Pohjois-keskinen maakunta (Sri Lanka) — Anuradhapura, väestö ja talous

Tutustu Pohjois-keskiseen maakuntaan (Anuradhapura): harvaan asuttu alue, väestötilastot, talouden haasteet ja kehitysmahdollisuudet Sri Lankassa.

Pohjois-keskinen maakunta (sinhala: උතුරු මැද පළාත Uturumeda Palata, tamil: வட மத்திய மாகாணம் Wada Maththiya Maakaanam) on Sri Lankan maakunta. Sen pääkaupunki on Anuradhapura. Maakunta on yleisesti ottaen harvaan asuttu ja sen talous perustuu pitkälti maatalouteen; teollisuus ja infrastruktuuri ovat vähäisempiä kuin monissa muissa maakunnissa.

Sijainti ja hallinto

Pohjois-keskinen maakunta sijaitsee Sri Lankan keskiosassa ja koostuu pääasiassa kahdesta hallinnollisesta piiristä: Anuradhapura ja Polonnaruwa. Alueella on laajoja kuivakauden tasankoja ja se on tärkeä osa maan niin sanottua "dry zone" -vyöhykettä, jossa sadanta on epätasaisempaa kuin länsi- ja etelärannikolla.

Väestö

Maakunta on harvaan asuttu verrattuna esimerkiksi länsirannikon kaupunkeihin. Väestö koostuu pääosin sinhaleista, ja myös vähemmistöryhmät kuten tamilit ovat edustettuina. Monet asuvat maaseudulla ja elävät maataloudesta tai siihen liittyvistä elinkeinoista. Suurempia taajamia on Anuradhapura ja Polonnaruwa, jotka toimivat alueellisina keskuksina.

Anuradhapura – historiallinen ja uskonnollinen keskus

Anuradhapura on maakunnan pääkaupunki ja yksi Sri Lankan merkittävimmistä historiallisista kaupungeista. Se oli ankarin alkuperäisen singalivaltakunnan keskuksia ja on tunnettu laajoista arkeologisista alueistaan, temppeleistään ja pyhistä stupistaan. Anuradhapura on tärkeä buddhalaisten pyhiinvaelluskohde, ja sen perintö houkuttelee matkailijoita sekä kotimaasta että ulkomailta.

Talous

• Maatalous: Maatalous muodostaa talouden selkärangan. Riisinviljely, erityisesti kastelujärjestelmien ja säilölammikoiden (tanks) varassa toimiva paddy-viljely, on yleistä.
• Vesihuolto ja kastelu: Historialliset kastelujärjestelmät ja tekoaltaat ovat alueen elinehtoja kuivan kauden aikana. Nämä järjestelmät ovat myös osa maakunnan kulttuuriperintöä.
• Matkailu: Historialliset kohteet, kuten Anuradhag epa ja Polonnaruwan alueet, tuovat matkailua, mutta matkailun osuus taloudesta on rajallisempi verrattuna rannikkoalueisiin.
• Haasteet: Maakunnassa on suhteellisen vähän teollisuutta ja työpaikkoja ei aina riittävästi, mistä seuraa työllisyysongelmia ja taloudellista haavoittuvuutta. Infrastruktuuri, kuten teiden kunto ja palvelut, rajoittaa myös kehitystä monin paikoin.

Luonto ja ilmasto

Alue kuuluu kuivan vyöhykkeen ilmastoon: sateet tulevat pääasiassa monsuunikausina ja kuivan kauden aikana lämpötila voi olla korkeampi. Maisema vaihtelee avoimista pelloista metsikköihin ja suojeltuihin luontokohteisiin, ja alueella on paikallista eläimistöä ja linnustoa, jota pyritään suojelemaan sekä luonnonsuojelualueilla että historiallisilla alueilla.

Tulevaisuuden näkymät

Maakunnan kehitys riippuu pitkälti investoinneista kasteluun, maatalouden tehostamiseen, liikenneinfrastruktuuriin ja matkailun kehittämiseen. Parantuneilla palveluilla ja kestävämmällä maankäytöllä alueella on mahdollisuus nostaa elintasoa ja lisätä työpaikkoja ilman, että vaurioitetaan sen arvokasta kulttuuri- ja luonnonperintöä.

Hae kirjaimella