Sri Lanka

Sri Lankan demokraattinen sosialistinen tasavalta (ශ්රී ලංකා sinhalaksi, இலங்கை tamiliksi) on trooppinen saarivaltio Intian niemimaan kaakkoisrannikolla. Maan pääkaupunki on Sri Jayawardenepura Kotte ja suurin kaupunki Colombo.

Ennen vuotta 1972 se tunnettiin nimellä Ceylon ja sitä ennen muun muassa nimillä Serendib ja Sinhale. Se oli Etelä-Aasian vanhin demokratia.

 

Etninen koostumus

Sri Lankassa on kolme pääasiallista etnistä ryhmää. Ne eroavat toisistaan uskontojensa ja alkuperänsä puolesta, ja ryhmien välillä on usein ollut vaikeuksia. Saaren kokonaisväestö on yli 20 miljoonaa ihmistä, ja se kasvaa nopeasti.

Suurin näistä kolmesta ryhmästä on singaleesit, joista suurin osa on buddhalaisia ja joilla on oma kieli, singale. He muodostavat noin 75 prosenttia väestöstä.

Toiseksi suurin ryhmä on tamilit, jotka ovat hinduja. Sri Lankassa on noin 2 271 000 tamilaista. Sri Lankan sisällissota tamiliseparatisteja vastaan kesti 28 vuotta.

Kolmanneksi suurin ryhmä on Sri Lankan maurit, jotka ovat muslimeja. Tähän ryhmään kuuluu yli puolitoista miljoonaa ihmistä. He käyttävät nykyään tamilin kieltä.

Näiden kolmen pääryhmän lisäksi on myös porvareita (siirtomaavallan esi-isien jälkeläisiä), malaijilaisia ja kiinalaisia.

Dabanan ja Mahiyangayan kaltaisilla alueilla asuu alkuperäisväestön ryhmä nimeltä "veddas", jonka sanotaan polveutuvan Kuwenista ja Vijayan pojasta "Jeewahaththasta".

 

Historia

Buddhalaiset lähetyssaarnaajat saapuivat Intiasta vuonna 250 eaa. kuningas Devanampiyatissan aikana. Saaren kuninkaista ja lopulta suurimmasta osasta singaleesiläisiä tuli buddhalaisia. Legendan mukaan Buddha vieraili saarella kolme kertaa.

Saari joutui eurooppalaisen asutuksen ja lopulta siirtomaavallan aaltojen kohteeksi. Portugalilaiset 1500- ja 1600-luvuilla, hollantilaiset 1600- ja 1800-luvuilla ja lopuksi britit vuosina 1796-1948. Britit kävivät kauppaa kuten muutkin, mutta kehittivät myös kahvi- ja teeviljelmiä. Teetä alettiin viljellä sen jälkeen, kun sieni tuhosi kahviviljelmät vuonna 1869. Teeviljelmät olivat Sri Lankan vaurauden perusta sadan vuoden ajan. Kumiviljelmät aloitettiin 1900-luvun alussa. Vuonna 1965 Ceylonista tuli maailman johtava teeviejä, ja vuosittain 200 000 tonnia teetä kuljetetaan kansainvälisesti.

Itsenäisyys Britanniasta saatiin vuonna 1948, ja samalla se sai dominionin aseman Brittiläisessä Kansainyhteisössä (Commonwealth of Nations). Vuonna 1972 Ceylon muutti nimensä virallisesti Sri Lankan tasavallaksi, ja se on edelleen kansainyhteisön jäsen.

Vuonna 2009 päättyi Sri Lankan pitkä sisällissota singaleesien ja tamilien välillä. Sen jälkeen matkailu on kasvanut nopeasti ulkomaisten investointien ja valuutan lähteenä.

 

Sri Lankan kansalliset symbolit

·        

Sri Lankan kansalliseläin []

·        

Sri Lankan kansallislintu

·        

Sri Lankan kansallispuu

·        

Sri Lankan kansalliskukka

 

Lippu

Sri Lankan lippu tunnetaan myös nimellä Leijonalippu, koska siinä on leijona. Leijona pitää oikeassa kädessään miekkaa. Taustalla on karmiininpunainen väri, ja jokaisessa kulmassa on neljä lehteä. Lipussa on keltainen reunus. Lipun vasemmassa reunassa on vihreä ja sahrami.

Leijona edustaa rohkeutta. Neljä lehteä edustavat Karunaa, Meththaa, Mudithaa ja Upekshaa. Oranssi raita edustaa Sri Lankan tamileja ja vihreä raita Sri Lankan maureja.

 

Maakunnat

Sri Lankassa on 9 maakuntaa.

 

Aiheeseen liittyvät sivut

 

 

Pääsiäissunnuntain pommi-iskut

Huhtikuun 21. päivänä 2019 Colombon, Negombon ja Batticaloan kaupungeissa tapahtui kirkkoihin ja hotelleihin kohdistuneita pommi-iskuja, joiden seurauksena ainakin 290 ihmistä kuoli ja 500 loukkaantui. Viranomaisten mukaan iskujen takana oli srilankalainen ryhmä nimeltä National Thowheed Jamath.

Suurin osa surmansa saaneista oli Sri Lankan kansalaisia, mutta myös kolmekymmentäyksi ulkomaalaista kuoli, joista kahdeksan oli Britannian, kahdeksan Intian, kaksi Turkin, kaksi Australian, yksi Bangladeshin, yksi Portugalin ja neljä Yhdysvaltain kansalaisia.

 

AlegsaOnline.com - 2020 / 2023 - License CC3