Azerbaidžanin matot – UNESCO-perintö, alueet ja valmistusperinne

Tutustu Azerbaidžanin mattoihin — UNESCO-perintöön, alueellisiin tyyleihin ja ikiaikaiseen valmistusperinteeseen; käsityön, värien ja tarinoiden maailma.

Azerbaidžanin matot (Azərbaycan xalçaları) ovat Azerbaidžanissa valmistettuja mattoja, joka on ikivanha matonkudonnan keskus. Azerbaidžanin matto on perinteinen käsintehty monikokoinen tekstiili, jossa on tiheä rakenne ja sileä tai karhea pinta ja jonka kuviot ovat tyypillisiä Azerbaidžanin monille mattojen valmistusalueille. Perinteisesti Azerbaidžanissa on muinaisista ajoista lähtien käytetty mattoja lattioiden peittämiseen, sisätilojen seinien, sohvien, tuolien, sänkyjen ja pöytien koristeluun.

Mattojen valmistaminen on suullisesti ja käytännön kautta siirtynyt perinne, ja mattojen valmistaminen on lähes yksinomaan naisten työtä. Aikaisemmin jokaisen nuoren tytön oli opittava mattojen kutomistaito, ja kutomistaan matoista tuli osa hänen myötäjäisiään. Kun vastanaineeksi mennyt poika meni naimisiin, hänen äitinsä kutoi ison maton hänen uuteen talouteensa. Uuden maton aloittaminen merkitsi juhlia, mutta maton valmistuminen merkitsi perheelle vielä suurempia juhlia. Ennen vanhaan valmiit matot levitettiin talon eteen, jotta ohikulkijat saattoivat jalkojensa painolla tehdä matoista vielä tiukempia kuin ne oli jo solmittu. Perinteisessä mattojen valmistuksessa miehet irrottivat villan lampaista keväällä ja syksyllä, kun taas naiset keräsivät väriaineita ja kehräsivät ja värjäsivät lankaa keväällä, kesällä ja syksyllä. Azerbaidžanin matot jaetaan neljään suureen alueelliseen ryhmään: Quba-Shirvan, Ganja-Kazakh, Karabakh ja Baku.

Marraskuussa 2010 Unesco nimesi Azerbaidžanin maton "suullisen ja aineettoman kulttuuriperinnön mestariteokseksi".

Valmistusprosessi ja materiaalit

Perinteinen valmistus etenee useiden käsityövaiheiden kautta. Keskeisiä vaiheita ovat:

• villan leikkaus ja pesu
• villan kehrääminen langaksi
• luonnonvärien kerääminen ja väriaineiden valmistus (esim. raakakurkuma, punajuuri, madder, indigo, granattiomena, rauta- tai kasvipohjaiset saostimet)
• langan värjääminen ja kuivaus
• kenkäpuun eli loimen valmistus ja mittakaavojen asettaminen
• solmiminen (useimmiten symmetrinen, eli turkkilainen/Ghiordes-solmu) tai tasokudonta (kilim-, zili-tyyppiset tekniikat)
• maton leikkaus, karvan tasoitus, pesu ja viimeistely

Materiaaleina käytetään pääasiassa villaa (karva ja pohjavilla), puuvillaa loimena ja satunnaisesti silkkiä yksityiskohtiin tai hienoimpiin kaupunkimattoihin. Väriaineina on perinteisesti käytetty luonnollisia kasvi- ja eläinperäisiä väriaineita, mikä antaa matoille harmonisen ja pitkäikäisen väripaletin.

Kuviot, symboliikka ja tyylit

Azerbaidžanin matoissa yhdistyvät geometriset ja kukkakuvioiset aiheet, kansanuskomuksista syntyneet suojamerkit sekä paikalliset ornamentit. Tavallisia aiheita ovat mm.:

• keskikentän medallionit (soikeat tai pyöreät keskeiset ornamentit)
• toistuvat gul- tai rosettimotiivit
• pyhäkkö- eli rukoussijat (mihrab-kuvioiset) matot
• elämänpuu- ja eläinhahmokuvioinnit
• suojamerkit ja amulettiaiheet (silmä, ristiinastelut, symboliset ruudut)

Merkittävää on, että eri maakuntien ja koulukuntien kuviot ovat erottuvia: esimerkiksi Quba-Shirvanin matot ovat usein pieni- ja keskikokoisia, runsaasti geometrisia; Ganja-Kazakhin matoissa korostuvat suuret, voimakkaat geometriset muodot; Karabakhin matoissa esiintyy runsaammin kukkakuvioita ja värikästä, lähes ikkunamaisia sommittelua; Bakuissa taas kaupunkimaiset, yksityiskohtaiset ja joskus persialaisvaikutteiset mallit ovat yleisiä.

