Julkinen puhuminen: retoriikka, tavoitteet ja vaikutus

Opas julkiseen puhumiseen: retoriikan perusteet, vaikuttamisen tavoitteet ja tehokkaat keinot kuulijoiden vakuuttamiseen ja inspiroimiseen.

Julkinen puhuminen on organisoitua puhumista ihmisryhmälle: tiedon antamista, vaikuttamista, suostuttelua tai kuulijoiden viihdyttämistä. Julkinen puhuminen kattaa monet tilanteet: opetus, yritys- ja järjestötilaisuudet, poliittiset puheet, seremonialliset juhlapuhteet, myyntipuheet ja erilaiset esiintymiset verkossa.

Retoriikka ja lyhyt historiallinen tausta

Antiikin kreikkalaiset kutsuivat julkista puhetta retoriikaksi ja kehit­tivät oppeja siitä, miten ajatukset järjestetään ja esitetään vaikuttavasti. Roomalaiset puolestaan painottivat puheen käytännön taitoa ja kutsuivat sitä puhetaidoksi. Retoriikan perinteet ovat vaikuttaneet siihen, miten me ymmärrämme vakuuttamisen ja esiintymisen nykypäivänä.

Tavoitteet ja vaikutus

Julkisella puhumisella voi olla useita tavoitteita: tiedon välittäminen, kannatuksen ja toiminnan aikaansaaminen, kuulijoiden ajatusten herättäminen tai viihdyttäminen. Samalla puhe voi vahvistaa puhujan uskottavuutta ja rakentaa yhteisöllisyyttä tai, toisaalta, johtaa harhaan. Propaganda on yksi muotoista puheesta, jossa pyritään viljelemään tiettyä mielipidettä tai poistamaan vastakkaisia näkemyksiä.

George Orwellin sanoin propaganda voi olla ennakkoluulojen ja uskomusten heijastusta, joka värittää ihmisten [tai yhteiskuntien] esteettisiä arvioita. Usein tällaiset väitteet eivät perustu tutkittuun tietoon, vaan ovat pelkkiä harhaluuloja tai arveluja. Tästä seuraa, että puhujalla on etiikkaan liittyvä vastuu: pitää erottaa perusteltu vaikuttaminen ja manipulointi.

Keskeiset kysymykset puhujan suunnittelussa

Julkisessa puhumisessa on viisi tärkeää kysymystä, jotka usein ilmaistaan sanoilla "kuka sanoo mitä kenelle, mitä välineitä käyttäen, millä vaikutuksilla?". Näihin kannattaa vastata ennen puheen kirjoittamista tai esittämistä:

• Kuka (puhuja): kuka puhuu ja mikä on hänen uskottavuutensa tai asemansa?
• Mitä (sisältö): mikä on pääasiallinen viesti tai väite?
• Kenelle (yleisö): kenelle puhe on suunnattu — millainen on kuulijakunta, mitä he jo tietävät ja mitä he arvostavat?
• Mitkä välineet: käytetäänkö muistiinpanoja, dioja, videota, sosiaalista mediaa tai muuta tukea?
• Millä vaikutuksilla: mitä halutaan saada aikaan — tietoisuuden lisäämistä, mielipiteen muutosta vai toimintaan innostamista?

Retoriset keinot — miten vaikutetaan

Tehokkaat puhujat käyttävät erilaisia retorisia keinoja. Keskeiset viehätyskeinot tunnetaan Aristoteleen perinteen mukaisesti seuraavasti:

• Ethos — puhujan uskottavuus ja luotettavuus; syntyy asiantuntemuksesta, rehellisyydestä ja sopivasta käytöksestä.
• Pathos — tunteisiin vetoaminen; tarinat, konkretia ja esimerkit auttavat kuulijoita samaistumaan.
• Logos — järkiperäiset argumentit ja selkeä rakenne; faktat, looginen päättely ja järjestys tukevat sanottavaa.

Lisäksi henkilön äänenkäyttö, puheen rytmi, toisto ja kielikuvat (vertaukset, metaforat) auttavat viestin muistettavuudessa.

