Nut — Egyptin taivaanjumalatar: mytologia ja perhesuhteet
Tutustu Nutiin — muinaisen Egyptin taivaanjumalattareen: mytologia, Ra:n öinen nielaisu ja syntymä sekä perhesuhteet Osirikseen, Isikseen, Setiin ja Horukseen.
Egyptiläisessä mytologiassa Nut oli taivaan jumalatar. Hänen ruumiinsa muodosti suojakerroksen maan päälle. Nut oli Gebin sisar ja vaimo, Osiriksen, Nephthiksen, Isiksen ja Setin äiti sekä Horuksen isoäiti. Horus oli myös Ra:n lapsenlapsi.
Muinaiset egyptiläiset uskoivat, että Nut nielaisi auringonjumala Ra:n joka yö ja synnytti hänet joka aamu.
Nutin kosmologinen asema
Nut kuvattiin tavallisesti kaarevana naisena, jonka vartalo peitti koko taivaan. Hänen vartalonsa päällä oli usein tähtiä ja siniseen väriin viittaavia elementtejä, mikä korosti yhteyttä yöhön, tähtiin ja maailmankaikkeuden järjestykseen. Muinaisessa egyptiläisessä maailmankuvassa Nutin ja maanjumala Gebin välillä oli usein ilmassa näkyvä jako: ilmaa ja valoa edusti Shu, joka erotti taivaan maasta.
Mytologia: syntymät ja kielletyt päivät
Yksi tunnetuimmista kertomuksista Nutista liittyy hänen lapsiinsa ja ajanlaskuun. Tarinan mukaan auringonjumala oli kiroillut, ettei Nut saisi synnyttää yhtään lasta millään vuoden päivällä. Tämän eston kiertämiseksi viisas jumala Thoth pelasi pelejä kuun jumalan kanssa ja sai tahtonsa mukaan lisävaloa, joka loi viisi epagomena-päivää (eli ylimääräistä päivää kalenterin 360 päivän lisäksi). Näinä päivinä Nut synnytti Osiriksen, Isiksen, Setin ja Nephthiksen. Joissain versioissa myös Horus vanhempi tai muita jumalia sijoitetaan näihin myytteihin. Tämä kertomus selittää muinaisen egyptiläisen vuosikalenterin erityispiirteen ja liittää Nutin aikakäsityksiin.
Kuvasto ja symboliikka
- Nut esitettiin usein sinisenä tai mustana naisena, jonka keho oli koristeltu tähdillä. Hänen asentoaan kuvaillaan yleisesti kaarena, koskettamassa horisontin kumpaakin päätä, mikä symboloi auringonmatkaa ja päivänkiertoa.
- Toisinaan Nut yhdistettiin lehmämuotoiseen kuvastoon tai hänellä oli kuvauksia, joissa hänen päänsä päällä näkyi auringon kiekko ja käärme-uraeus — nämä elementit korostivat hänen yhteyttään aurinkoon ja kuninkaalliseen suojeluun.
- Nut ei ollut vain kosmoksen katto, vaan myös suojelija: hän peitti ja suojasi maata, ja hänen nähtiin suojelevan auringonjumalaa yön yli.
Yhteys kuolemaan ja hautajaisperinteisiin
Nutilla oli vahva rooli kuolemanjälkeisissä tavoissa ja uskomuksissa. Hautakammioiden kattoja koristeltiin usein Nutin kuvaelmin: kuoleva tai vainajan sielu sijoitettiin symbolisesti Nutin helmaan uudelleen syntymän ja suojelevan suojeluksen toivossa. Pyramiditekstit, arkku- ja hautatekstit sekä kuoleman kirjoitukset (esim. Kuolleiden kirja) tuovat esiin Nutin roolin sielun suojelijana ja uudestisynnyttäjänä, joka auttaa kuolleita hahmoja vaeltamaan kohti tuonpuoleista.
Perhesuhteet ja sukupuut
Nutin sijainti jumalallisten sukupolvien keskellä tekee hänestä keskeisen hahmon egyptiläisessä mytologiassa. Hän on Gebin kumppani ja Shu'n ja Tefnutin tytär (ilmasta ja kosteudesta kertovat jumalat), mikä sijoittaa hänet osaksi laajempaa jumalallista perhettä. Hänen lapsensa — Osiris, Isis, Set ja Nephthys — muodostavat monimutkaisen mytologisen verkoston, jossa käsitellään valtaa, kuolemaa, sodankäyntiä ja uudestisyntymistä. Horuksen myytit puolestaan yhdistävät Nutin jälkeläiset kuninkaallisen vallan ja perinnön teemaan.
