Venäjän sisällissota
Venäjän sisällissota oli sisällissota, joka käytiin marraskuusta 1917 lokakuuhun 1922 useiden ryhmien välillä Venäjällä. Tärkeimmät taistelut käytiin puna-armeijan ja valkoisen armeijan välillä. Puna-armeija oli kommunistien armeija. Valkoinen armeija vastusti kommunisteja. Muut joukot taistelivat molempia ryhmiä vastaan tai joskus auttoivat toista ryhmää toista vastaan. Ulkomaat, kuten Japani, Iso-Britannia, Ranska ja Yhdysvallat, lähettivät joukkoja auttamaan jakautunutta valkoista armeijaa. Puna-armeija voitti tämän sodan, koska heidän armeijansa oli paremmin organisoitu ja heillä oli hallussaan paras alue. Tämän sodan jälkeen kommunistit perustivat Neuvostoliiton vuonna 1922.
Venäjän keisarikunnan perinteinen, itsevaltainen hallitsija tsaari Nikolai II oli juuri menettänyt valtaistuimensa vuoden 1917 helmikuun vallankumouksessa. Monet Venäjän keisarikunnan alueet eivät olleet vakaita. Monet ryhmät olivat järjestäytyneet taistelemaan. Kommunisteja tukevat työläiset ja maanviljelijät järjestäytyivät Puna-armeijaan. Heitä vastustavat ihmiset järjestäytyivät Valkoiseen armeijaan.
Ukrainassa eräät vapaan Ukrainan puolesta taistelevat ryhmät järjestäytyivät Vihreäksi armeijaksi. Oli myös useita muita ryhmiä. Vihreä armeija ja pienemmät ryhmät taistelivat toisiaan vastaan, ja joskus ne taistelivat puna-armeijaa ja valkoista armeijaa vastaan. Muut kansallismieliset armeijat taistelivat itsenäisyyden puolesta kaikenlaisesta venäläisestä valvonnasta. Suomi, Puola, Liettua, Latvia ja Viro onnistuivat siinä.
Samaan aikaan jotkin ulkomaiset maat olivat huolissaan Neuvostoliittoa hallitsevista kommunisteista. Ne pelkäsivät, että kommunismi tulisi myös niiden maihin, jos kommunistit menestyisivät, joten ne auttoivat taistelemaan kommunistien puna-armeijaa vastaan. Ne aloittivat Siperian väliintulon ja auttoivat muutenkin valkoisia. Pikkuhiljaa sota paisui hyvin laajaksi ja jatkui vuosia.
Jaksot
Puna-armeija ja valkoinen armeija kävivät tätä sotaa kolmella rintamalla. Nämä alueet sijaitsivat Neuvostoliiton idässä, etelässä ja luoteessa. Sodassa oli myös kolme pääjaksoa. Venäjän sisällissodan puhkeaminen ja sen suuri laajuus yllätti Vladimir Leninin.
Pian Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen alkoi Venäjän sisällissodan ensimmäinen vaihe. Suurin osa tämän ajanjakson taisteluista oli pienimuotoisia. Taistelut alkoivat kuitenkin monin paikoin.
Venäjän sisällissodan toinen jakso oli hyvin tärkeä vaihe. Se kesti tammikuusta marraskuuhun 1919]. Aluksi valkoinen armeija voitti kaikilla kolmella rintamalla. Jotkut ulkomaiset maat auttoivat valkoista armeijaa. Mutta Leon Trotski organisoi puna-armeijan uudelleen. Puna-armeija taisteli vastaan, ja valkoisen armeijan tappiot olivat raskaat. Valkoinen armeija menetti lähes taisteluvoimansa.
Taistelut Krimillä olivat sodan kolmas ja viimeinen vaihe. Krimille oli kerääntynyt paljon valkoisen armeijan sotilaita. He olivat tehneet asemastaan hyvin turvallisen ja vahvan. Puna-armeija jatkoi taistelua heidän kanssaan. Kun Puolan ja Neuvostoliiton sota päättyi Puolan itsenäistymiseen, lisää puna-armeijan sotilaita saattoi vahvistaa tovereitaan Krimillä. Tämä toiminta kukisti valkoisen armeijan marraskuussa 1920. Taistelut jatkuivat kansallismielisiä vastaan Kaukasiassa 1920-luvun alussa.
Kuolemantapaukset/uhrit
- Noin 8 miljoonaa ihmistä menetti henkensä Venäjän sisällissodan aikana. Heistä noin miljoona oli puna-armeijan sotilaita.
- Antikommunistit ja heidän valkoinen armeijansa tappoivat ainakin 50 000 kommunistia.
