Hautajaiset – mitä ne ovat ja miten niitä vietetään
Hautajaiset — opas seremonioihin, muistojuhliin ja käytäntöihin: miten järjestetään, mitä tapahtuu ja miten suretaan sekä muistetaan läheistä kunnioittavasti.
Hautajaiset ovat seremonia, joka järjestetään, koska joku on kuollut. Hautajaiset ovat kuolleen henkilön ystävien ja perheenjäsenten kokoontuminen. He surevat kuollutta henkilöä, mikä tarkoittaa, että he tuntevat ja osoittavat surua siitä, että henkilö on kuollut, ja myös kiittävät siitä elämästä, joka henkilöllä oli. Hautajaisissa ruumis on yleensä läsnä mutta arkkuun kätkettynä, mutta on myös avoimen arkun hautajaisia. Hautajaisten aikana tai pian niiden jälkeen ruumis haudataan, tuhkataan (poltetaan) tai hävitetään muulla tavoin. Muistotilaisuus tai elämänjuhla on hautajaiset, joissa ruumis ei ole läsnä.
Mitä hautajaisissa yleensä tapahtuu?
Hautajaiset voivat vaihdella suuresti riippuen kulttuurista, uskonnosta ja vainajan toiveista, mutta tyypillisesti tilaisuuteen voi kuulua:
- tilaisuuden avaus ja mahdollinen rukous tai hiljainen hetki;
- muistelupuheita, muisteluja ja sukulaisten tai ystävien puheenvuoroja;
- musiikkia, virsiä tai kappaleita, jotka olivat vainajalle tärkeitä;
- mahdollinen siunaus, rukous tai muu rituaali;
- läheisten viimeinen hyvästijättö arkun äärellä (jos arkku on avoinna tai paikalla);
- siirto hautapaikalle ja hautaamistilaisuus tai tuhkauksen järjestelyt;
- muistotilaisuus tai tarjoilut, jossa läsnäolijat voivat keskustella ja muistaa vainajaa yhdessä.
Eri tavat ja uskonnolliset erot
Uskonnolliset yhteisöt ja kulttuurit noudattavat erilaisia tapoja. Esimerkiksi kirkollisissa hautajaisissa voi olla pappi, virsiä ja siunaus, kun taas sekulaareissa tilaisuuksissa keskitytään usein puheisiin, valokuviin ja musiikkiin ilman uskonnollista sisältöä. Joissain perinteissä ruumis haudataan nopeasti, toisissa taas tuhkataan ja tuhka voidaan säilyttää uurnassa, levittää tai käsitellä toisin.
Käytännön järjestelyt
Hautajaisjärjestelyissä on yleensä mukana hautaustoimisto tai vainajan valitsema järjestäjä, joka auttaa käytännön asioissa, kuten:
- ajan ja paikan sopiminen (kirkko, hautausmaa, kappeli tai muu tila);
- arkun tai uurnan valinta sekä mahdollinen kuljetus;
- ilmoitusten ja kiitosilmoitusten laatiminen sekä kutsujen lähettäminen;
- yhteydenotto pappiin, toimittajaan tai muistotilaisuuden vetäjään;
- tarjoilujen järjestäminen muistotilaisuutta varten;
- mahdolliset erityistoiveet, kuten musiikki, kukat tai lahjoitusohjeet.
Usein järjestelyihin liittyy myös viranomaisasioita, kuten kuoleman rekisteröinti ja hautaan tai krematorioon liittyvät luvat — näissä voi auttaa hautaustoimisto tai kunnallinen viranomainen.
Osallistujan käytöstavat ja etiketti
- Saavu ajoissa ja pukeudu tilaisuuden luonteeseen sopivasti; perinteisesti sävyiltään hillitty asu on sopiva.
- Ilmaise osanottosi taipumalla, halaamalla vainajan läheisiä tai sanomalla lyhyesti myötätuntosi.
- Vältä kännykän käyttöä tilaisuuden aikana tai laita laite äänettömälle.
- Jos paikalla on mahdollisuus lausua muistoja tai puhua, kuuntele ensin järjestäjää — saatat haluta ilmoittautua puhumaan etukäteen.
- Valokuvat ja videointi: kysy lupa ennen kuin kuvaat tilaisuutta tai jaat kuvia sosiaalisessa mediassa.
