Pikkuara
Punalapa-arva (Diopsittaca nobilis) on papukaijalaji. Lajia on kolme alalajia. Ne ovat vihreitä, ja niissä on punaiset olkapäiden välähdykset.
Lintuja myydään joskus lemmikkeinä. Ne ovat pienempiä kuin useimmat arat, ja ne ovat hyvin sidoksissa ihmisiin. Ne ovat älykkäitä lintuja, joten monet ihmiset pitävät niitä seuraeläiminä. Ne ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, ja ne syövät hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä.
Se on kotoisin Venezuelan, Guianasin, Bolivian ja Brasilian trooppisilta alankoalueilta, savanneilta ja suoalueilta. Sillä on kaksi erillistä alalajia, jalo ara ja Hahnin ara.
Punalapa-arva pesii puussa olevassa kolossa. Munapesässä on yleensä kolme tai neljä valkoista munaa. Naaras hautoo munia noin 24-26 päivän ajan, ja poikaset lähtevät pesästä noin 54 päivän kuluttua kuoriutumisesta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on punalapainen ara?
V: Punalapa-arva on papukaijalaji.
K: Kuinka monta alalajia punalapa-arallaa on olemassa?
V: Punalapa-araa on kolme alalajia.
K: Miltä punalapa-arakat näyttävät?
V: Punalapa-arat ovat vihreitä, ja niissä on punaisia olkapäiden välähdyksiä.
K: Pidetäänkö punalapa-aroja yleisesti lemmikkeinä?
V: Kyllä, punalapa-akroja myydään joskus lemmikkeinä, ja ne sitoutuvat hyvin ihmisiin.
K: Mitä punalapa-arakat syövät?
V: Punalapa-arat syövät hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä.
K: Mistä punalapa-arakat ovat kotoisin?
V: Punalapa-arat ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, erityisesti Venezuelasta, Guianasista, Boliviasta ja Brasiliasta.
K: Miten punalapa-arat lisääntyvät?
V: Punalapa-arat pesivät puussa olevaan koloon, ja naaras hautoo munia noin 24-26 päivän ajan. Poikaset lähtevät pesästä noin 54 päivän kuluttua kuoriutumisesta.