Hyvät käytännön vinkit esiintyjälle

• Suunnittele selkeä rakenne: aloitus (kiinnitä huomio), keskiosa (perustele väitteet) ja yhteenveto (tee yhteenveto ja mahdollinen kehotus toimintaan).
• Tunnet yleisösi: muokkaa esimerkkejä ja sanavalintoja kuulijoiden taustan mukaan.
• Harjoittele äänenkäyttöä ja tauotusta; puhu selkeästi ja säädä voimakkuutta tilan mukaan.
• Käytä eleitä ja katsekontaktia tukemaan sanomaasi, mutta vältä liiallista liikehdintää.
• Valmistaudu teknisiin apuvälineisiin ja varasuunnitelmaan, jos laitteet pettävät.
• Pyydä palautetta ja tee siitä oppimisen osa; nauhoita oma puheesi tarvittaessa ja tarkastele esitystäsi objektiivisesti.
• Opettele hallitsemaan esiintymisjännitystä: hengitysharjoitukset, riittävä valmistautuminen ja realistinen ajankäyttö auttavat.

Vaikutus yhteiskuntaan ja etiikka

Julkinen puhuminen voi rakentaa demokratiaa ja tiedonvälitystä, mutta samalla se voi ylläpitää vääriä käsityksiä tai manipuloida tunteita. Siksi puhujan vastuullisuus on tärkeää: lähteiden merkitseminen, todennettavien väitteiden käyttö ja rehellisyys ovat kriittisiä. Propagandan ja harhanhillinnän vastapainoksi tarvitaan medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua yleisöltä.

Yhteenvetona: julkinen puhuminen on monipuolinen taito, joka yhdistää sisällön suunnittelun, kuulijoiden tuntemisen ja ilmaisutaidon. Harjoittelulla, etiikalla ja palautteen hyödyntämisellä voi kehittyä vaikuttavaksi ja vastuulliseksi puhujaksi.

Menetelmät ja tekniikat

Ammattimaiset puhujat voivat käyttää tarinankerronnan tekniikoita tai huumoria viestintävälineenä. Julkinen puhuja, joka on vahva käyttämään komediaa, saattaa onnistua paremmin lisäämään vitsin puheeseensa kuin sellainen, joka on heikko tällä alalla.

TED Talksissa annetaan puhujan ohje: The Official TED Guide to Public Speaking. Heidän tietonsa sisältävät mm:

• Yritä ottaa katsekontakti heti alusta alkaen.
• Sisällytä huumoria purkamaan yleisön jännitystä aihetta kohtaan. Ei kuitenkaan loukkaavia vitsejä tai korneita sanaleikkejä.
• Veden juominen ehkäisee adrenaliinin aiheuttamaa suun kuivumista ja tyhjän vatsan välttäminen vähentää ahdistusta.
• Pidä varasuunnitelma (muistiinpanot tai käsikirjoitukset), jota voit käyttää, jos esitystekniikka menee pieleen.
• On parempi välttää yrityksiä saada suosionosoituksia. Kyse ei ole puhujasta vaan ajatuksesta, josta puhuja on innostunut.

Muita suuntaviivoja on olemassa.

Bill Gates puhuu DFID:ssä

Mallit

Julkisen puhumisen mallit.

Julkisen puhumisen uskottavuuden 6 I-mallia ovat:

Uskottavuuden 6 I:tä
Ideointi	Ole luova idean esittelyssä
Tiedot	Tuo esiin uusia ja päätöksentekoon liittyviä tosiasioita
Vaikutusvalta	Ole karismaattinen ja osoita itsevarmuutta
Rehellisyys	Ole aito ja rakenna luottamusta istunnon ensimmäisen puoliskon aikana.
Vaikutus	Tunnista ja esitä mieleenpainuva toimitus viestin juurruttamiseksi.
Sytytys	Tarvittaessa kehotus toimintaan (esim. rahoitus, sosiaalinen toiminta, proseduuri jne.).

AIDA-malli

AIDA-mallissa on kyse viestin suunnittelusta ja sen tehokkaasta välittämisestä kohdeyleisölle. Sen mukaan puhujan tulisi ensin herättää huomio, pitää yleisön mielenkiinto yllä, herättää halu ratkaisuun tai tavoitteeseen (vetoomus, teema jne.), josta halutaan viestiä, ja lopuksi saada yleisö toimimaan tai sitoutumaan toimintaan.

Winston Churchill lähetyksessä Quebecissä, 1943

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on julkinen puhuminen?

K: Mitkä ovat viisi tärkeää kysymystä julkisessa puhumisessa?

K: Miten antiikin kreikkalaiset viittasivat julkiseen puhumiseen?

K: Miten roomalaiset viittasivat julkiseen puhumiseen?

K: Millä nimellä julkista puhumista kutsuttiin 1900-luvun lopulle asti?

K: Mitä on propaganda?

K: Mitä propaganda on George Orwellin mukaan?

Hae kirjaimella