Merkitys ja perintö
Nutin kuva ja myytit olivat läsnä egyptiläisessä uskonnollisessa elämässä vuosisatojen ajan. Hänen roolinsa taivaanäitinä, auringon päivittäisen uudelleensyntymisen mahdollistajana ja kuoleman suojelijana teki hänestä keskeisen hahmon sekä yleisessä kosmologiassa että yksilöllisissä kuolemaa ja jälleensyntymistä koskevissa rituaaleissa. Nutin kuvat hautakammioiden katoissa ja uskonnolliset tekstit ovat tärkeitä lähteitä, jotka auttavat ymmärtämään muinaisen Egyptin maailmankuvaa.
Taivaan jumalatar Nut lehmänä
Palvonta
Vaikka Nut oli kuvattu monissa temppeleissä ja haudoissa sekä katoissa. Häntä ei kuitenkaan huomioitu kovinkaan hyvin suosituissa paikoissa.
Käyttötarkoitus
Nut oli taivaan jumalatar, mutta sillä oli myös monia muita tehtäviä. Hänellä oli kolme muuta nimeä: Nuit, Newet ja Nueth. Nut tunnettiin kaikkien jumalien äitinä, myös Ra:n (hänen isoisänsä) äitinä, koska hän nielaisi Ra:n joka yö ja synnytti hänet uudelleen aamulla. Hän oli myös taivaankappaleiden äiti, jonka nauru oli ukkonen ja kyyneleet olivat sadetta. Hän kantoi usein aurinkoa taivaan poikki. Hänellä oli merkitystä hautajaisuskomuksissa, ja hänet piirrettiin joskus sarkofagien yläosiin. Nut oli yksi yhdeksästä pääjumalasta. Hän oli taivaan ja taivaiden ruumiillistuma. Egyptiläiset kutsuivat häntä "taivaan äidiksi". Nut oli yksi historian vanhimmista jumaluuksista.
Pähkinä, jolla on siivet sarkofagin päällä.
Ulkonäkö
Taivaan jumalattarena Nut näytettiin kaareutumassa Gebin (maan jumala) ylle, sormenpäänsä lähellä tämän päätä ja varpaansa tämän jalkojen vieressä. Hänet kuvattiin yleensä tummansinisenä, eikä hänellä ollut kaapua, vaikka jotkut egyptiläiset uskoivat, että Nutilla oli sateenkaarenvärinen kaapu, jossa oli tähtiä ympäri hänen vartaloaan. Häntä esittäviä suuria maalauksia löytyi usein hautakammioiden katoista. Hänet voidaan nähdä pienillä korppikotkan siivillä tai maljakko päässään. Hänet kuvattiin usein lehmänä, kun hän kantoi aurinkoa taivaan poikki. Lehmä oli hyvin äidillinen hahmo.
Nut oli hyvin kaunis ja ystävällinen jumalatar. Hän oli rakastava ja huolehtivainen. Hän rakastui tiedon jumalaan Thootiin ja maan jumalaan Gebiin. Hän oli äidillinen hahmo ja hyvin vahva ja itsenäinen jumalatar, sillä hän ei mennyt naimisiin kenen tahansa kanssa. Hän teki, mitä halusi, ja suuttuessaan hän ei antanut kenenkään tulla tielleen.
