Rhabdodontidit — liitukauden vankkarakenteiset kasvinsyöjädinosaurukset
Rhabdodontidit — liitukauden vankkarakenteiset kasvinsyöjädinosaurukset: tutustu Rhabdodon, Zalmoxesin ja Mochlodonin anatomiaan, levinneisyyteen ja fossiolöydöksiin Euroopassa ja Australiassa.
Rhabdodontidit olivat kasvinsyöjä-ornithopod-dinosauruksia liitukaudelta. Ne muistuttivat suuria, vankkarakenteisia hypsilofodontteja, joilla oli syvät kallot ja leuat. Suku määriteltiin "Zalmoxes robustuksen ja Rhabdodon priscuksen viimeisimmäksi yhteiseksi esi-isäksi ja tämän yhteisen esi-isän jälkeläisiksi". Vuonna 2005 Paul Sereno määritteli suvun "kattavimmaksi kladiksi, joka sisältää Rhabdodon priscuksen mutta ei Parasaurolophus walkeria". Rhabdodontidae-heimoon kuuluvat tyyppisuku Rhabdodon, Zalmoxes, Mochlodon ja mahdollisesti Muttaburrasaurus. Rhabdodontidi-fossiileja on löydetty Euroopasta ja Australiasta 100-65 miljoonan vuoden takaisista muodostumista.
Morfologia ja koko
Rhabdodontidit olivat yleisesti vankkarakenteisia ornithopodeja: niillä oli leveät ja syvät kallot, voimakkaat leuat sekä lehtimäiset hampaat, jotka soveltuivat kasvimateriaalin silppuamiseen ja jauhamiseen. Runko oli lihaksikas ja luiset rakenteet vahvoja, mikä viittaa melko raskaaseen rakenteeseen verrattuna ohuempiin hypsilofodontteihin. Niiden raajarakenteesta päätellään, että liikkuminen saattoi olla sekä kaksijalkaista juoksua että nelijalkaista rauhallisempaa kävelyä (sekaliikkuminen).
Kokoluokat vaihtelivat huomattavasti sukujen välillä. Rhabdodon oli selvästi suurin ja saattoi saavuttaa useita metrejä pituutta (arviolta yli viisi metriä), kun taas Zalmoxes ja Mochlodon olivat yleensä huomattavasti pienempiä, tyypillisesti noin 1,5–3 metriä pitkiä. Tämä kokoero on herättänyt keskustelua liittyen saarikääpiöitymiseen ja ympäristötekijöihin Euroopan liitukauden saaristossa.
Levinneisyys ja fossiililöydöt
Rhabdodontidi-fossiileja tunnetaan pääasiassa Euroopasta: merkittäviä löytöpaikkoja ovat muun muassa Iberian niemimaa, Ranskan alueet sekä Keski- ja Itä-Eurooppa (esim. Hategin altaan löydöt Romaniassa, joiden yhteydessä kuvattu Zalmoxes). Mahdollinen australialainen yhteys tulee esiin lajiehdokas Muttaburrasaurus:n kautta, mutta sen sijoittuminen rhabdodontideihin on kiistanalainen ja vaatii lisää tutkimusta. Fossiiliaineisto koostuu usein luiden ja hampaiden lisäksi osittaisista kallojen ja runkojen jäänteistä; kokonaisia yksilöitä on harvemmassa.
Taksonomia ja sukulaisuussuhteet
Rhabdodontidae kuuluu ornithopodidinosaurusten laajempaan ryhmään. Heimoon liitetään selkeästi Rhabdodon, Zalmoxes ja Mochlodon, ja joidenkin tutkimusten perusteella myös muita muinaisia ornithopodeja saatetaan sijoittaa tämän ryhmän lähelle. Paul Serenon vuonna 2005 esittämä kladinen määritelmä (mukaan lukien Rhabdodon priscus mutta sulkien pois mm. Parasaurolophus) on yksi tapa rajata heimoyksikköä, mutta taksonominen tarkka rajaus on edelleen aktiivisen tutkimuksen kohteena.
Paleoekologia ja käyttäytyminen
Rhabdodontidit olivat selvästi kasvinsyöjiä; vahvat leukalihakset ja laaja hampaisto viittaavat tehokkaaseen kasvimateriaalin käsittelyyn, kuten lehtien ja hitaasti syötävän kasvillisuuden silppuamiseen. Ne elivät liitukauden Euroopan saaristoissa, joissa ekologiset paineet (esim. rajoitetut resurssit, saarikoko) ovat voineet vaikuttaa eri sukujen kokoon ja elintapoihin. Erityisesti Hategin altaan Zalmoxes on nostettu esimerkkinä mahdollisesta saarikääpiöitymisestä, mutta ilmiöstä ei ole yksimielisyyttä kaikkien tutkijoiden kesken.
Tutkimuksen merkitys ja avoimet kysymykset
Rhabdodontidit tarjoavat tärkeän ikkunan Euroopan liitukautiseen faunaan ja ornithopodien monimuotoisuuteen. Avoimia kysymyksiä ovat esimerkiksi ryhmän tarkka sukupuusta sijoittuminen, lajirajaukset (mikä kuuluu heimoon ja mikä ei), sekä ekologisten tekijöiden vaikutus kokoon ja elintapoihin. Uudet löydöt ja tarkemmat analyysit, kuten isotooppitutkimukset ja kasvunensäpitekniikat, voivat tulevaisuudessa selventää näitä kysymyksiä ja tarkentaa kuvaa rhabdodontidien elämästä liitukauden saaristossa.
Lyhyesti: rhabdodontidit olivat vankkarakenteisia, kasvia syöneitä ornithopodeja, joille on tyypillistä syvä kallo, voimakas leuka ja lehtimäinen hampaisuus. Niiden fossiileja tunnetaan laajalti Euroopasta, ja niiden taksonomia ja ekologinen tulkinta ovat yhä aktiivisen paleontologisen tutkimuksen kohteena.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä olivat rabdodontidit?
V: Rhabdodontidit olivat kasvinsyöjä ornithopod-dinosauruksia liitukaudelta.
K: Miten rhabdodontidit muistuttivat hypsilofodontteja?
V: Rhabdodontidit muistuttivat suuria, vankkarakenteisia hypsilofodontteja, joilla oli syvät kallot ja leuat.
K: Miten Rhabdodontidae-heimo määriteltiin?
V: Rhabdodontidae-heimo määriteltiin "Zalmoxes robustuksen ja Rhabdodon priscuksen viimeisimmäksi yhteiseksi esi-isäksi ja tämän yhteisen esi-isän jälkeläisiksi".
K: Kuka määritteli Rhabdodontidae-suvun vuonna 2005?
V: Vuonna 2005 Paul Sereno määritteli Rhabdodontidae-heimon.
K: Miten Paul Sereno määritteli Rhabdodontidae-heimon?
V: Paul Sereno määritteli Rhabdodontidae-suvun "kattavimmaksi kladiksi, joka sisältää Rhabdodon priscus -lajin mutta ei Parasaurolophus walkeri -lajia".
K: Mitä muita dinosauruksia Rhabdodontidae-heimoon kuuluu?
V: Rhabdodontidae-heimoon kuuluvat tyyppisuku Rhabdodon, Zalmoxes, Mochlodon ja mahdollisesti Muttaburrasaurus.
K: Mistä on löydetty rhabdodontidien fossiileja ja millä ajanjaksolla?
V: Rhabdodontidi-fossiileja on löydetty Euroopasta ja Australiasta 100-65 miljoonan vuoden takaisista muodostumista.
Etsiä