Venäjän keisarikunta | Se alkoi vuonna 1721, kun Venäjän Pietari I perusti sen
Venäjän keisarikunta (1721-1917), jota kutsuttiin myös keisarilliseksi Venäjäksi, oli maa sekä Euroopassa että Aasiassa. Se alkoi vuonna 1721, kun Venäjän Pietari I perusti sen. Sitä ennen se tunnettiin nimellä Moskovan herttuakunta. Se kesti, kunnes se julistettiin tasavallaksi maaliskuussa 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen. Se oli absoluuttinen monarkia, jota hallitsivat tsaareiksi kutsutut venäläiset keisarit. He kuuluivat Romanovien sukuun ja uskoivat, että heillä oli jumalallinen kuningasoikeus kansaansa nähden.
Vuonna 1914 Venäjän keisarikunnan pinta-ala oli noin 21 799 825 km². Vuonna 1897 sen väkiluku oli 128 200 000 (vuosi 1897). Sen virallinen kieli oli venäjä. Sen virallinen kirkko oli Venäjän ortodoksinen kirkko.
Venäjän keisarikuntaa johti tsaari, joka hallitsi kansakuntaa täydellisesti. Tässä itsevaltiudessa vain tsaari saattoi säätää tai kumota lakeja. Vuonna 1905 tsaari myönsi uuden perustuslain, jossa hän jakoi osan vallasta osittain valitun parlamentin eli duuman kanssa. Venäjän keisarikunta oli suurvalta ja yksi suurimmista koskaan olemassa olleista imperiumeista.
Pietari Suuri, Pietarin perustaja
Venäläinen yhteiskunta
Suurin osa keisarillisen Venäjän väestöstä oli talonpoikia. He asuivat pääasiassa maaseudulla 1800-luvun loppupuolelle asti, jolloin maaorjien vapautus vapautti heidät maatiloilta, joilla heidän oli asuttava. He saivat mennä naimisiin kenen kanssa halusivat, omistaa omaisuutta ja äänestää.
Muutamat ihmiset olivat aatelisia, joita kutsuttiin myös bojareiksi. He olivat koulutettuja ja heillä oli korkeampi arvostus kuin talonpojilla. 1800-luvun loppupuolella monet sivistyneistä halusivat syrjäyttää tsaarin ja antaa ihmisille enemmän valtaa.
Venäjän-Japanin sodasta Venäjän vallankumoukseen asti
Vuonna 1904 Nikolai II:n johtama Venäjä sai Qing-dynastialta luvan rakentaa Siperian ylittävän rautatien laajentaakseen rautatien Qing-dynastian Kiinaan ja Koreaan, mutta keisari Meijin johtama Japanin keisarikunta piti tätä uhkana, ja japanilaiset julistivat sodan Venäjälle ja voittivat sodan vuonna 1905. Vuonna 1914 Venäjä julisti sodan Itävalta-Unkarille ja Saksalle, koska Venäjä ja Ranska olivat solmineet Ranskan kanssa vuonna 1894 ranskalais-venäläisen liiton. Vuonna 1917 ensimmäinen maailmansota pahensi entisestään tehtaiden työntekijöiden huonoja oloja elintarvikepulan myötä. Ihmiset syyttivät siitä tsaaria ja kapinoivat hänen hallitustaan vastaan. Pietarin ja Moskovan kaltaisissa kaupungeissa oli mellakoita. Tsaari joutui pian luopumaan vallasta helmikuun vallankumouksessa vuonna 1917. Lokakuun vallankumouksen jälkeen hänet murhattiin perheensä kanssa Venäjän sisällissodan aikana. Vuonna 1922 suurimmasta osasta Venäjän keisarikuntaa tuli Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto eli Neuvostoliitto, kun kommunistihallitus voitti Venäjän sisällissodan. Jotkut keisarikunnan piirikunnat pääsivät pakoon, mutta suurimmat pakotettiin Neuvostoliittoon.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka perusti Venäjän keisarikunnan?
V: Venäjän Pietari I perusti Venäjän keisarikunnan vuonna 1721.
K: Millä nimellä se tunnettiin ennen kuin siitä tuli Venäjän keisarikunta?
V: Ennen kuin siitä tuli Venäjän keisarikunta, se tunnettiin nimellä Moskovan herttuakunta.
K: Milloin Venäjän keisarikunta päättyi?
V: Venäjän keisarikunta päättyi maaliskuussa 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen, kun se julistettiin tasavallaksi.
K: Minkälainen hallitus keisarikunnalla oli?
V: Venäjän keisarikunnassa vallitsi absoluuttinen monarkia, jota hallitsivat Romanovin suvun tsaarit, jotka uskoivat, että heillä oli jumalallinen oikeus kansaansa.
K: Kuinka suuri sen pinta-ala oli vuonna 1914?
V: Vuonna 1914 sen pinta-ala oli noin 21 799 825 km².
K: Kuinka monta ihmistä siellä asui vuonna 1897?
V: Vuonna 1897 sen väkiluku oli 128 200 000 ihmistä.
K: Mikä kieli ja kirkko olivat virallisia tässä maassa?
V: Tämän maan virallinen kieli oli venäjän kieli ja sen virallinen kirkko oli Venäjän ortodoksinen kirkko.
