Pandoran pithos (lipas): myytti, sisältö ja merkitys

Tutustu Pandoran pithos -myyttiin: mitä Pandoran lipas sisälsi, sen symboliikka ja merkitys ihmisyyden pahuudesta ja toivosta.

Tekijä: Leandro Alegsa

Kreikkalaisessa mytologiassa Pandoran lipas oli suuri purkki (πιθος pithos), jota Pandora kantoi mukanaan. Se sisälsi ihmiskunnan päälle päästettäviä pahuuksia. Kun lippa oli tyhjä, jäljellä oli toivoa. Hesiodos ei erittele varsinaisia pahoja asioita, vaan kuvaa tilanteen yleisemmällä tasolla: lipas avautuu, paha pääsee maailmaan ja ihmiset kohtaavat kärsimystä.

Myytin kulku

Hesiodoksen kertomuksen mukaan jumalat loivat Pandoran rangaistukseksi ihmisille, koska Prometheus oli ryöstänyt tulen ja antanut sen ihmisille. Pandora oli kaunis nainen, joka sai jumalilta lahjoja — siitä hänen nimensä pan-dōron eli "kaiken lahjoittaja". Hänelle annettiin säiliö (pithos), jonka hän avasi uteliaisuuttaan tai tietämättömyydestä, ja siitä pääsivät maailman kivut, sairaudet ja muut vitsaukset. Lopulta lipasta suljettaessa yksi asia jäi sisälle: toivo (Elpis).

Sanan merkitys ja käännösvirhe: pithos kontra box

Alkuperäinen kreikkalainen sana on pithos, jolla tarkoitetaan suurta saviruukkua tai varastokaaosta. Myöhäiskeskiajalla ja renessanssissa kerrotaan, että latinalaiseen kieleen kääntäessä sana muutettiin muotoon, joka voitiin ymmärtää pienempänä "rasiana" tai "laatikkona" — tästä syntyi englanninkielinen ilmaisu "Pandora's box" (Pandoran laatikko). Käännösvirhe on vaikuttanut paljon siihen, miten tarinaa on kuvattu myöhemmässä taiteessa ja populaarikulttuurissa: usein lipas esitetään pienenä lippaana tai rasiana, vaikka alkuperäinen esine oli suuri säiliö.

Mitä lipas sisälsi — Hesiodoksen kuvaus ja myöhemmät tulkinnat

Hesiodos ei luettele yksityiskohtaisesti kaikkia lipasta sisältäviä pahuuksia. Hän puhuu yleisistä kärsimyksistä, kuten työstä, sairaudesta ja vanhuuden vaivoista, jotka ihmisille koituvat. Myöhemmissä versioissa ja tulkinnoissa lipas esiintyy usein paikkana, josta vapautuu konkreettisia vitsauksia: tautia, ahneutta, kateutta, väkivaltaa ja muita yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä pahoja.

Tulkinnat ja symboliikka

  • Optimistinen tulkinta: Toivo jää lipaan suojaten ihmisiä täydelliseltä epätoivolta; vaikka paha on maailmassa, ihmisellä on edelleen mahdollisuus toivoon.
  • Pessimistinen tulkinta: Joidenkin mielestä toivo lipassa on petollinen — se voi estää ihmisiä toimimasta, odottamaan apua sen sijaan että etsisivät ratkaisuja.
  • Sukupuolinen ja sosiaalinen tulkinta: Pandora esitetään usein syyllisenä ihmiskunnan vaivoihin, mikä heijastaa vanhoja asenteita naisiin ja heidän rooliinsa liittyvää syyllistämistä. Moderni tutkimus tutkii näitä teemoja ja pyrkii asettamaan myytin historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiin.

Kuvataide ja kulttuurivaikutus

Pandoran lipas on ollut suosittu aihe maalauksissa, kuvanveistossa ja kirjallisuudessa kautta aikojen. Käsitys lipasta "avaamisesta" on muuttunut idiomiksi, joka tarkoittaa vaarallisen, monimutkaisen tai arvaamattoman ongelman vapauttamista: "avata Pandoran lipas" merkitsee toimia, jotka voivat johtaa odottamattomiin ja usein kielteisiin seurauksiin. Myös kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa teemaa on käsitelty monin eri tavoin, välillä korostaen uteliaisuuden vaaroja, välillä toimien moraalista opetusta tai inhimillisen toivon merkitystä.

Arkeologinen ja käytännöllinen tausta

Varsinaiset pithoi-tyyppiset astiat olivat käytännössä suuria säiliöitä, joita käytettiin viljan, öljyn ja muiden tarvikkeiden säilytykseen antiikin Kreikassa ja muissa Välimeren kulttuureissa. Niitä oli eri kokoisia; osa oli niin suuria, että niitä käytettiin myös hautaukseen tai rahtitavarana. Näiden käytännöllisten säiliöiden arkkityyppinen muoto on toiminut myytin konkreettisena lähtökohtana.

Yhteenveto

Pandoran lipas on rikas ja monitahoinen myytti, joka kertoo ihmisen olosuhteesta, uteliaisuudesta ja toivon paikasta kärsimyksen keskellä. Vaikka alkuperäinen teksti antaa vain yleisen kuvauksen lipaan liittyvistä vitsauksista, myytti on muotoutunut vuosisatojen saatossa ja vaikuttaa edelleen kielenkuvaan, taiteeseen ja ajatteluun. Tulkinnat vaihtelevat – osa näkee tarinassa varoituksen, osa selityksen ihmisen kärsimykselle ja osa korostaa toivon merkitystä inhimillisessä kokemuksessa.

 

Mistä sana laatikko on peräisin

Alkuperäistekstin sana on pithos, joka viittaa yleensä suureen astiaan, jota käytetään viinin tai muiden tavaroiden säilyttämiseen. Tällaisia astioita käytettiin myös hautajaisissa. Pandoran tapauksessa tämä purkki on voitu tehdä savesta, jotta sitä olisi voitu käyttää säilytykseen tavanomaisessa merkityksessä, tai sen sijaan pronssimetallista särkymättömäksi vankilaksi.

Pithoksen virheellinen kääntäminen "laatikoksi" on yleensä liitetty 1500-luvun humanistiin Erasmus Rotterdamilaiseen. Erasumin uskotaan tehneen virheen, kun hän käänsi Hesiodoksen tarinan Pandorasta latinaksi. Hesiodoksen pithos viittaa öljyn tai viljan säilytyspurkkiin. Erasmus kuitenkin käänsi pithoksen latinankieliseksi sanaksi pyxis, joka tarkoittaa "laatikkoa". Sanonta "Pandoran lipas" on säilynyt siitä lähtien. Tätä virhettä tuki entisestään Dante Gabriel Rossettin maalaus Pandora.

·        

Pithos Kreetalta, n. 675 eaa. Louvre; Tämä on alkuperäinen pithos, jonka Hesiodos kuvasi; laatikko näytti luultavasti samalta.

·        

Attikalainen pyxis, 440-430 eaa. British Museum. Erasmus käänsi sen näin.

·        

Rossettin maalaus, versio vuodelta 1869.

 


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3