Potentiaalienergia
Potentiaalienergia on kappaleeseen varastoitunutta tai varastoitua energiaa. Sitä verrataan usein liike-energiaan.
Fysiikassa potentiaalienergia on energiaa, joka kappaleella on sen sijainnin vuoksi voimakentässä tai järjestelmällä sen osien järjestyksen vuoksi. Yleisiä tyyppejä ovat esimerkiksi kappaleen gravitaatiopotentiaalienergia, joka riippuu sen pystysuorasta sijainnista ja massasta, venytetyn jousen elastinen potentiaalienergia ja varauksen sähköinen potentiaalienergia sähkökentässä. Energian SI-yksikkö on joule (symboli J).
Potentiaalienergia liitetään usein palauttaviin voimiin, kuten jousen tai painovoiman kaltaisiin voimiin. Jousen venyttäminen tai massan nostaminen tapahtuu ulkoisella voimalla, joka toimii potentiaalin voimakenttää vastaan. Tämä työ varastoituu voimakenttään, jonka sanotaan olevan varastoituna potentiaalienergiana. Jos ulkoinen voima poistetaan, voimakenttä vaikuttaa kappaleeseen suorittaakseen työn, kun se siirtää kappaleen takaisin alkuasentoon, jolloin jousen venyminen vähenee tai kappale putoaa. Tällöin potentiaalienergia muuttuu liike-energiaksi. Kokonaisenergia pysyy samana energian säilymislain vuoksi.
Fyysikot sanovat, että potentiaalienergia on tietyssä asennossa olevan kappaleen energian ja sen vertailupaikassa olevan energian välinen erotus.
Yksinkertaisia esimerkkejä
Kiven nostaminen ylämäkeen lisää sen potentiaalienergiaa painovoiman vaikutuksesta. Kuminauhan venyttäminen lisää sen kimmopotentiaalienergiaa, joka on eräs sähköisen potentiaalienergian muoto. Polttoaineen ja hapettimen seoksella on kemiallinen potentiaalienergia, joka on toinen sähköisen potentiaalienergian muoto. Myös akuilla on kemiallinen potentiaalienergia.
Potentiaalisen energian tyypit
Potentiaalienergiaa on monenlaista, ja kukin niistä liittyy tiettyyn voimatyyppiin.
Gravitaatiopotentiaalienergia
Gravitaatiopotentiaalienergiaa esiintyy kohteessa, kun korkeus ja massa vaikuttavat järjestelmään. Gravitaatiopotentiaalienergia saa esineet liikkumaan toisiaan kohti. Jos esinettä nostetaan tietyn matkan päähän maan pinnasta, koettu voima johtuu painosta ja korkeudesta. Työ määritellään voimaksi tietyn matkan yli, ja työ on toinen sana energialle. Potentiaalienergia, joka lisätään nostettaessa esinettä, on:
U = F Δ h {\displaystyle U=F\Delta h} 
jossa
F {\displaystyle F}
on painovoima.
Δ h {\displaystyle \Delta h}
on korkeuden muutos.
tai
U = m g h {\displaystyle U=mgh} 
Tässä g = 9,81 m/s 2 {\textstyle g=9,81\ \mathrm {m/s} ^{2}}
on painovoiman aiheuttama kiihtyvyys.
Gravitaatiopotentiaalienergian tekemä kokonaistyö, kun kappale putoaa paikasta 1 paikkaan 2, on:
Δ W = U 1 - U 2 {\displaystyle \Delta W=U_{1}-U_{2}}} 
tai
Δ W = m g h 1 - m g h 2 {\displaystyle \Delta W=mgh_{1}-mgh_{2}} 
jossa
m {\displaystyle m}
on kappaleen massa.
h 1 {\displaystyle h_{1}}
on ensimmäinen asema.
h 2 {\displaystyle h_{2}}
on toinen asema...
Sähköinen potentiaalienergia
Sekä erilaiset että samanlaiset varaukset kokevat sähköistä potentiaalienergiaa, kun ne hylkivät tai vetävät toisiaan puoleensa. Varaukset voivat olla joko positiivisia (+) tai negatiivisia (-), jolloin vastakkaiset varaukset vetävät puoleensa ja samankaltaiset varaukset hylkivät toisiaan. Jos kaksi varausta sijoitetaan tietyn etäisyyden päähän toisistaan, varausten välille varastoitunut potentiaalienergia voidaan laskea seuraavasti:
U = k Q q r {\displaystyle U={\frac {kQq}{r}}}} 
jossa
k {\displaystyle k}
on 1/4πє (ilmalle tai tyhjiölle se on 9 x 10 9 N m 2 / C 2 {\displaystyle 9x10^{9}Nm^{2}/C^{2}}} 
)
Q {\displaystyle Q}
on ensimmäinen varaus.
q {\displaystyle q}
on toinen varaus.
r {\displaystyle r}
on etäisyys toisistaan...
Kimmopotentiaalienergia
Kimmopotentiaalienergiaa syntyy, kun kumimaista materiaalia vedetään pois tai työnnetään yhteen. Potentiaalienergian määrä, joka materiaalilla on, riippuu vedetyn tai työnnetyn matkan pituudesta. Mitä pidempi matka työnnetään, sitä suurempi kimmopotentiaalienergia materiaalilla on. Jos materiaalia vedetään tai työnnetään, potentiaalienergia voidaan laskea seuraavasti:
U = 1 2 k x 2 {\displaystyle U={\frac {1}{2}}kx^{2}}} 
jossa
k {\displaystyle k} on jousivoimavakio (kuinka hyvin materiaali venyy tai puristuu).
x {\displaystyle x}
on etäisyys, jonka materiaali siirtyi alkuperäisestä sijainnistaan.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on potentiaalienergia?
V: Potentiaalienergia on kappaleeseen varastoitunutta tai varastoitua energiaa. Sitä verrataan usein kineettiseen energiaan, ja se on energiaa, joka kappaleella on sen sijainnin vuoksi voimakentässä tai järjestelmällä sen osien järjestyksen vuoksi.
Kysymys: Millaisia potentiaalienergian tyyppejä on yleisesti käytössä?
V: Potentiaalienergian yleisiä tyyppejä ovat gravitaatiopotentiaalienergia, elastinen potentiaalienergia ja sähköinen potentiaalienergia.
K: Mikä on SI-yksikkö energian mittaamiseen?
V: SI-yksikkö energian mittaamiseen on joule (symboli J).
K: Miten työ varastoituu potentiaalienergiaksi?
V: Työ varastoituu potentiaalienergiaksi, kun siihen kohdistuu ulkoinen voima, joka vaikuttaa potentiaalin voimakenttää vastaan. Tämä työ varastoituu voimakenttään potentiaalienergiana.
K: Miten potentiaali muuttuu kineettiseksi?
V: Kun ulkoinen voima, joka toimi tietyn asennon voimakenttää vastaan, poistetaan, tämä saa kappaleen liikkumaan takaisin alkuasentoonsa, jolloin jousen venytys vähenee tai kappale putoaa. Tässä vaiheessa kaikki olemassa oleva potentiaali muuttuu kineettiseksi ja energian kokonaismäärän kokonaismäärä pysyy vakiona energian säilymislain vuoksi.
K: Miten fyysikot määrittelevät potentiaalienergian?
V: Fyysikot sanovat, että potentiaalienergia voidaan määritellä tietyssä asennossa olevan kappaleen energioiden erotuksena viiteasennosta.
