Partisan Review – amerikkalainen poliittinen ja kirjallinen lehti (1934–2003)

Partisan Review (1934–2003) – vaikutusvaltainen amerikkalainen poliittinen ja kirjallinen lehti, joka muokkasi 1900-luvun kirjallista ja kulttuurikeskustelua.

Partisan Review oli yhdysvaltalainen poliittinen ja kirjallinen neljännesvuosikirja, joka ilmestyi vuosina 1934–2003. Lehti perustettiin William Phillipsin ja Philip Rahvin toimesta vuonna 1934 John Reed -klubin piiristä vaihtoehdoksi vasemmistolaiselle aikakauslehdelle New Masses. Julkaiseminen keskeytettiin väliaikaisesti lokakuusta 1936 joulukuuhun 1937. Alkuvaiheessa lehteä leimasi voimakas vasemmistolainen ja kommunismiin myötämielinen ilmapiiri, mutta erityisesti Neuvostoliiton ja Stalinin politiikan paljastuttua lehti kääntyi kriittiseksi ja luonnollisen eron myötä monista kirjoittajista muodostui myöhemmin osa niin sanottuja New Yorkin intellektuelleja, joiden ajattelussa näkyi antikommunistiset ja myöhemmin osin neokonservatiiviset virtaukset. Monet lehden varhaisista kirjoittajista olivat eurooppalaistaustaisia, usein juutalaisten maahanmuuttajien lapsia, mikä vaikutti lehden kulttuuriseen ja suvaitsevaiseen ilmapiiriin.

Lehti saavutti vaikutusvaltansa huipun 1930-luvun lopulta 1960-luvun alkuun, ja sen sivuilla julkaistiin tiukkaa kulttuuri- ja kirjallisuuskritiikkiä, poliittisia analyyseja, proosaa ja runoutta. Perustaja William Phillips kuoli syyskuussa 2002 94-vuotiaana. Julkaisemista jatkoi hänen vaimonsa Edith Kurzweil vielä seuraavaan kevääseen asti, ja viimeinen numero ilmestyi huhtikuussa 2003.

Vuonna 1949 Partisan Review palkitsi George Orwellin 357 punnalla vuoden merkittävimmästä kirjallisuuden teoksesta Nineteen Eighty Four.

Klassisia tarinoita ja artikkeleita, jotka julkaistiin ensimmäisen kerran Partisan Review -lehdessä:

• Clement Greenberg: vaikutusvaltainen essee “Avant-Garde and Kitsch” (1939), joka muokkasi modernin taidekriitiikin keskustelua.
• Lionel Trilling: useita merkittäviä esseitä ja kulttuurikritiikkejä, jotka vaikuttivat amerikkalaiseen kirjallisuustutkimukseen ja kulttuurikeskusteluun.
• Dwight Macdonald: terävät kirjoitukset massakulttuurista ja populaarikulttuurin kritiikistä.
• Mary McCarthy: proosaa ja kirjallisuuskritiikkiä, joiden kautta hän nousi yhdeksi 1900-luvun merkittävistä esseisteistä ja prosaista.
• Useita merkittäviä amerikkalaisia kirjailijoita ja esseisteja: lehteen kirjoittivat ja siellä julkaistiin varhaisia tekstejä muun muassa Saul Bellow'n, Ralph Ellisonin ja muiden aikalaisten piiristä.

Partisan Review tunnettiin etenkin korkeatasoisesta kirjallisuuskritiikistään, teoreettisesta syvyydestään ja kyvystään yhdistää poliittinen analyysi sekä esteettinen pohdinta. Lehden toimitus ja sen kirjoittajakunta — mukaan lukien William Phillips, Philip Rahv, Lionel Trilling, Mary McCarthy, Dwight Macdonald ja Clement Greenberg — olivat keskeisiä New Yorkin intellektuellien muodostumisessa ja 1900-luvun amerikkalaisen kulttuuri- ja politiikkakeskustelun muovaamisessa.

Vaikka lehden merkitys alkoi hiipua 1960-luvulta lähtien osin uudenlaisten julkaisutapojen ja muuttuneen kulttuuriympäristön takia, Partisan Review säilytti asemansa tärkeänä keskusteluareenana ja historiallisena lähteenä niille, jotka tutkivat 1900-luvun vasemmistolaista, antikommunistista ja älyllistä keskustelua Yhdysvalloissa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Milloin Partisan Review julkaistiin?

K: Kuka perusti Partisan Review -lehden?

K: Mikä oli John Reed Club?

K: Miksi Partisan Reviewsta tuli antikommunistinen?

K: Keitä olivat monet Partisan Review'n varhaisista kirjoittajista?

K: Milloin Partisan Review saavutti suurimman vaikutusvaltansa?

K: Kuka jatkoi Partisan Review'n julkaisemista William Phillipsin kuoleman jälkeen?

Hae kirjaimella