Rusto (sidekudos): rakenne, toiminta ja yleisimmät sairaudet

Rusto on joustavaa sidekudosta, jota esiintyy monissa kehon osissa. Se voi hieman taipua, mutta kestää venymistä ja puristusta. Rusto koostuu soluista (kondrotsyytit), jotka ovat upotettuina runsaaseen soluväliaineeseen (ekstrasellulaariseen matriksiin). Matriksin pääkomponentteja ovat kollageeni (erityisesti tyyppi II), proteoglykaanit (esim. aggrekaani) ja suuri vesipitoisuus, joka antaa rustolle sen kimmoisuuden ja puristusvastuksen.

Ruston sijainti ja tehtävät

Sen päätehtävä on yhdistää luut toisiinsa ja peittää nivelpintoja. Sitä on myös nivelissä, rintakehässä, korvassa, nenässä, kurkussa ja selän luiden välissä (välilevyjen reunassa olevat rustoiset rakenteet). Rusto toimii myös mallina, johon luut voivat muodostua kasvun aikana (endochondraalinen luutuminen). Joillakin kaloilla, kuten haikaloilla (Chondrichthyes), rusto muodostaa koko luuston.

Ruston rakenne ja tyypit

Rustoja on useita tyyppejä, joilla on eri rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuuksia:

• Lasimainen (hyaline) rusto – yleisin tyyppi; peittää nivelpintoja, muodostaa myös kasvulevyt ja keuhkoruston. Sisältää pääasiassa kollageeni II:ta ja aggrekaania.
• Elastinen rusto – sisältää elastisia kuituja (elastiinia), tekee rakenteesta joustavamman; esiintyy mm. korvassa ja korvantausmuodostelmissa.
• Säierusto (fibrocartilage) – sisältää runsaasti kollageeni I:stä ja II:ta; kestävä vetolujuudeltaan; esiintyy mm. välilevyissä, pubiartikkelin rustossa ja jänteiden kiinnityskohdissa.

Useimmissa rustotyypeissä on ympäröivä sidekudoksinen kerros, perikondrium, joka sisältää verisuonia ja soluja, jotka voivat osallistua ruston kasvuun ja korjaukseen. Artikulaarinen rusto nivelpinnoilla ei kuitenkaan yleensä ole perikondriumia.

Kasvu ja ravinnonsaanti

Toisin kuin muissa sidekudoksissa, rusto on pääosin veretön. Solut saavat ravintonsa ja poistavat aineenvaihduntatuotteita diffuusion kautta ympäröivästä synoviaalinesteestä tai perikondriumin verisuonista. Tämän vuoksi ruston kyky korjautua on rajoittunut ja hidasta verrattuna verisuonitettuihin kudoksiin.

Ruston kasvu tapahtuu kahdella tavalla:

• Interstitialinen kasvu – solujen jakautuminen ja matriksin synteesi ruston sisällä (tyypillistä nuorelle rustolle ja kasvulevyille).
• Appositionaalinen kasvu – uutta rustoa muodostuu perikondriumista pinnalle.

Hermotus ja kipu

Rusto itsessään ei sisällä hermoja, joten sen vaurioituminen ei suoraan tunnu kipuna. Kuitenkin rustovauriot johtavat usein nivelrakenteiden ja siihen liittyvien jänteiden, nivelsiteiden tai luiden vaurioihin ja tulehdukseen, jotka aiheuttavat kipua. Perikondrium ja ympäröivät kudokset ovat hermotettuja.

