Progeria (Hutchinson-Gilford): Oireet, syyt ja ennuste

Progeria (Hutchinson‑Gilford) – harvinainen geenimutaation aiheuttama ennenaikainen ikääntyminen: oireet, syyt ja ennuste lapsilla. Tutustu hoitoihin ja tutkimuksiin.

Progeria ( /proʊˈdʒɪəriə/), jota kutsutaan myös Hutchinson-Gilfordin progeriaoireyhtymäksi ja HGPS-progeriaoireyhtymäksi, on hyvin harvinainen geneettinen sairaus. Progeriaan syntyneillä lapsilla on ikääntymisen kaltaisia oireita. Näitä voivat olla esimerkiksi ihon ryppyisyys ja harmaat hiukset tai kaljuuntuminen. Progeria on yksi useista progeroidisista oireyhtymistä. Sana progeria tulee kreikan sanoista "pro" (πρό), joka tarkoittaa "ennen" tai "ennenaikaista", ja "gēras" (γῆρας), joka tarkoittaa "vanhuutta".

Se on hyvin harvinainen, vain noin 1 lapsi jokaista 8 miljoonaa elävänä syntynyttä lasta kohti. Progeriaa sairastavat elävät yleensä vain teini-ikäisiksi tai parikymppisiksi. Kyseessä on geneettinen sairaus, joka syntyy uutena mutaationa. Se periytyy harvoin, sillä sitä sairastavat eivät yleensä elä tarpeeksi kauan saadakseen lapsia.

Tutkijat tutkivat progeriaa, koska se saattaa paljastaa vihjeitä normaalista ikääntymisprosessista. Jonathan Hutchinson kuvasi progerian ensimmäisen kerran vuonna 1886. Hastings Gilford kuvasi sen myös itsenäisesti vuonna 1897. Sairaus nimettiin myöhemmin Hutchinson-Gilfordin progeriaoireyhtymäksi.

Oireet

Progerian oireet alkavat tyypillisesti varhaislapsuudessa, usein ensimmäisen elinvuoden aikana. Oirekuva etenee ajan myötä. Useimmat potilaat sairastavat seuraavia muutoksia:

• Kasvun hidastuminen ja pienikokoisuus (korkeus ja paino jäävät jälkeen ikätovereista).
• Alaraajat ja vartalo voivat vaikuttaa suhteettomilta: lyhyet luut, kapea leuka ja pieni kasvojen rakenne.
• Ihon muutokset: ohennut, kuivettunut ja ryppyinen iho; tummat ihoalueet ja hauraus.
• Rauhkeus ja hiustenlähtö (alopecia) – hiukset harvenevat tai puuttuvat kokonaan.
• Ikääntyneet kasvonpiirteet kuten uppoavat posket ja korostuneet luurangon piirteet.
• Luuston ongelmat: luiden haurastuminen, nivelvaivat, kouristuksia harvoin.
• Sydän- ja verisuonitauti: nopeutunut ja varhainen ateroskleroosi, joka voi johtaa sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen.
• Hammashuollon ongelmat: hampaiden hitaampi kehitys, asentovirheet ja ikämuutokset suussa.
• Korkea verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan poikkeavuudet ovat tavallisia.

Syyt ja perinnöllisyys

Progerian yleisin syy on mutaatio lamin A -proteiinia koodaavassa LMNA-geenissä. Tämä geeni tuottaa lamin A -nimistä rakennetta tumakotelon proteiineihin; tavanomaisen LMNA-mutaation seurauksena syntyy epänormaalia proteiinia, progeriinia, joka vaikuttaa solujen rakenteeseen ja toimintaan ja johtaa solutasolla ikääntymistä muistuttaviin muutoksiin. Tyypillisin löydös on tietty pistemutaatio, joka aiheuttaa vääränleikkauksen (abnormaalin splicing-tapahtuman) ja tuottaa progeriiniksi kutsutun muodon.

Progeria on useimmiten uusi (de novo) dominanttinen mutaatio, mikä tarkoittaa, että muutosta ei ole yleensä peritty vanhemmilta. Siksi perheen uusiutumisen riski on yleensä hyvin pieni, mutta harvinaisissa tapauksissa vanhemmilla voi olla germinaalinen mosaikismi, mikä voi lisätä riskiä seuraavalle lapselle.