Perhe
Nutilla oli vahva suhde Gebiin, hänen kaksoisveljeensä, sekä Thotiin, joka oli kirjoittajien ja viisauden jumala. Nut oli taivaan jumalatar ja Geb oli maan jumala. Aamulla he olivat erillään, mutta yöllä he kokoontuivat yhteen, mikä loi pimeyden. Tätä tarinaa muinaiset egyptiläiset käyttivät selittääkseen 365-päiväisen kalenterinsa. Nut rakasti Gebiä ja Thootia, mutta hän oli naimisissa Ra:n kanssa. Kun Ra sai tietää Nutin salaisesta rakkaudesta, hän raivostui. Hän kertoi Nutille, ettei tämä voinut saada lapsia vuoden 360 päivän aikana. Tämä suretti Nutia, joten hän kääntyi Thotin puoleen saadakseen apua. Thoth pelasi uhkapeliä Khonsun (kuun jumala) kanssa luodakseen viisi lisäpäivää, jotta Thoth ja Geb voisivat saada viisi lasta. Thoth voitti. Lapset olivat: Osiris oli ensimmäinen, Horus oli toinen, Set oli kolmas, Isis oli neljäs ja Nephthys oli viides. Näitä päiviä (27.-31. joulukuuta) kutsuttiin demonipäiviksi.[] Hänellä ja Ra:lla oli myös yksi tytär nimeltä Sekhmet, leijonajumalatar, jolla oli flip-persoonallisuus nimeltä Hathor, rakkauden ja rauhan jumalatar. Pähkinä on upea ja sitä palvottiin, ja hän oli suojeleva jumalatar, kuten Bast (kissajumalatar). Egyptin jumalten ajatellaan yleisesti olleen insestisiä, mutta muinaisen Kmetin (muinaisen Egyptin edellinen nimi) opiskelijat tietävät nyt, että veli-sisko isä-tytär -kieli viittasi periaatteelliseen suhteeseen, jota nämä entiteetit ruumiillistivat ja jakoivat. Insestikäsitys on yleinen virhe egyptologisessa kirjallisuudessa, ja se on korjattava. Paljastetuissa teksteissä (pyhissä kirjoituksissa) ihmisiä kutsutaan johdonmukaisesti "poikia" ja "tyttäriä", jotka eivät ole sukua toisilleen, ja ihmiset ymmärtävät, että tämä on pikemminkin sosiaalinen kuin seksuaalinen termi. Isät, äidit, siskot, veljet olivat yleisiä termejä, jotka ovat edelleen nähtävissä afrikkalaisten ja afroamerikkalaisten keskuudessa useimpien uskonnollisten ryhmien lisäksi ("sisko" on nunna katolilaisuudessa ja buddhalaisuudessa). Kun panteon ymmärretään heijastavan "ensimmäisen periaatteen" käsityksiä ja maailmankuvaa ja kun miehen ja naisen osoittaminen myytteihin arvostetaan silkaksi antropomorfismiksi, näitä suhteita on helpompi ymmärtää. Seuratkaa määritteleviä periaatteita, ja siitä seuraavien periaatteiden (suhteiden) pariutuminen ja syntyminen tulevat selvemmiksi.
Kalenteri
Muinaisilla egyptiläisillä oli kolme kalenteria, mutta maatalouskalenteri oli se, jota käytettiin jokapäiväisessä elämässä. Se koostui kolmesta vuodenajasta, joista kussakin oli neljä kuukautta. Vuodenajat olivat Akhet (tulva-aika), Peret (veden vetäytyminen) ja Shemu (sadonkorjuuaika). Nut rakasti Gebiä, mutta Ra ei ollut tyytyväinen siihen, että Nut rakasti Gebiä, joten hän käski Shun, heidän isänsä (ilmanjumala), erottaa heidät toisistaan. Sitten Ra kirosi Nutin niin, ettei hän voinut saada lapsia kolmena kuudenkymmenenä päivänä vuodessa. Thoth halusi antaa Nutin saada lapsia, joten hän haastoi Khonsun, kuun jumalan, Senet-otteluun. Jos hän voittaisi, hän voisi lisätä vuoteen viisi päivää. Jos hän häviää, hänet tapetaan. Thoth voitti ja lisäsi vuoteen viisi päivää. Ensimmäisenä päivänä Nut sai Osiriksen Ra:n tilalle, mutta Set petti hänet myöhemmin, ja Osiriksesta tuli manalan jumala. Toisena päivänä hän sai Horuksen, sodan jumalan. Kolmantena päivänä hän sai Setin, myrskyjen, pahuuden ja kaaoksen jumalan, neljäntenä päivänä hän sai Isiksen, taikuuden jumalatar, ja viidentenä päivänä hän sai Nephthiksen, jokijumalatar. Pitkän ajan kuluttua egyptiläiset tajusivat, että kalenteri oli väärässä, koska heillä ei ollut neljännespäivää lopussa, kuten meillä on karkausvuosina. Kalenterin mukaan oli tulva-aika, mutta tulva tuli vasta myöhemmin. Muinaiset egyptiläiset huomasivat, että tähti Sirius nousi juuri ennen tulvaa. He käyttivät tätä vuoden alkuna ja tulvan alkuna.
Etsiä