Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea (VTsIK) perusti Moskovassa vuonna 1922 filatelian ja joukkovelkakirjojen komissaarin organisaation filateliaan ja joukkovelkakirjoihin liittyviä asioita varten. Vanha bolshevikki Fjodor Tšutšin johti tätä organisaatiota.
Tausta ja tarkoitus
1920-luvun alun Neuvostoliitossa valtionhallinto etsi monipuolisia tapoja hankkia tuloja ja hallita taloudellisia instrumentteja sisäisesti ja kansainvälisesti. Filatelialla (postimerkki‑ ja keräilytoiminnalla) oli tuolloin sekä kulttuurista että taloudellista merkitystä: postimerkkien myynti keräilijöille kotimaassa ja ulkomailla toi ulkomaista valuuttaa ja auttoi täyttämään valtion kassatarpeita. Samanaikaisesti joukkovelkakirjat eli valtion laina‑instrumentit olivat keskeinen keino rahoittaa julkisia hankkeita ja vakauttaa taloutta.
Organisaation tehtävät
- Valvoa ja koordinoida postimerkkien tuotantoa, jakelua ja myyntiä sekä kotimaisille että ulkomaisille keräilijöille.
- Hoitaa joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskua, myyntiä ja rekisteröintiä sekä siihen liittyvää hallinnointia.
- Hyödyntää filateliaa valtion tulojen lähteenä, erityisesti ulkomaisen valuutan saamiseksi myymällä merkkejä ja keräilytuotteita ulkomaille.
- Varmentaa postimerkkien ja velkakirjojen laillisuus- ja aitousasiat sekä estää laittoman kaupan ja väärentämisen leviämistä.
- Toimia linkkinä postilaitoksen, rahahallinnon ja poliittisten elinten välillä niin taloudellisissa kuin propagandallisissakin tarkoituksissa.
Merkitys ja vaikutus
Tällainen yhdistetty komissaarin organisaatio kuvastaa sitä, kuinka Neuvostovaltio yhdisti kulttuuriset ja taloudelliset keinot valtion etujen ajamiseen. Filatelia tarjosi suhteellisen vaivattoman kanavan tavoittaa kansainvälisiä markkinoita keräilijöiden kautta, kun taas joukkovelkakirjat kuuluivat laajempaan talouspolitiikan työkalupakkiin. Organisaation toiminta oli osa 1920‑luvun alun talouden elvytystoimia ja uudenlaista valtiollista hallintoa sodanjälkeisessä Neuvostoliitossa.