Muistotilaisuus ja elämänjuhla
Muistotilaisuus tai elämänjuhla on vaihtoehto perinteiselle hautajaiselle tai sen jälkitilaisuudelle, jossa painopiste on vainajan elämän juhlistamisessa ilman, että ruumis on paikalla. Tällaiset tilaisuudet voivat olla vapaamuotoisempia: tarinoita, videoita, musiikkia ja tarjoilua. Ne sopivat hyvin silloin, kun vainaja halusi kevyemmän tai vähemmän uskonnollisen tilaisuuden.
Surutyö ja tuki
Hautajaiset ovat usein tärkeä osa surutyötä: ne antavat mahdollisuuden sanoa hyvästit, kokoontua läheisten kanssa ja saada tukea. Suru voi kestää pitkään, ja on tärkeää hakea tukea, jos olo tuntuu ylivoimaiselta. Tukimuotoja ovat esimerkiksi:
- perheen ja ystävien tuki;
- seurakunnan tai muun yhteisön tarjoamat sururyhmät;
- ammatillinen apu, kuten terapeutti tai suruavustaja;
- vertaistuki joko paikallisesti tai verkossa.
Mitä tehdä käytännössä heti kuoleman jälkeen?
- Ota yhteys lähiomaisiin ja sovittakaa ensimmäisistä käytännön asioista.
- Ilmoita kuolemasta viranomaiselle ja hoida tarvittavat paperityöt (tätä avustaa usein hautaustoimisto).
- Hakekaa tietoja vainajan toiveista hautauksen suhteen: oli niissä kirjallinen ohje tai keskustelu ennen kuolemaa.
- Pyytäkää apua järjestelyissä, jos voitte olla voimattomia surun vuoksi — hautaustoimistot osaavat neuvoa ja hoitaa monet käytännön asiat.
Hautajaiset ovat hyvin henkilökohtainen tapahtuma, ja niiden järjestelyt kannattaa suunnitella kunnioittaen vainajaa ja hänen läheisiään. Jos tarvitset lisätietoja käytännön järjestelyistä tai surutuesta, käänny paikallisen seurakunnan, hautaustoimiston tai mielenterveyspalveluiden puoleen.
Hautajaiskulkue Perussa
Käyttötarkoitus
Hautajaisia järjestetään kaikissa ihmiskunnan kulttuureissa. Uskonto on tärkeä osa hautajaistapoja useimmissa maissa. Monissa hautajaisissa lausutaan rukous vainajan puolesta, jotta hänen sielunsa saisi levätä rauhassa ja jotta hänellä olisi mukavaa tuonpuoleisessa.
Hautajaisten järjestämiseen on muitakin syitä. Monet niistä liittyvät vainajan ystävien ja perheen (surijoiden) auttamiseen:
- Se antaa sureville mahdollisuuden hyväksyä, että henkilö on kuollut. Henkilön kuoleman "hyväksyminen" tarkoittaa, että he uskovat täysin henkilön kuolleen. Kun he ovat tehneet tämän, he voivat tottua elämään ilman kuollutta henkilöä.
- Se on surijoiden tilaisuus hyvästellä vainaja. Monilla surevilla ei ole ollut tätä mahdollisuutta ennen henkilön kuolemaa.
- Se on surijoiden mahdollisuus tukea toisiaan. He huomaavat, etteivät he ole yksin surun tunteidensa kanssa.
- Se on mahdollisuus pohtia elämää ja kuolemaa.
- Se on tilaisuus muistella onnellisia muistoja kuolleen henkilön elämästä.
Nykyaikaiset hautajaiset ovat muuttuneet suuresti ajan myötä. Nykypäivän hautajaiset tai muistotilaisuudet saattavat usein olla enemmänkin kiitoksen antamista kuolleen henkilön elämästä kuin vain kuoleman surun ajattelemista.
Hautajaisperinteet
Hautajaisseremonia voidaan järjestää kirkossa, temppelissä, hautajaisten järjestämiseen tarkoitetussa julkisessa rakennuksessa tai monessa muussa paikassa.
Pohjois-Amerikassa on tavallista, että hautajaiset järjestetään muutamaa päivää ennen hautajaisia. Tällöin ihmiset kutsutaan katsomaan ruumista.
Madagaskarilla on rituaali nimeltä famadihana eli "luiden kääntäminen". Kerran viidessä tai seitsemässä vuodessa perheenjäsenet kaivavat esi-isiensä jäännökset esiin. He puhdistavat luut ja suihkuttavat niihin hajuvettä tai viiniä. He vievät luurangon kotiinsa tanssimaan sen kanssa ja esittelemään sen nuoremmalle sukupolvelle.
