Paavi Liberius (310–366) – elämä, pontifikaatti ja perintö
Paavi Liberius (310–366) — hänen elämäntarinansa, pontifikaattinsa (352–366) ja vaikutus kirkon oppiin ja perintöön. Tutustu kiistoihin, legendoihin ja historialliseen perintöön.
Paavi Liberius (310 - 24. syyskuuta 366) oli katolisen kirkon paavi 17. toukokuuta 352 alkaen kuolemaansa 24. syyskuuta 366 saakka. Catalogus Liberianuksen mukaan hänet vihittiin 22. toukokuuta paavi Julius I:n seuraajaksi. Liberius mainitaan kreikkalaisessa menologiassa, joka on itäinen vastine läntisen kirkon martyrologioille ja pyhimyksen mittari ennen virallisten läntisten kanonisointiprosessien käyttöönottoa.
Elämä ja valinta paaviksi
Liberius syntyi noin vuonna 310. Hänen tarkasta syntymäpaikastaan ei ole yksiselitteistä tietoa; myöhäisemmät lähteet sijoittavat hänet Roomaan tai sen läheisyyteen. Hänet valittiin paaviksi toukokuussa 352, Julius I:n jälkeen. Liberius toimi paavina pitkään, yli 14 vuotta, ja hänen pontifikaattinsa ajoittuu kristinuskon varhaisen teologisen kamppailun aikaan, jolloin Arian kysymys jakoi kirkon ja vaikutti myös kirkon ja valtakunnan suhteisiin.
Pontifikaatti ja Arian kiista
Liberiuksen kaudella keskeiseksi asiaksi nousi Arian riita, joka koski Kristuksen jumalallisuuden muotoa. keisari Constantius II pyrki yhtenäistämään kristillistä oppia valtakunnassa ja paine kohdistui myös Rooman piispaan. Liberius vastusti aluksi Arian kannanottoja ja puolusti mm. Aleksandrian piispa Athanasiusta, joka oli yksi antiarian johtohahmoista.
Vuonna 355 tilanne kärjistyi: keisari karkotti Liberiuksen maasta ja nimitti hänen tilalleen Felixin (myöhemmin pidettynä antipapiksi). Liberius vietiin maanpakoon, ja hän vietti poissaolonsa ajan karkoitettuna keisarillisen vallan alueella. Paikasta on eri tietoja: lähteet mainitsevat muun muassa Beroean tai muita Itä-Rooman alueita jonne paavi oli lähetetty.
Kiistanalainen paluu
Historioitsijat ovat kiistelleet Liberiuksen toimista maanpakoajan ja paluun vaiheessa. Ongelmana oli se, että Liberius joutui neuvottelemaan keisarillisen vallan kanssa ja hänen on väitetty allekirjoittaneen tai hyväksyneen jonkinlaisen kompromissin, joka sisälsi Arian muotoisen uskonnollisen lausuman, jotta hänet päästettäisiin palaamaan Roomaan (tämä tapahtui noin 357–358). Tämän teon arvostelijat, kuten Athanasiuksen kannattajat, pitivät sitä petturuutena, kun taas liberaalimmassa tulkinnassa korostetaan, että allekirjoitus tapahtui pakon olosuhteissa ja myöhemmin Liberius palasi tukemaan ortodoksisempaa näkemystä.
Kun keisari Julianus (487?—korjaus: Julianus Apostata nousi valtaan vuonna 361) tuli valtaan ja poliittinen paine Arian puolesta väheni, Liberius palautti mm. oikeudellisen aseman Athanasiukselle ja pyrki korjaamaan suhteitaan lännen ja idän kirkon kanssa.
Keskeiset tapahtumat lyhyesti
- n. 310 – Liberius syntyy.
- 17.5.352 – valitaan paaviksi (vihitty 22.5. Catalogus Liberianuksen mukaan).
- 355 – joutuu maanpakoon keisari Constantius II:n toimesta; Felix II toimii hänen vastapuolellaan Roomassa.
- n. 357–358 – Liberiuksen paluuta koskevat neuvottelut ja väitetty kompromissi Arian kanssa (kiistanalainen).
- 361 – poliittinen ilmapiiri muuttuu, Athanasius palautetaan ja Liberius vahvistaa myöhemmin ortodoksisia linjoja.
- 24.9.366 – Liberius kuolee; hänet haudattiin perinteisesti Pietarinkirkkoon.
Perintö ja muistaminen
Liberius on historiallisesti kiistanalainen hahmo: toisaalta häntä arvostellaan kompromisseista ja väitetystä myöntymisestä Arian vaatimuksiin, toisaalta hänen kannattajansa korostavat hänen kärsimystään maanpakona ja pyrkimyksiä sovittaa kirkon sisäiset ristiriidat. Itäisessä perinteessä hänet mainitaan kreikkalaisessa menologiassa, ja hänellä on siellä suurempi pyhimyksenasema kuin lännessä, jossa varhaiset kanonisointikäytännöt olivat erilaiset ja seuranneet muiden prosessien kautta.
Nykyajan tutkijat arvioivat Liberiusta monimutkaisena hahmona, jonka toimia on vaikea tulkita yksiselitteisesti: osa lähteistä kuvaa häntä uhrina poliittiselle vainolle, osa taas antaa ymmärtää, että hän teki poliittisesti aiheuttaneita myönnytyksiä omasta vakaumuksestaan. Hänen aikakaudellaan tehdyt päätökset ja keskustelut vaikuttivat keskeisesti kristillisen opin muotoutumiseen ja kirkon suhteeseen valtioon 300-luvulla.
Lähteet ja historiantulkinta
Tietomme Liberiuksesta perustuvat sekä aikalaislähteisiin (kuten Athanasiuksen kirjeisiin ja eri kronikoihin) että myöhäisempiin kirjallisiin kokoelmiin kuten Catalogus Liberianus ja itäisiin martyrologioihin. Koska saatavilla olevat lähteet heijastavat usein eri puolten poliittisia ja teologisia intressejä, historioitsijat painottavat varovaisuutta yksittäisten väitteiden tulkinnassa — erityisesti väitteissä, jotka koskevat hänen käyttäytymistään maanpakonsa aikana ja paluun ehtoja.
Yhteenvetona Liberius on merkittävä esimerkki 300-luvun kirkon ja valtion välisen jännitteen hahmosta: hänen paaviutensa aikana ratkaistiin monia niitä kysymyksiä, jotka muovasivat kristinuskon muodot ja kirkollisen auktoriteetin käsityksen tulevina vuosisatoina.
Etsiä