Yleisimmät sairaudet ja vauriot

Rustossa olevien vikojen aiheuttamia sairauksia ja ongelmia on monia. Keskeisiä ovat:

• Nivelrikko (osteoartriitti) – yksi yleisimmistä ruston sairauksista; rusto kuluu ja ohenee niin, että lopulta luu voi hangata luuta vasten, aiheuttaen kipua, jäykkyyttä ja liikelaajuuden vähenemistä. Nivelrikko liittyy ikääntymiseen, ylipainoon, nivelvammoihin ja perinnöllisiin tekijöihin.
• Chondromalacia (ruston pehmeneminen) – usein polven alueella; voi aiheuttaa kipua ja rahinaa liikuttaessa.
• Reumaattiset sairaudet – esimerkiksi nivelreuma aiheuttaa synoviitin ja tulehduksen, joka voi vaurioittaa rustoa sekundaarisesti.
• Traumaattiset vammat – repeämät, lohkot ja syvät viat nivelrustossa tai rustokalvon vauriot heikentävät ruston toimintaa.
• Tuumorit – kuten kondrosarkooma (rustokudoksen pahanlaatuinen kasvain) tai hyvänlaatuiset kondroomat.
• Tulehdukset – rusto itsessään infektioille on altis harvoin, koska se on avaskulaarinen, mutta ympäröivät kudokset voivat tulehtua ja vaikuttaa rustoon.

Immunologinen erityispiirre ja siirrot

Rusto toimii osittain niin kutsuttuna immunologisesti suojattuna kudoksena: koska siinä ei ole verisuonia eikä runsaasti immuunisoluja, lymfosyyttien pääsy ja immunoglobuliinien diffuusio rustoon on rajoitettua. Tämän ansiosta kudossiirteitä (esim. osteokondroaalisia siirteitä) voidaan paikoin siirtää henkilöltä toiselle ilman yhtä suurta riskiä hyljinnästä kuin verisuonitetuissa kudoksissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki rustosiirteet olisivat täysin ongelmattomia: kliiniset päätökset tehdään tapauskohtaisesti ja imukudoksen reaktiot sekä siirteen integroituminen voivat vaikuttaa tulokseen. Kirurgit käyttävät tarvittaessa erilaisia menettelyjä, kuten allograft- tai autograft-siirtoja, ruston korjaukseen.

Hoito ja kuntoutus

Ruston sairauksien hoito riippuu ongelman tyypistä ja vakavuudesta. Yleisiä lähestymistapoja ovat:

• Elämäntapatoimet – painonhallinta, lihasvoiman ylläpito, liikuntaohjelmat ja nivelten suojaaminen voivat hidastaa ruston kulumista.
• Lääkkeet – kivun ja tulehduksen hoitoon käytetään kipulääkkeitä ja tulehduskipulääkkeitä (NSAIDit).
• Injektiot – paikallisia hoitoja kuten kortikosteroidi-injektioita tai hyaluronihappoa käytetään oireiden lievitykseen; uusissa tutkimuksissa tutkitaan myös biologisia hoitoja (esim. kasvutekijät, plasmasta eristetyt aineet).
• Kirurgiset toimenpiteet – pienet rustovauriot voidaan korjata toimenpiteillä kuten mikrofrakturointi, osteokondroaaliset siirteet tai autologinen kondrosyyttisiirto (ACI). Vaikeissa nivelrikon tapauksissa ratkaisu voi olla tekonivelleikkaus.
• Kuntoutus – fysioterapia ja ohjattu harjoittelu ovat usein tärkeitä toimenpiteitä toipumisessa ja toiminnallisuuden palauttamisessa.

Yhteenveto

Rusto on erikoistunut, veretön ja pääosin kivuton sidekudos, jolla on keskeinen merkitys nivelten toiminnassa, tukirakenteissa ja luuston kehityksessä. Sen rakenne tekee siitä hyvin toimivan iskunvaimentajan, mutta myös haavoittuvaisen vaurioille ja hitaalle korjautumiselle. Ruston sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa yhdistyvät elämäntapamuutokset, lääkehoidot, paikalliset injektiot ja tarvittaessa kirurgiset toimenpiteet.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on rusto?

K: Missä rusto esiintyy kehossa?

K: Mitä muita tehtäviä rustolla on?

K: Sisältääkö rusto verisuonia tai hermoja?

K: Miten tämä vaikuttaa sen kasvu- ja korjausnopeuteen verrattuna muihin sidekudoksiin?

K: Mitkä sairaudet voivat johtua ruston vioista?

K: Mitä etuja kirurgit saavat, kun he siirtävät rustoja henkilöstä toiseen?

Hae kirjaimella