- Lisäksi monet miljoonat ihmiset kuolivat nälänhädän, nälänhädän ja epidemioiden vuoksi. Monet juutalaiset tapettiin pogromeissa.
Sodan jälkeen
Venäjän sisällissodan aikana ja sen jälkeen Neuvosto-Venäjä kärsi suuria vahinkoja. Vuosina 1920 ja 1921 satoi vain vähän, mikä aiheutti vakavan nälänhädän vuonna 1921. Noin miljoona venäläistä jätti Venäjän ja lähti pysyvästi muihin maihin. Monet heistä olivat hyvin koulutettuja ja asiantuntevia henkilöitä.
Myös taloudelliset menetykset olivat erittäin suuret. Venäjän valuutan (rupla) arvo laski. Vuonna 1914 kahdella ruplalla saattoi ostaa Yhdysvaltain dollarin. Vuonna 1920 yhden Yhdysvaltain dollarin ostamiseen tarvittiin 1 200 ruplaa. Arvioiden mukaan sota maksoi Neuvosto-Venäjälle noin 50 miljardia ruplaa eli 35 000 000 000,00 dollaria nykyhinnoin. Teollisuustuotteiden tuotanto laski hyvin alhaiselle tasolle. Neuvostoliitto tuotti esimerkiksi vain 5 % puuvillasta ja vain 2 % rautamalmista verrattuna vuoden 1913 tuotantoon. Yleisesti ottaen tuotanto oli laskenut 20 prosenttiin vuoden 1913 tuotannosta.
Venäjän sisällissodalla oli erittäin huono vaikutus myös maatalouteen. Maatilat tuottivat vain 37 prosenttia normaalista tuotannosta. Hevosten määrä laski 35 miljoonasta (vuonna 1916) 24 miljoonaan (vuonna 1920). Myös karjan määrä väheni 58 miljoonasta 37 miljoonaan.
Tämän sodan aikana Neuvostoliiton hallitus pystyi jotenkin hallitsemaan maata. Maaliskuussa 1921, neljä kuukautta valkoisen armeijan häviön jälkeen Krimillä, Leninin hallinto luopui sotakommunismin politiikasta ja muotoili sen sijaan uuden talouspolitiikan, joka salli maatalouden ja teollisuuden kansallistamisen, mutta useimmat rahoituslaitokset säilyivät edelleen valtion omistuksessa ja näiden alojen sääntelyä purettiin. Neuvostoliitto perustettiin virallisesti 30. joulukuuta 1922, ja vuoteen 1928 mennessä tuotanto palasi sotaa edeltävälle tasolle. Lenin ei kuitenkaan ehtinyt nähdä tätä päivää. Hän kuoli vuonna 1924, ja Josif Stalinista tuli uusi johtaja.
Ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän sisällissodan seuraukset olivat erittäin huonot vastasyntyneen Neuvostoliiton elämälle ja yhteiskunnalle. Ihmiset muistivat aina niiden huonot tulokset.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä oli Venäjän sisällissota?
V: Venäjän sisällissota oli sisällissota, joka käytiin 7. marraskuuta 1917-16. kesäkuuta 1922 useiden ryhmien välillä Venäjällä. Tärkeimmät taistelut käytiin puna-armeijan ja valkoisen armeijan välillä.
Q: Keitä puna-armeija oli?
V: Puna-armeija oli kommunistinen, bolshevikkiryhmä.
Kysymys: Keitä olivat valkoiset armeijat?
V: Valkoinen armeija oli kommunisminvastainen, ja siihen kuului monia entisiä tsaarin uskollisia.
K: Mitkä ulkomaiset maat lähettivät joukkoja auttamaan jakautunutta valkoista armeijaa?
V: Japani, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Yhdysvallat lähettivät joukkoja auttamaan jakautunutta valkoista armeijaa.
K: Miksi puna-armeija voitti?
V: Puna-armeija voitti, koska se oli paremmin organisoitu, enemmän kuin yhtenäinen ja sillä oli hallussaan paras alue.
K: Milloin tsaari Nikolai II menetti valtaistuimensa?
V: Tsaari Nikolai II menetti valtaistuimensa helmikuun vallankumouksessa vuonna 1917.
K: Miten monet Venäjän alueet olivat muuttuneet epävakaiksi ennen tämän konfliktin alkamista?
V: Monista Venäjän alueista oli tullut epävakaita, koska kommunisteja tukevat työläiset ja maanviljelijät järjestäytyivät puna-armeijaksi kutsuttuun ryhmään, kun taas heitä vastustavat ihmiset järjestäytyivät valkoiseksi armeijaksi kutsuttuun ryhmään.