Diagnoosi

Diagnoosi perustuu tyypilliseen kliiniseen kuvaan ja vahvistetaan geneettisellä testauksella, jossa tutkitaan LMNA-geenin mutaatioita. Geenitestauksen avulla voidaan varmistaa progeriatapaus ja erottaa se muista progeroidisista oireyhtymistä. Joissain tapauksissa voidaan käyttää myös kudosnäytteitä tai soluvaurioihin liittyvää laboratoriotutkimusta täydentämään tutkimuksia.

Hoito ja seuranta

Tällä hetkellä progeriaan ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireita hoidetaan ja elämänlaatua pyritään parantamaan monialaisesti:

• Sydän- ja verisuoniseuranta: säännölliset kardiologiset tutkimukset, verenpaineen ja rasva-arvojen seuranta. Monet potilaat saavat sydänlääkärin ohjaamaa hoitoa ateroskleroosin ja verenpaineen hallintaan.
• Ravitsemus ja kasvun tukeminen: ravitsemusterapeutin mukaan laadittu ruokavalio ja tarvittaessa lisäravinteet.
• Fysioterapia ja kuntoutus: lihasvoiman ja liikkuvuuden ylläpitoon.
• Hammashoito ja suunterveys: säännöllinen hammaslääkäriseuranta.
• Ihon hoito ja kosmeettiset toimenpiteet oireiden lievittämiseen.
• Ääni- ja kuulontuki, jos kuuloon liittyviä ongelmia esiintyy.

Vuonna 2020 on hyväksytty farmakologinen hoito progeriaan: farnesyylitransferaasin estäjä lonafarnibi (kauppanimi Zokinvy) on osoittanut pidentävän odotettua elinajanodotetta ja parantavan joitakin kliinisiä tunnusmerkkejä. Lisäksi käynnissä on useita tutkimuksia esimerkiksi antisense-oligonukleotideilla, geeniterapialla ja muilla lääkkeillä (esim. rapamysiiniin liittyvät tutkimukset), jotka pyrkivät vähentämään progeriinin haittavaikutuksia tai oikaisemaan perusmutaatiota.

Komplikaatiot ja ennuste

Progeriaan liittyy merkittävä riski vaikeille sydän- ja verisuonisairauksille nuorella iällä. Usein kuolemantapahtumat johtuvat sydäninfarkteista, aivoverenkiertohäiriöistä tai muista ateriopatiaan liittyvistä komplikaatioista. Keskimääräinen elinikä on tällä hetkellä noin teini-ikäisen ja parinkymmenen vuoden välillä, mutta yksilölliset vaihtelut ovat suuria. Hoidon ja seurannan kehittyminen sekä uusien lääkkeiden käyttöönotto ovat pidentäneet joidenkin potilaiden elämää ja parantaneet hyvinvointia.

Tutkimus ja tulevaisuuden näkymät

Progeria on tutkimuksellisesti merkittävä sairaus, koska se tarjoaa malleja ja ymmärrystä solutasoisista ikääntymisen mekanismeista. Tutkimus kohdistuu muun muassa:

• progeriinin muodostumisen ja soluvaurion mekanismeihin,
• lääkkeisiin, jotka estävät progeriinin haittavaikutuksia (kuten lonafarnibi),
• geenieditointiin ja antisense-tekniikoihin, jotka pyrkivät korjaamaan tai vähentämään virheellistä lähetti-RNA:ta tai proteiinia.

Perheille ja neuvonta

Koskien perinnöllisyyttä ja uusimisen riskiä on syytä keskustella perheessä geneettisen neuvonnan kanssa. Useimmissa tapauksissa muutos on uusi mutaatio, mutta mahdollinen germinaalinen mosaikismi voi nostaa riskiä, joten tarkka selvitys ja keskustelu on tärkeää. Psykososiaalinen tuki sekä vertaistuki ja erikoislääkityksen koordinointi parantavat perheen jaksamista ja potilaan hoitoa.

Yhteenveto: Progeria on harvinainen, perinnöllinen sairaus, jossa lapselle kehittyy poikkeuksellisen nopeita ikääntymisen kaltaisia muutoksia. Diagnoosi tehdään tyypillisen oirekuvan ja geneettisen testauksen avulla. Vaikka parantavaa hoitoa ei ole, hoidolla ja seurannalla voidaan lieventää oireita ja pidentää elinaikaa; uudet lääke- ja geeniterapiatutkimukset antavat odotuksia jatkokehityksestä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on progeria?

K: Mistä sana progeria tulee?

K: Kuinka yleistä progeria on?

K: Kuinka kauan progeriaa sairastavat ihmiset yleensä elävät?

K: Voivatko progeriaa sairastavat saada lapsia?

K: Kuka kuvasi progerian ensimmäisenä?

Hae kirjaimella