Alueelliset erot

Neljä perinteistä aluetta — Quba-Shirvan, Ganja-Kazakh, Karabakh ja Baku — eroavat toisistaan tekniikan, materiaalin, värien ja kuvastojen mukaan:

• Quba-Shirvan: hienompia, usein pienimuotoisia geometrisia kuvioita, kirkkaat värit, tiheä solmutus.
• Ganja-Kazakh: karkeampia, suurimuotoisia geometrisia kuvioita, kestävä rakenne, suosittu arkikäytössä.
• Karabakh: runsasta kukkakuviointia, vahvoja väriyhdistelmiä ja myös pienempiä silkkimattoja sekä tilamyytit.
• Baku: kaupunkimattojen hienostuneet mallit, usein vaikutteita persialaisesta tyylistä ja maalauksellisesta sommittelusta.

UNESCO, suojelu ja näyttelyt

Marraskuun 2010 UNESCO-tunnustus vahvisti matontekijäperinteen merkityksen maailman kulttuuriperintönä. Tunnustus yhdistää sekä tekniikan että sosiaalisen kulttuuriperinnön — kutomisen merkityksen perhe-elämässä, myötäjäisissä ja yhteisöllisissä rituaaleissa.

Azerbaidžanissa on myös museokenttää ja instituutioita, jotka vaalivat ja esittelevät mattojen historiaa ja säilytystä. Kansalliset kokoelmat ja yksityisnäyttelyt toimivat tärkeinä tiedonlähteinä sekä kotimaisille että kansainvälisille yleisöille.

Nykytila ja elvyttäminen

Modernina ilmiönä perinteinen matonkudonta elää rinnakkain teollisen tuotannon kanssa: käsintehdyt matot ovat edelleen arvostettuja sekä kotimarkkinoilla että vientituotteina. Hallitukset, kulttuuriorganisaatiot ja yksityiset koulut yrittävät säilyttää tekniikkaa tarjoamalla kursseja, tukemalla kutomoitaan ja järjestämällä näyttelyitä sekä messuja. Myös nuoret suunnittelijat tuovat perinteisiin malleihin nykyajalle sopivia ilmeitä ja käyttösovelluksia.

Hoito, korjaus ja keräily

Perinteisten mattojen hoitoon kuuluu säännöllinen tuuletus, varovainen imurointi ja satunnainen pesu ammattilaisen toimesta. Antiikkimattojen ja arvokkaiden käsityöiden kunnostus vaatii erikoisosaamista: solmujen tiivistäminen, pohjan vahvistus ja väriaineiden säilymisen huomioiminen. Kokoelmaharrastajat arvostavat alueellista alkuperää, ikää, solmutiheyttä ja alkuperäisiä värejä.

Kulttuurinen merkitys

Azerbaidžanin matot eivät ole vain käytännöllisiä esineitä vaan kantavat mukanaan sukupolvien aikana siirtyneitä tarinoita, symboleja ja sosiaalisia rituaaleja. Ne toimivat identiteetin, taiteellisen laadun ja kansallisen brändin ilmentäjinä sekä kotona että maailmalla.

Perinne

Mattojen kuviot ovat ainutlaatuisia ja niissä on Azerbaidžanin matonvalmistusalueiden ominaispiirteitä. Mattoja käytetään lattioiden peittämiseen, sisätilojen seinien koristeluun, sohviin, tuoleihin, sänkyihin ja pöytiin.

Mattojen valmistaminen on azerilaisten perheiden perinne, ja mattojen ja mattojen valmistus on yksinomaan naisten ammatti. Aikaisemmin jokaisen nuoren tytön oli opittava mattojen kutomistaito. Jos perheen poika meni juuri naimisiin, hänen äitinsä kutoi suuren maton hänen uudelle kotitaloudelleen. Perinteisesti miehet leikkasivat lampaat keväällä ja syksyllä, kun taas naiset värjäsivät langan keväällä, kesällä ja syksyllä.

 
Mattokauppaa Ganjassa Azerbaidžanissa 1800-luvun lopulla.  

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä ovat Azerbaidžanin matot?

K: Mikä on Azerbaidžanin mattojen perinteinen käyttötarkoitus?

K: Kuka perinteisesti valmistaa Azerbaidžanin mattoja?

K: Miten ennen vanhaan juhlittiin vastanaimiseksi menevää poikaa?

K: Miten ihmiset varmistivat, että heidän mattonsa olivat vanhoina aikoina tiukasti solmittuja?

K: Mihin prosessiin miehet ja naiset osallistuivat mattojen valmistuksen aikana?

K: Milloin Unesco nimesi Azerbaidžanin maton "suullisen aineettoman perinnön mestariteokseksi"?

Hae kirjaimella