Paavi Zephyrinus (n. 198/9–217 jKr.) oli Rooman piispa ja kirkon 15. johtaja. Hänen paavikautensa kesti noin 17–18 vuotta, ja varhaiskristillisten lähteiden mukaan hän oli syntyjään vaatimattomista oloista. Monet myöhemmät kirjoittajat kuvaavat Zephyrinusta vähäisestä kirjallisesta koulutuksesta kärsineeksi ja hallinnollisesti heikoksi paaviksi, joka luotti voimakkaasti diakoniinsa Callistukseen (myöhemmin paavi Kallixtus I).

Elämä ja toiminta

Zephyrinuksen alkuperästä on vähän varmaa tietoa, ja suurelta osin hänestä kertovat tiedot perustuvat myöhäisempään perimätietoon ja kirkon historiaan. Paavikaudellaan hän johti Rooman kirkkoa aikana, jolloin kasvava määrä erilaisia opinkappaleita ja liikkeitä haastoi yhteisen opinmuodostuksen. Zephyrinus nähtiin joidenkin lähteiden mukaan enemmän käytännön johtajana kuin teologina.

Opit ja kiistat

Paavi Zephyrinuksen aikana kirkossa esiintyi useita kiistoja ja harhaoppeja. Merkittävimpiä olivat:

  • Montanismi – profeetallinen liike, joka korosti uutta ilmestystä ja ennustusten merkitystä; se aiheutti jännitteitä keskushierarkian ja paikallisten ryhmien välillä.
  • Adoptiolaisuus (adoptianismi) ja muut kristologiset harhaopit – osa oppiryhmistä, kuten jotkut Theodotoksen kannattajat, korostivat, että Jeesus oli ensisijaisesti ihminen, jonka Jumala valitsi tai "adoptoi" – eivätkä näin ollen hyväksyneet perinteistä käsitystä Jumalan Pojasta samalla tavalla kuin katolinen kirkko.
  • Modalismi ja siihen liittyvät kiistat – nämä koskivat Jumalan persoonien välisiä suhteita, ja niihin liittyivät mm. Noetoksen kannattajat; Zephyrinusta on arvosteltu siitä, ettei hän johdonmukaisesti torjunut tällaisia tulkintoja.

Monet aikansa teologit ja piirit, erityisesti kirkkokirjoittaja Hippolytus, arvostelivat Zephyrinusta siitä, etteivät hänen määrärajoituksensa ja toimenpiteensä olleet riittäviä taistelemaan näitä oppeja vastaan. Hippolytus jopa kritisoi paavia ankarasti ja asettui myöhemmin vastakanssa, mikä johti osaltaan hänen ristiriitaisiin suhteisiinsa kirkon johdon kanssa.

Perintö ja merkitys

Vaikka Zephyrinus saa myöhemmissä lähteissä paljon kritiikkiä, hänen paavakautensa aikana kirkko kohtasi vakavia teologisia haasteita, ja hänen aikanaan muotoutui osa niistä linjauksista ja käytännöistä, jotka auttoivat kirkkoa yhtenäistymään tulevina vuosisatoina. Zephyrinus on katolisessa perinteessä pyhimys, ja hänen muistopäiväänsä vietetään.

Muistopäivä: 26. elokuuta.

Perinteisesti kerrotaan myös, että Zephyrinus olisi haudattu Kallixtuksen hautausmaahan Appiuksen tiellä, mutta tästäkin tiedot perustuvat varhaiskristillisiin perimätietoihin.