Saksan Bundesratin puheenjohtaja (Bundesratspräsident): tehtävät ja rooli

Saksan Bundesratin puheenjohtaja (Bundesratspräsident): tehtävät, rooli ja vuosivuoro — miten ministeripresidentit johtavat Bundesratia ja toimivat liittopresidentin sijaisena päätöksenteossa.

Tekijä: Leandro Alegsa

Saksan liittoneuvoston puheenjohtaja (saksaksi: Präsident des Deutschen Bundesrates tai Bundesratspräsident) on Saksan parlamentin ylähuoneen, Bundesratin, puhemies tai puheenjohtaja. Tämä virka on sekä käytännöllisesti että seremoniallisesti merkittävä: puheenjohtaja johtaa Bundesratin täysistuntoja, edustaa ylähuonetta julkisesti ja toimii tärkeänä linkkinä liittovaltion ja osavaltioiden (Länder) välillä.

Kukin osavaltioiden ministeripresidentti toimii Bundesratin puheenjohtajana yhden vuoden ajan. Puheenjohtajuus kiertää osavaltioiden välillä ennalta sovitun rotaation mukaisesti, ja käytännössä tehtävää hoitaa kunkin osavaltion hallituksen johtaja (suuremmissa kaupunkiosavaltioissa vastaava päämies kuten Berliinin Regierender Bürgermeister tai Hamburgin Erster Bürgermeister).

Tehtävät ja vastuut

  • Istuntojen johtaminen: puheenjohtaja johtaa Bundesratin täysistuntoja, pitää huolta menettelyjärjestyksestä ja antaa puheenvuoroja sekä tarvittaessa määrittelee käsittelyjärjestystä.
  • Edustus ja yhteydenpito: hän edustaa Bundesratia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä ja toimii yhteyshenkilönä muiden valtioelinten, osavaltiohallintojen ja sidosryhmien suuntaan.
  • Asiakirjat ja muodollisuudet: puheenjohtaja allekirjoittaa Bundesratin päätöslauselmat ja muut viralliset asiakirjat sekä vastaa kokousten kutsumisesta ja työjärjestyksen valmistelusta yhdessä Bundesratin muun hallinnon kanssa.
  • Koordinointi osavaltioiden kanssa: koska puheenjohtaja on myös osavaltion hallituksen johtaja, hän voi omassa roolissaan edistää osavaltioiden yhteisiä etuja liittovaltion päätöksenteossa.

Liittopresidentin sijaisena toimiminen

Bundesratin puheenjohtaja voi myös toimia liittopresidentin sijaisena, jos liittopresidentti on poissa Saksasta tai sairauden tai muun syyn vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Perustuslain (Saksan perustuslain, Grundgesetzin) mukaan, jos liittopresidentin virka jää vakavasti tyhjäksi (esimerkiksi kuolema tai ero virasta), Bundesratin puheenjohtaja hoitaa liittopresidentin tehtävät väliaikaisesti siihen asti, kunnes uusi liittopresidentti on valittu. Uuden presidentin valitseminen on järjestettävä määräajassa; käytännössä vaali on toimitettava 30 päivän kuluessa viran vapautumisesta.

Kesto, käytännöt ja protokolla

  • Kausi: puheenjohtajan toimikausi on yhden vuoden mittainen ja se kiertää osavaltioiden välillä. Käytäntö suosii ennalta laadittua rotaatiota, jonka Bundesrat vahvistaa.
  • Varahenkilöt ja delegointi: tarvittaessa puheenjohtaja voi delegoida kokousten johtamisen varapuheenjohtajille tai muille osavaltioiden edustajille, jotta päivittäinen työ jatkuu sujuvasti myös silloin kun hän on estynyt.
  • Protokollallinen asema: Bundesratin puheenjohtajalla on korkea protokollallinen asema liittotasolla; hän on yksi keskeisistä valtioelimien edustajista ja näkyvä toimija valtiollisissa tilaisuuksissa.

Historiallista ja käytännön merkitystä

Bundesratin puheenjohtajuudella on sekä muodollinen että poliittinen merkitys: muodollisesti se varmistaa Bundesratin toiminnan johtamisen ja edustuksen, poliittisesti se antaa kullekin osavaltiolle vuodeksi lisänäkyvyyttä liittovaltion päätöksenteossa. Vaikka puheenjohtajalla on tärkeitä seremoniallisia ja organisatorisia valtuuksia, Bundesratin päätökset tehdään kollektiivisesti – kukin osavaltion hallitus käyttää äänioikeuttaan Bundesratissa oman edustajansa kautta.

Yhteenvetona: Bundesratin puheenjohtaja on vuosittain vaihtuva osavaltiojohtaja, jonka tehtäviin kuuluu istuntojen johtaminen, ylähuoneen edustaminen ja tarvittaessa liittopresidentin virkatehtävien hoitaminen tilapäisesti. Viran merkitys painottuu sekä keskeiseen rooliin liittovaltion ja osavaltioiden välisessä yhteistyössä että vastuuseen Bundesratin sisäisestä toiminnasta.

Vaalit

Bundesratin puhemies valitaan yleensä 1. marraskuuta ja hänen toimikautensa kestää seuraavan vuoden 31. lokakuuta saakka. Peruslain 52 artiklan 1 kohdassa todetaan, että "Bundesrat valitsee puheenjohtajansa vuodeksi kerrallaan". Käytännössä puheenjohtajuus kiertää kuitenkin kaikkien osavaltioiden välillä tasaisesti ennalta määrätyn järjestyksen mukaisesti. Järjestys muuttuu joskus, koska se riippuu kunkin osavaltion väkiluvusta.

Jos osavaltion hallituksen päämies vaihtuu Bundesratin puheenjohtajan toimikauden aikana, puheenjohtajuus siirtyy uudelle ministeri-puheenjohtajalle jäljellä olevaksi vuodeksi. Näin tapahtui huhtikuussa 1999, kun Roland Koch korvasi Hans Eichelin Hessenin ministeri-puheenjohtajana. Bundesratin puheenjohtajuuden nykyinen vuorottelujärjestys on seuraava:

  1.  Nordrhein-Westfalen (Nordrhein-Westfalen) (Nordrhein-Westfalen)
  2.  Bayern (Baijeri)
  3.  Baden-Württemberg
  4.  Niedersachsen (Niedersachsen)
  5.  Hessen (Hessen)
  6.  Sachsen (Saksin osavaltio)
  7.  Rheinland-Pfalz (Rheinland-Pfalz) (Rheinland-Pfalz)
  8.  Berliini
  9.  Sachsen-Anhalt (Sachsen-Anhalt)
  10.  Thüringen (Thüringen)
  11.  Brandenburg
  12.  Schleswig-Holstein
  13.  Mecklenburg-Vorpommern (Mecklenburg-Vorpommernin osavaltio)
  14.  Hampuri
  15.  Saarland
  16.  Bremen

Aiheeseen liittyvät sivut



Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3