Balilaisen hinduperinteen mukaan vainajan sielu aloittaa uudestisyntymiskierron uudelleen, kun se on vapautettu polttohautauksen kautta. Balilaisessa polttohautauksessa eli Ngabenissa ruumis poltetaan avoimella roviolla. Koko muistotilaisuudessa on usein juhlava tunnelma, jossa keskitytään juhlistamaan edesmenneen rakkaansa elämää.
Länsimaissa hautajaisissa tapahtuu usein useita asioita:
- Kulkue, jossa arkku kulkee hautajaisiin tai hautajaisista. Nykyään arkku kuljetetaan yleensä erityisessä autossa, jota kutsutaan ruumisvaunuksi.
- Ylistyspuhe, joka on kertomus vainajan elämästä.
- Rukoukset. Niihin kuuluvat rukoukset, joissa kiitetään kuolleen henkilön elämästä, rukoukset, että kuolleen henkilön sielu voi levätä rauhassa ja siirtyä tuonpuoleiseen, ja rukoukset, että surevat voivat jatkaa elämäänsä.
- Lauletaan virsiä (uskonnollisia lauluja).
- Ruumiin luovutus, jossa ruumis katoaa. Kristillisissä hautajaisissa saarnaaja voi sanoa, että ihminen siirtyy "maasta maahan, tuhkasta tuhkaksi, tomusta tomuksi".
- Hautajaisissa arkku viedään haudalle ja lasketaan siihen. Kun arkku on haudassa, surijat voivat heittää likaa arkun päälle. Tämä on symboli siitä, että ruumis palaa maahan.
- Toisaalta surijat eivät yleensä seuraa polttohautausta. Sen sijaan arkku saatetaan peittää verhoilla hautajaisten loppupuolella.
- Kuolleen henkilön rakastaman musiikin soittaminen.
Monissa nykypäivän hautajaisissa esitetään videomuistoja ennen hautajaistilaisuutta, sen jälkeen tai sen aikana. Monissa hautajaistilaisuuksissa jaetaan muistokansioita tai rukouskortteja, ja tämäkin on tapa tehdä hautajaistilaisuudesta henkilökohtainen. Hautajaisissa ei ole harvinaista nähdä "elämää pohtivaa" pöytää. Perheenjäsenet tuovat joskus mukanaan suosikkikuvia tai muita muistoja vainajasta. Eri uskonnoissa on paljon erilaisia perinteitä.
Ronald Reaganin hautajaiskulkue Washingtonissa kesäkuussa 2004.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on hautajaiset?
V: Hautajaiset ovat seremonia, joka järjestetään, koska joku on kuollut. Niihin osallistuvat yleensä vainajan ystävät ja perhe, jotka surevat hänen poismenoaan ja ilmaisevat kiitollisuutta hänen elämästään.
K: Onko vainaja läsnä hautajaisissa?
V: Kyllä, yleensä ruumis on läsnä hautajaisissa, mutta se on piilotettu arkkuun. On myös avoimen arkun hautajaisia, joissa ruumis on nähtävissä.
K: Mitä ruumiille tapahtuu hautajaisten jälkeen?
V: Hautajaisten jälkeen tai pian sen jälkeen ruumis haudataan, tuhkataan (poltetaan) tai hävitetään jollakin muulla tavalla.
K: Onko olemassa vaihtoehtoa perinteisille hautajaisille, joissa ruumis on läsnä?
V: Kyllä, on olemassa vaihtoehto, jota kutsutaan muistotilaisuudeksi tai elämän juhlaksi ja jossa ruumis ei ole läsnä.
K: Miten ihmiset osoittavat surua hautajaisten aikana?
V: Hautajaisiin osallistuvat ihmiset voivat osoittaa surua itkemällä tai muilla surun ilmaisuilla, kuten syleilemällä toisiaan ja jakamalla muistoja menehtyneestä rakkaastaan.
K: Minkälaisia kokoontumisia hautajaisissa järjestetään?
V: Hautajaiset ovat kuolleen henkilön ystävien ja perheenjäsenten kokoontumisia, joissa he kokoontuvat yhteen suremaan menettämistä ja kiittämään elämästä.
K: Miksi ihmiset pitävät hautajaisia?
V: Hautajaiset järjestetään, jotta voidaan kunnioittaa kuollutta henkilöä ja antaa jääneille omaisille päätös, jotta he voivat alkaa parantua menetyksestään.
Etsiä