Propaganda
Propaganda on viestintämuoto, jolla levitetään tietoa. Se on aina puolueellista. Tiedon tarkoituksena on saada ihmiset tuntemaan tietyllä tavalla tai uskomaan tiettyyn asiaan. Tieto on usein poliittista.
On vaikea sanoa, onko tieto totta vai ei. Hyvin usein tiedot ovat sekavia ja epäreiluja. Propagandalla on taipumus saada riidat kestämään kauemmin ja vaikeuttaa niiden ratkaisemista. Propaganda voi esiintyä julisteiden, televisiomainosten ja radiokuulutusten muodossa.
Sana "propaganda" tulee latinasta. Aluksi se tarkoitti 'levitettäviä ajatuksia'. Ensimmäisessä maailmansodassa sillä alettiin kuitenkin tarkoittaa poliittisia ajatuksia, joiden on tarkoitus olla harhaanjohtavia.
Propaganda on tietyllä tavalla kuin mainonta. Se esimerkiksi käyttää joukkotiedotusvälineitä ideoidensa levittämiseen. Mainonnassa yritetään kuitenkin yleensä myydä jotakin, kun taas propagandassa on kyse ajatuksista. Propaganda on usein poliittista, ja sitä käyttävät valtiot tai poliittiset puolueet, eivät yksityiset yritykset.
Ranskalainen postikortti - Ingordo vuonna 1915. Saksan keisari Vilhelm II karikatyyrinä, joka yrittää syödä maailman, mutta kokee sen "liian vaikeaksi".
Käyttää
Propagandaa käytetään usein sotien aikana. Siellä se voi olla hyvin hyödyllistä. Joskus se pitää maan kansalaiset tyytyväisinä kertomalla heille, että heidän maansa taistelee hyvin, ja kertomalla heille, miten tärkeää on, että vihollinen kukistetaan. Joskus sillä yritetään saada ihmiset vihaamaan vihollista. Tieto voi kertoa ihmisille, että vihollinen on paha, tai saada heidät näyttämään epäinhimillisiltä. Joskus hallitus antaa viholliselle propagandaa - kertoo heille, että sota sujuu heidän kannaltaan huonosti ja että heidän pitäisi lopettaa taistelu.
Kun maa ei ole sodassa, propagandaa voidaan silti käyttää. Hallitus voi käyttää propagandaa muuttaakseen ihmisten mielipiteitä poliittisesta tilanteesta. Ryhmä voi yrittää muuttaa ihmisten suhtautumista johonkin asiaan.
Joissakin maissa, kuten diktatuureissa, käytetään propagandaa yhdessä sensuurin kanssa. Propagandalla pyritään antamaan ihmisille vääriä käsityksiä, kun taas sensuuri pakottaa propagandan kanssa eri mieltä olevat vaikenemaan. Silloin propaganda voi sanoa kaiken, koska kukaan ei voi kyseenalaistaa sitä julkisesti.
Propagandaa käytetään myös ihmisten voittamiseen heitä huijaamalla. Jotkut sanovat, että kultit käyttävät propagandaa saadakseen ihmiset liittymään niihin.
Esimerkkejä propagandasta:
- Britannian propaganda Saksaa vastaan ensimmäisessä maailmansodassa.
- Saksan propaganda Puolaa vastaan toisen maailmansodan alkaessa, katso Attack on Sender Gleiwitz.
- Neuvostoliitto käytti propagandaa joukkotiedotusvälineiden (painotuotteet, radio ja elokuvat) kautta alusta loppuun. Suuret taiteilijat, kuten Sergei Eisenstein ja El Lissitzky, auttoivat heitä siinä. Monet muut, kuten Solženitsyn, eivät auttaneet.
Historia
Propagandaa on käytetty kaikissa tunnetuissa sivilisaatioissa. Ramses II käytti sitä muinaisessaEgyptissä muistomerkeissään, muinaiset kreikkalaiset puhujat käyttivät sitä, Julius Caesar ja kaikki Rooman keisarit käyttivät sitä. Itse sana on muodostettu sanasta propagate, joka tarkoittaa lisääntymistä.
Propagandaa vei paljon pidemmälle katolisen kirkon Sacra Congregatio de Propaganda Fide. Tällä paavi Gregorius XV:n vuonna 1622 perustamalla komitealla oli toimipisteitä useimmissa Euroopan maissa. Nämä olivat inkvisition paikallisia haaroja, jotka etsivät harhaoppisia. Kidutuksen ja roviolla polttamisen uhalla he pakottivat harhaoppiset perumaan (peruuttamaan julkisesti aiemmat uskomuksensa). Tavoitteena oli poistaa kaikki haasteet kirkon ylivallalle uskoa koskevissa asioissa. Vuonna 1578 laaditussa inkvisiittoreille tarkoitetussa käsikirjassa todettiin, että "rangaistus ei tapahdu ensisijaisesti ja ensisijaisesti rangaistun henkilön korjaamiseksi ja hyväksi, vaan yleisen edun vuoksi, jotta muut pelästyisivät ja vieroitettaisiin pois pahoista teoista, joihin he syyllistyisivät".
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä on propaganda?
V: Propaganda on viestintämuoto, jossa levitetään puolueellista tietoa, jonka tarkoituksena on saada ihmiset tuntemaan tai uskomaan tiettyyn asiaan.
K: Onko propagandassa esitetty tieto aina totta?
V: Ei, on vaikea sanoa, onko propagandassa esitetty tieto totta vai ei.
K: Mikä on propagandan tarkoitus?
V: Propagandan tarkoituksena on saada ihmiset tuntemaan tai uskomaan jotakin tiettyä asiaa. Se on usein luonteeltaan poliittista.
K: Millaisia muotoja propaganda voi olla?
V: Propaganda voi esiintyä julisteiden, televisiomainosten ja radiokuulutusten muodossa.
K: Mistä sana propaganda on peräisin?
V: Sana propaganda tulee latinasta, ja alun perin se tarkoitti "levitettäviä ajatuksia". Ensimmäisessä maailmansodassa sillä alettiin kuitenkin tarkoittaa poliittisia ajatuksia, joiden on tarkoitus olla harhaanjohtavia.
K: Miten propaganda muistuttaa mainontaa?
V: Propaganda muistuttaa mainontaa siinä, että se käyttää joukkotiedotusvälineitä ideoidensa levittämiseen, mutta tarkoitus on usein pikemminkin poliittinen kuin kaupallinen.
K: Kuka yleensä käyttää propagandaa?
V: Propagandaa käyttävät usein valtiot tai poliittiset puolueet eivätkä niinkään yksityiset yritykset.
