut tutkijat kritisoivat voimakkaasti tätä päätelmää.
Utricularia gibban ei-koodaavan DNA:n osuus on 3 prosenttia, mikä on kukintokasveille alhainen.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on koodaamaton DNA?
V: Koodaamaton DNA on organismin DNA:n osia, jotka eivät koodaa proteiinisekvenssejä.
K: Mikä on ei-koodaavan DNA:n määrä eri lajeissa?
V: Koodaamattoman DNA:n määrä vaihtelee suuresti lajien välillä. Esimerkiksi ihmisen genomista yli 98 prosenttia on koodaamatonta DNA:ta, kun taas tyypillisestä bakteerien genomista vain noin 2 prosenttia on koodaamatonta DNA:ta.
K: Mitä ei-koodaavan DNA:n tarkoitukseksi alun perin ajateltiin?
V: Aluksi suurella osalla ei-koodaavasta DNA:sta ei ollut tunnettua biologista tehtävää, ja sitä kutsuttiin varsinkin lehdistössä roska-DNA:ksi.
K: Liittyykö joihinkin ei-koodaaviin DNA-tyyppeihin toimintoja?
V: Kyllä, monet ei-koodaavat sekvenssit ovat toiminnallisia. Niihin kuuluvat toiminnallisten RNA-molekyylien geenit ja muut sekvenssit, kuten replikaation aloitussignaalit, sentromeerit ja telomeerit.
K: Onko mahdollista, että joillakin ei-koodaavanDNA:n tyypeillä on vielä löytämättä olevia toimintoja?
V: Kyllä, muilla ei-koodaavilla sekvensseillä ei ole vielä löydetty toimintoja, jotka voidaan päätellä eri lajien DNA:ssa havaittavasta suuresta sekvenssien samankaltaisuudesta.
K: Mitä ENCODE-hankkeessa todettiin hyödyllisen/toiminnallisen ei-koodaavan DNA:n prosenttiosuudesta ihmisessä?
V: Encyclopedia of DNA Elements (ENCODE) -hankkeessa esitettiin syyskuussa 2012, että yli 80 prosenttia ihmisen perimän DNA:sta "palvelee jotakin tarkoitusta".
K: Hyväksyivätkö kaikki tutkijat tämän johtopäätöksen, vai esitettiinkö ehdotusta vastaan kritiikkiä?
V: Jotkut muut tutkijat kritisoivat tätä päätelmää voimakkaasti.
