Energiaperiaate

Tämä artikkeli viittaa fysiikan energian säilymislakiin. Energiavarojen kestävyydestä, ks: Energian säilyttäminen.

Fysiikassa energian säilyminen tarkoittaa sitä, että energiaa ei voi luoda tai tuhota, vaan se voi vain muuttua muodosta toiseen, esimerkiksi kun sähköenergia muuttuu lämpöenergiaksi. Muodollisesti se tarkoittaa, että eristetyssä järjestelmässä olevan energian kokonaismäärä pysyy vakiona, vaikka se voi muuttaa muotoaan, esimerkiksi kitka muuttaa liike-energian lämpöenergiaksi. Termodynamiikassa termodynamiikan ensimmäinen laki on lausuma energian säilymisestä termodynaamisissa järjestelmissä.

Matemaattisesta näkökulmasta katsottuna energian säilymislaki on seurausta ajan siirtymäsymmetriasta; energian säilyminen on seurausta siitä empiirisestä tosiasialta, että fysiikan lait eivät muutu ajan myötä. Filosofisesti tämä voidaan todeta seuraavasti: "mikään ei riipu ajasta sinänsä (ajasta itsestään)".

Historialliset tiedot

Muinaiset filosofit, kuten Thales Miletolainen, ajattelivat, että on olemassa jokin perimmäinen aine, josta kaikki on tehty. Se ei kuitenkaan ole sama kuin nykyinen käsityksemme "massa-energiasta" (esimerkiksi Thales ajatteli, että perusaine on vesi). Vuonna 1638 Galilei julkaisi analyysinsä useista tilanteista. Tähän kuului myös kuuluisa "keskeytynyt heiluri". Tämä voidaan kuvata (modernisoidulla kielellä) niin, että potentiaalienergia muunnetaan konservatiivisesti liike-energiaksi ja takaisin. Galilei ei kuitenkaan selittänyt prosessia nykyaikaisin termein eikä hän ollut myöskään ymmärtänyt nykyaikaista käsitettä. Saksalainen Gottfried Wilhelm Leibniz yritti vuosina 1676-1689 muotoilla matemaattisesti sellaisen energian, joka liittyy liikkeeseen (liike-energia). Leibniz huomasi, että monissa mekaanisissa järjestelmissä (joissa on useita massoja m, joilla _ikullakin on nopeus v _i),

∑ i m i v i 2 {\displaystyle \sum _{i}m_{i}v_{i}^{2}}} $\sum _{i}m_{i}v_{i}^{2}$

säilyi niin kauan kuin massat eivät ole vuorovaikutuksessa keskenään. Hän kutsui tätä määrää vis vivaksi eli systeemin eläväksi voimaksi. Periaate on tarkka lausunto liike-energian likimääräisestä säilymisestä tilanteissa, joissa ei ole kitkaa.

Samaan aikaan vuonna 1843 James Prescott Joule löysi itsenäisesti mekaanisen ekvivalentin useissa kokeissa. Tunnetuimmassa kokeessa, jota nykyään kutsutaan "Joulen laitteeksi", naruun kiinnitetty alaspäin laskeutuva paino sai veteen upotetun melan pyörimään. Hän osoitti, että painon laskeutuessa menettämä painovoimapotentiaalienergia oli suunnilleen yhtä suuri kuin lämpöenergia (lämpö), jonka vesi sai kitkasta melan kanssa.

Vuosina 1840-1843 insinööri Ludwig A. Colding teki samankaltaista työtä, joka oli kuitenkin vain vähän tunnettu Tanskan ulkopuolella.

Joulen laite lämmön mekaanisen ekvivalentin mittaamiseksi. Naruihin kiinnitetty laskeva paino saa vedessä olevan melan pyörimään.

Todiste

On helppo nähdä, että

E = K E + P E {\displaystyle E=KE+PE} $E=KE+PE$

joka on myös

E = 1 2 m v 2 + V {\displaystyle E={\frac {1}{2}}mv^{2}+V}} $E={\frac {1}{2}}mv^{2}+V$

E = 1 2 m x ′ 2 + V ( x ) {\displaystyle E={\frac {1}{2}}}mx'^{2}+V(x)} $E={\frac {1}{2}}mx'^{2}+V(x)$

Oletetaan, että x ′ ( t ) {\displaystyle x'(t)} $x'(t)$ ja että x ( t ) {\displaystyle x(t)} $x(t)$ , niin

d E d t = ∂ E ∂ x ′ d x ′ d t + ∂ E ∂ x d x d t {\displaystyle {\frac {\frac {dE}{dt}}={\frac {\partial E}{\partial x'}}{\frac {dx'}{dt}}}+{\frac {\frac {\partial E}{\partial x}}{\frac {dx}{dt}}}} ${\frac {dE}{dt}}={\frac {\partial E}{\partial x'}}{\frac {dx'}{dt}}+{\frac {\partial E}{\partial x}}{\frac {dx}{dt}}$

d E d t = ( m x ′ ) ( x ″ ) - F x ′ {\displaystyle {\frac {dE}{dt}}=(mx')(x'')-Fx'} ${\frac {dE}{dt}}=(mx')(x'')-Fx'$

(Koska V ′ ( x ) = - F {\displaystyle V'(x)=-F} $V'(x)=-F$ )

d E d t = F x ′ - F x ′ = 0 {\displaystyle {\frac {dE}{dt}}=Fx'-Fx'=0}} ${\frac {dE}{dt}}=Fx'-Fx'=0$

Siksi energia ei muutu ajan myötä.

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on fysiikan energian säilymislaki?

A: Fysiikan energian säilymislaki sanoo, että energiaa ei voi luoda eikä tuhota, sitä voi vain muuttaa muodosta toiseen.

K: Voiko energia muuttaa muotoaan?

V: Kyllä, energia voi muuttua muodosta toiseen.

K: Mikä on tämän lain perusteella eristetyssä järjestelmässä olevan energian kokonaismäärä?

V: Eristetyn järjestelmän energian kokonaismäärä pysyy vakiona, vaikka se voi muuttaa muotoaan.

K: Mikä on termodynamiikan ensimmäinen laki?

V: Termodynamiikan ensimmäinen laki on lausuma energian säilymisestä termodynaamisissa järjestelmissä.

K: Mikä on energian säilymislain matemaattinen näkökulma?

V: Matemaattisesta näkökulmasta katsottuna energian säilymislaki on seurausta ajan siirtymäsymmetriasta.

K: Miksi energian säilymislaki on seurausta empiirisestä tosiasiasta?

V: Energian säilyminen on seurausta siitä empiirisestä tosiasiasta, että fysiikan lait eivät muutu itse ajan myötä.

K: Miten energian säilymisen filosofinen näkökohta voidaan ilmaista?

V: Filosofisesti energian säilymislaki voidaan todeta seuraavasti: "mikään ei riipu ajasta sinänsä (ajasta itsestään)".