Venäjän presidentti: rooli, tehtävät ja historia

Venäjän presidentti: rooli, tehtävät ja historia — kattava katsaus perustuslain valtaan, ylipäällikkyyteen, virkaanastujaisiin ja presidenttien, kuten Putinin, vaikutukseen.

Venäjän presidentti on valtionpäämies ja Venäjän keskushallinnon toimeenpanovallan johtaja sekä Venäjän asevoimien ylipäällikkö. Presidentin tehtävät ja valta on määritelty pääosin Venäjän vuoden 1993 perustuslaissa.

Rooli ja päävalta

Presidentti johtaa federaation ulko- ja sisäpolitiikkaa, edustaa maata kansainvälisissä suhteissa, määrää Federaation turvallisuuspolitiikasta ja toimii asevoimien ylipäällikkönä. Presidentillä on oikeus tehdä kansainvälisiä sopimuksia, nimittää ja erottaa keskeisiä virkamiehiä, kutsua koolle hätätiloja ja antaa asetuksia ja määräyksiä (ukazy), joilla on lainsäädännöllinen vaikutus niin kauan kuin ne eivät ole ristiriidassa perustuslain tai liittovaltion lakien kanssa.

Keskeiset tehtävät ja valtuudet

• Lausuu lainsäädännöllisiä aloitteita ja vahvistaa tai käyttää veto-oikeuttaan lakeihin; Duman on perustuslain mukaan mahdollista kumota presidentin veto määräenemmistöllä.
• Nimeää pääministerin (State Duman käsittelee nimityksen) sekä – perustuslaillisten menettelyjen mukaisesti – muuta ministeriötä ja korkeita virkamiehiä yhteistyössä liittoneuvoston kanssa.
• Nimeää tuomareita korkeimpiin oikeusasteisiin, kuten perustuslakituomioistuimeen ja korkeimpaan oikeuteen, usein liittoneuvoston suostumuksella.
• johtaa turvallisuusneuvostoa sekä presidentin hallinnon (Presidential Executive Office), jotka valmistavat politiikkaa ja toteuttavat presidentin päätöksiä.
• voi hajottaa Valtiollisen duuman ja asettaa toimeen määräaikaisia menettelyjä tietyissä poikkeustilanteissa sekä määrätä kansanäänestyksen.
• Käyttää armahdusoikeutta ja tekee evakuointi- tai hätätoimenpiteitä kansallisen turvallisuuden kannalta.

Valitseminen ja vaali

Presidentti valitaan suoraan kansanvaalilla. Ehdokkaiden pitää täyttää perustuslaissa määritellyt kelpoisuusvaatimukset. Vaali järjestetään yleensä kaksi kierrosta sisältävänä järjestelmänä: jos yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä ensimmäisellä kierroksella, pidetään toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen välillä.

Pätevyysvaatimukset ja toimikausi

• Kelpoisuus edellyttää Venäjän kansalaisuutta, vähintään 35 vuoden ikää ja pysyvää asuinpaikkaa Venäjällä vähintään kymmenen vuotta sekä vaatimusta olla ilman ulkomaista kansalaisuutta tai oleskelulupaa.
• Perustuslain mukaan presidentin toimikausi oli alun perin neljä vuotta, mutta myöhempien muutosten myötä toimikausi on ollut kuusi vuotta. Virkaanastujaispäivä on ollut vuodesta 2000 lähtien useimmiten 7. toukokuuta.
• Perustuslaissa on määräyksiä virkakausien rajoituksista (mm. enintään kaksi peräkkäistä kautta), mutta poliittiset ja perustuslailliset muutokset – kuten vuoden 2020 perustuslailliset uudistukset – ovat vaikuttaneet tulkintoihin ja soveltamiseen.

Virkaanastujaiset ja siirtymätilanteet

Ensimmäiset avajaiset pidettiin 10. heinäkuuta 1991, kun Venäjän Sosialistisesta Federatiivisesta Neuvostotasavallasta alkoi siirtymä nykyiseen Venäjän federaatioon. Neuvostoliiton hajoaminen ja Mihail Gorbatshovin ero sysäsivät tietä uudelle valtiorakenteelle.

Jos presidentti kuolee, eroaa tai erotetaan virastaan, pääministeri toimii väliaikaisesti virkaatekevänä presidenttinä, kunnes uudet vaalit on järjestetty. Perustuslaki määrää tietyt aikataulut ja menettelyt tällaisten vaalien järjestämiseksi.

Vastuu ja erottaminen

Presidentin vastuuseenpano (impeachment) voi käynnistyä Valtiollisen duman aloitteesta, ja sen edellytyksenä ovat perustuslaissa määritellyt rikokset tai laiminlyönnit. Perustuslailliset menettelyt sisältävät usein oikeusasteiden ja liittoneuvoston roolin, ja erottaminen edellyttää erityisiä äänivaltavaatimuksia.

Historia ja institutionaalinen kehitys

Venäjän presidentin instituutio syntyi Neuvostoliiton hajoamisen ja Venäjän valtionmuodon muutoksen myötä 1990-luvun alussa. Boris Jeltsin oli Venäjän ensimmäinen presidentti. Vuoden 1993 perustuslailla presidentille annettiin laajat toimeenpanovaltaiset tehtävät, mikä heijastui esimerkiksi vuoden 1993 perustuslaillisen kriisin jälkeen.

Presidenttien historian kannalta merkittäviä vaiheita ovat olleet mm. Vladimir Putinin valtaannousu, Dmitri Medvedevin kausi ja hallinnolliset sekä perustuslailliset uudistukset, jotka ovat muuttaneet virkakautta, vaalijärjestelmää ja viranomaisten valtasuhteita.

Presidentin ympäristö ja tukiorganisaatiot

Presidentin toimintaa avustaa laaja hallintokoneisto, johon kuuluvat presidentin hallinto (Presidential Executive Office), turvallisuusneuvosto, valtion neuvonantajat ja muut neuvonantajaryhmät. Lisäksi presidentti toimii yhteistyössä liittoneuvoston (Federation Council) ja Valtiollisen duman (State Duma) kanssa, vaikka näiden elinten keskinäiset valtasuhteet vaihtelevat poliittisen tilanteen ja lainsäädännön mukaan.

Yhteenveto

Venäjän presidentin virka on maan keskeinen poliittinen instituutio: se yhdistää valtionpäämiehen edustukselliset tehtävät, asevoimien ylipäällikkyyden ja laajan toimeenpanovaltaisen roolin. Tehtävien tarkka sisältö ja valtatasapaino riippuvat perustuslaista, laeista ja poliittisista muutoksista, joita Venäjän poliittinen järjestelmä on läpikäynyt 1990-luvulta lähtien.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Kuka on Venäjän nykyinen presidentti?

K: Kuka oli Venäjän ensimmäinen presidentti?

Q: Mitkä Venäjän presidentin tehtävät luetellaan vuoden 1993 perustuslaissa?

K: Milloin Mihail Gorbatshov erosi ja sinetöi Neuvostoliiton kohtalon?

K: Mitä tapahtui Mihail Gorbatshovin eron jälkeen?

K: Kuinka usein Venäjällä järjestetään uuden presidentin virkaanastujaiset?

K: Kuka toimii virkaatekevänä presidenttinä, jos virka vapautuu kuoleman, eron tai viraltapanon vuoksi?

Hae kirjaimella