Pegasos kreikkalaisen mytologian siivekäs hevonen ja myytti

Pegasos (kreikaksi Πήγασος, Pégasos, 'vahva') on kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvä lentävä hevonen, jolla on siivet. Se on Poseidonin ja Medusan gorgonien poika. Sarjakuvissa ja muissa tarinoissa Pegasoksen kerrottiin olevan legendaarisen sankarin Herkuleksen hevonen.

Pegasus-myytti on mielenkiintoinen ja opettavainen, ja se auttaa meitä ymmärtämään mennyttä aikakautta. Tarina yhdistää jumalia, sankareita ja luonnonvoimia sekä kantaa mukanaan symboliikkaa luovuudesta, inspiraatiosta ja jumalallisesta suosioista.

Alkuperä ja synty

Pegasos on valkoinen hevonen, jolla on siivet ja joka voi lentää. Se on hyvin kaunis, ja sitä voi ohjata vain kultaisella taluttimella, jonka Athene antoi Bellerophonille. Perinteisen kuuluisan kertomuksen mukaan Pegasos syntyi, kun Perseus surmasi gorgona Medusan. Perseus käytti heijastavaa kilpeä ja siivekkäitä sandaaleita hyökätessään Medusaa vastaan; hän katkaisi Meduusan pään, jossa oli myrkkykäärmeen hiukset. Meduusan verestä syntyi siivekäs hevonen Pegasos. Joidenkin tarinoiden mukaan Perseus ratsasti Pegasuksella pois, mutta toisten mukaan hän lähti ennen Pegasuksen syntymää.

Bellerofon ja Kimeera

Vuosia myöhemmin Korintissa asui nuori mies nimeltä Bellerofon. Bellerofon oli aina halunnut ratsastaa Pegasoksella, mutta Pegasos kieltäytyi kesyttämästä sitä. Bellerofon päätti rukoilla Athenaa, joka oli kreikkalainen viisauden jumalatar. Athene antoi hänelle kultaisen talutushihnan, jonka avulla hän pystyi vangitsemaan Pegasoksen.

Myöhemmin erään kuninkaan veli lähetti Bellerofonin tehtäväksi kukistaa Kimeera, legendaarinen peto, jolla oli leijonan pää, joka puhalsi tulta, vuohen pää, joka kasvoi sen selästä, ja käärmeen häntä. Bellerofon ratsasti Pegasoksella ja onnistui kukistamaan Kimeeran taitavasti ja älykkäästi, usein kerrotun version mukaan sinkauttamalla siihen raskaan jousen tai kullanmakaavan, joka tappoi pedon. Tämän voiton ansiosta Bellerofon sai suurta kunniaa.

Sitten Bellerofon päätti, että hän halusi olla kuolematon, ja yritti lentää Pegasoksen kanssa Olympos-vuorelle, jumalten kotiin. Zeus ilmaisi vihansa tai huomautti inhimillisen kunnianhimon kohtuuttomuudesta: erään kertomuksen mukaan Zeus lähetti vihaisena kärpäsen pistämään Pegasosta, joka säikähti ja heitti Bellerofonin takaisin Maahan. Toinen versio kertoo, että Zeus lähetti myrskyn tai salaman rangaistuksena ylpeydestä, minkä seurauksena Bellerofon putosi ja vietti loppuelämänsä rampautuneena tai syrjäytyneenä.

Symboliikka ja merkitys

Pegasos on perinteisesti liitetty inspiraatioon, runouteen ja luovuuteen. Hänen sanotaan muun muassa potkaisseen Mount Helikonin kalliota, jolloin sieltä purkautui lähde Hippokrene, jonka vesi mytologian mukaan antoi runoilijoille innoituksen. Tästä syystä Pegasosta on usein pidetty runouden ja taiteellisen inspiraation symbolina.

Lisäksi Pegasos edustaa jumalallista apua ja sankarin kumppanuutta: vain tiettyjen jumalallisten välineiden tai jumalten suosio sallii ihmisen ratsastaa häntä, mikä heijastaa myyttien moraalia ja tasapainoa kuolevaisen kunnianhimon ja jumalallisen tahdon välillä.

