Kuuloluut (korvan kuuloluut) – välikorvan kolme pienintä luuta ja toiminta

Kuuloluut: välikorvan kolme pientä luiden ihmettä — rakenne, tehtävät ja vaikutus kuuloon. Lue miten nämä korvaluut välittävät äänen ja miksi ne ovat elintärkeitä.

Tekijä: Leandro Alegsa

Luut ovat ihmiskehon kolme pienintä luuta. Niitä kutsutaan usein korvaluiksi tai kuuloluiksi (vasara, alasin ja jalustin) ja ne kuuluvat kaikkien nisäkkäiden kuulojärjestelmään. Kuuloluut ovat kooltaan millimetriluokkaa ja ne muodostavat ketjun, joka välittää värähtelyjä ulko- ja välikorvasta sisäkorvaan.

Ne sijaitsevat välikorvan ontelossa ja niiden tehtävänä on välittää äänet ilmasta nestetäytteiseen labyrinttiin (sisäkorvaan) tehokkaasti ja pienin häviöin. Kuuloluiden puuttuminen tai niiden toimintahäiriö aiheuttaisi keskivaikean tai vaikean kuurouden (konduktiivisen kuulovian), koska äänen johtuminen ilmasta nesteeseen estyisi tai heikkenisi.

Kuuloluiden nimet ja rakenne

  • Vasara (malleus) — kiinnittyy tärykalvoon ja vastaanottaa sen värähtelyt.
  • Alasin (incus) — yhdistää vasaran ja jalustimen ja välittää liikkeen ketjussa.
  • Jalustin (stapes) — pienin ihmisluu, joka koskettaa sisäkorvan ovalista ikkunaa (oval window) ja siirtää värähtelyt nesteeseen.

Toimintaperiaate

Kuuloluiden ketju toimii mekaanisena johdantona: tärykalvon värähtely siirtyy vasaran kautta alasiin ja edelleen jalustimeen. Tämä ketju toimii myös voimavahvistimena ja impedanssinsovittajana — kuuloluut muuntavat suuren pinta-alan omaavan tärykalvon liikkeen pienemmälle oval windowin alueelle ja samalla lisäävät voimaa, jotta äänien energia siirtyy tehokkaasti ilmasta nestemäiseen sisäkorvaan.

Ketjun liikettä säätelevät kaksi pientä lihasta: tensor tympani (välikorvan jännittäjä) ja stapedius (jalustimen lihas). Ne voivat supistua kovilla äänillä tai tietyissä refleksitilanteissa suojaten sisäkorvaa voimakkaammalta tärähdykseltä ja muuttamalla ketjun jäykkyyttä.

Sairaudet ja vammat

  • Otoskleroosi (otoskleroosi) — jalustimen kiinnittyminen tai luutumamuutos, joka estää sen liikkeen ja aiheuttaa konduktiivista kuulonalenemaa.
  • Kuuloluiden katkeaminen tai irtoaminen — trauma tai vakava välikorvantulehdus voi johtaa ketjun epäjatkuvuuteen ja kuulon heikkenemiseen.
  • Pitkäaikaiset välikorvantulehdukset voivat aiheuttaa luukatoa tai korvamadon (cholesteatoma), joka tuhoaa kuuloluita.

Hoito ja korjaus

Monia kuuloluissa ilmeneviä ongelmia voidaan hoitaa kirurgisesti. Ossikuloplastia (kuuloluiden korjaus tai proteesin asennus) voi palauttaa ketjun jatkuvuuden ja parantaa kuulon. Otosklereesin hoitoon käytetään joskus leikkausta (esim. stapedektomia) tai kuulokojeita tapauksen mukaan.

Lisätietoa ja merkitys

Kuuloluiden pieni koko ei vähennä niiden merkitystä: ne mahdollistavat puheen ja ympäristön äänien tarkan havaitsemisen, ja niiden toimintahäiriöt johtavat nopeasti kuulon heikkenemiseen. Kuuloluiden kehitys on myös kiinnostava esimerkki nisäkkäiden (nisäkkäiden) evoluutiosta: osia leuan rakenteesta ovat erikoistuneet äänen johtamiseen ja muodostavat nykyisin kuuloluut osana kuulojärjestelmään.

Anatomia

Nystyrät ovat järjestyksessä tärykalvosta sisäkorvaan (pinnallisesta syvään): malleus, incus ja stapes. Termit tarkoittavat vasaraa, alasinta ja jalustinta.

  • Malleus (vasara) yhdistyy incukseen ja on kiinnittynyt tärykalvoon (tärykalvo), josta värähtelevä äänenpaineliike välittyy.
  • Incus (alasin) on yhteydessä molempiin muihin luihin.
  • Stapes (seiväskorva) yhdistyy incukseen ja kiinnittyy fenestra ovalis -kalvoon, joka on elliptinen tai soikea ikkuna tai aukko välikorvan ja sisäkorvan välissä.
 

Kehitys

Tutkimukset ovat osoittaneet, että nisäkkäiden alkioiden korvaluut kiinnittyvät hammasluun, joka on osa alaleukaa. Nämä ovat luutuneita (luuksi muuttuneita) ruston osia - joita kutsutaan Meckelin rustoksi - jotka ovat kiinnittyneet leukaan. Kun alkio kehittyy, rusto kovettuu luuksi. Myöhemmin kehityksen aikana luurakenne irtoaa leuasta ja siirtyy sisäkorvan alueelle. Rakennetta kutsutaan välikorvaksi, ja se koostuu välikorvasta (incus), pohjelihaksesta (stapes), kitalakeesta (malleus) ja tärykalvosta (tympanic membrane). Nämä vastaavat aikaisempien maaselkärankaisten nelikulma-, esinivel-, nivel- ja kulmarakenteita.

 


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3