Taide, kirjallisuus ja nykyaika

Pegasos esiintyy laajasti antiikin taiteessa, keramiikassa ja veistoksissa sekä myöhemmin renessanssi- ja barokkitaiteessa. Hänen kuvansa on ollut suosittu aihe myös symboliikassa, vaakunoissa ja kirjapainojen tunnuksissa. Modernissa populaarikulttuurissa Pegasos näkyy kirjoissa, elokuvissa, sarjakuvissa ja peleissä — usein vapautta ja ihmeet yhdistävänä olentona.

Pegasoksen nimi on siirtynyt myös tähtitieteeseen: Pegasus on yksi tunnetuimmista tähdistöistä pohjoisella taivaalla. Tähdistöön kuuluu mm. kuuluisa asterismi "Pegasuksen neliö", joka on helppo tunnistaa syksyn taivaalta.

Yhteenveto

Pegasos on monikerroksinen mytologinen hahmo, jonka synty, seikkailut ja symboliikka kertovat kreikkalaisen mytologian arvoista ja käsityksistä jumalallisesta suosiosta, inspiroivasta voimasta sekä ihmisen ja jumalten välisten rajojen kunnioittamisesta. Tarinat Pegasoksesta ovat eläneet vuosituhansien ajan ja vaikuttavat edelleen taiteeseen, kirjallisuuteen ja kansanperinteeseen.

Bellerophon ratsastaa PegasuksellaZoom
Bellerophon ratsastaa Pegasuksella

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Kuka on Pegasus?


V: Pegasus on kreikkalaisessa mytologiassa lentävä hevonen, jolla on siivet. Se on Poseidonin ja Medusan gorgonin poika. Sarjakuvissa ja muissa tarinoissa Pegasoksen sanotaan olevan legendaarisen sankarin Herkuleksen hevonen.

K: Miltä Pegasos näyttää?


V: Pegasos on valkoinen hevonen, jolla on siivet ja joka voi lentää. Se on hyvin kaunis, ja sitä voi ohjata vain kultaisella talutushihnalla, jonka Athene antoi Bellerophonille.

K: Miten Perseus sai Pegasoksen?


V: Perseus tappoi hirviö Meduusan käyttämällä heijastavaa kilpeä ja siivekkäitä sandaaleita. Hän katkaisi Meduusan pään, jossa oli myrkkykäärmeen karvaa ja joka oli niin ruma, että se kivettyi, jos sitä katsoi suoraan, ja Meduusan verestä syntyi siivekäs hevonen Pegasos. Joidenkin tarinoiden mukaan Perseus ratsasti Pegasuksella pois, mutta toisten tarinoiden mukaan hän lähti ennen Pegasuksen syntymää.

K: Kuka oli Bellerofon?


V: Bellerofon oli Korintissa asuva nuori mies, joka halusi ratsastaa Pegasoksella, mutta ei pystynyt kesyttämään sitä, kunnes Athene antoi hänelle kultaisen talutushihnan, jonka avulla hän pystyi vangitsemaan sen. Myöhemmin hän lähti kukistamaan Kimeeraa luotettavan ratsunsa avulla, minkä jälkeen hän yritti tulla kuolemattomaksi lentämällä Pegauksen kanssa Olympos-vuorelle, jossa Zeus lähetti alas kärpäsen pistämään Pegausta, jolloin molemmat palasivat takaisin maan päälle.

K: Mitä tapahtui, kun Bellerofon yritti tulla kuolemattomaksi?


V: Kun Bellerofon yritti tulla kuolemattomaksi lentämällä Pegauksen kanssa Olympos-vuorelle, Zeus suuttui ja lähetti alas kärpäsen, joka pisti Pegausta, jolloin molemmat palasivat takaisin maahan.

K: Mistä Pegasit ovat peräisin?


V: Jätettyään Bellerofonin taakseen Pegaus siitti lapsia hevosilla, jotka tuottivat jälkeläisiä, jotka tunnettiin nimellä Pegasit.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3