Res Gestae Divi Augusti (latinaksi "jumalallisen Augustuksen teot") on Augustuksen itsensä laatima hautakirjoitus, jossa hän luettelee uransa ja hallintonsa tärkeimpiä tekoja, etuja ja lahjoituksia. Alkuperäinen teksti, joka on kadonnut, kaiverrettiin alun perin pariin pronssipylvääseen, jotka oli sijoitettu Augustuksen mausoleumin eteen. Tekstistä on kuitenkin säilynyt useita kopioita eri puolilta Rooman valtakuntaa. Merkittävin säilynyt versio on lähes täydellinen teksti, johon sisältyy sekä kreikankielinen että latinankielinen versio, löydetty Augustukselle omistetusta temppelistä Turkin Ankarassa (Monumentum Ancyranum). Useimmat historioitsijat katsoivat, että Augustus kirjasi elämäkertansa useassa osassa ja päivitti tekstiä elämänsä aikana; lopullinen muoto ajoitetaan yleensä vuoteen 14 jKr., hänen kuolemaansa.
Tausta
Res Gestae on poikkeuksellisen suora esitys hallitsijan omasta näkökulmasta: se on kirjoitettu ensimmäisessä persoonassa ja sen tarkoituksena oli kertoa kansalle ja jälkipolville, mitä Augustus oli tehnyt ja millä perusteella hän oli ansainnut saamansa kunnianosoitukset. Teksti julkaistiin julkisesti ja sijoitettiin monumentaalisesti näkyviin osana Augustuksen muistamisen ja legitiimiyden rakentamista.
Sisältö ja rakenne
Teksti on käytännössä luettelo Augustuksen toimenpiteistä, ja sen aiheita ovat muun muassa:
- Valta-asemat ja virat: maininnat konsulaateista, triumfeista, imperiumin ja tribuunin vallasta sekä muista vastaanotetuista arvonimistä ja oikeuksista.
- Taloudelliset lahjoitukset: rahat, maa- ja ruokalähetykset (esim. viljajakaumat) sekä muut avustukset kansalle, sotilaille ja kaupungeille.
- Julkiset rakennushankkeet: temppelit, teatterit, teitä, vesijohtoja ja muita korjauksia ja rakennuksia, joita hän rahoitti tai palautti.
- Sotilaalliset voitot ja toiminta: taistelut, sotaretket, vankien määrä ja sotasaaliit.
- Hallinnolliset toimenpiteet ja lahjoitukset provinssien ja kaupunkien hyväksi.
Tekstin osiot on yleensä numeroitu ja jaoteltu lyhyiksi maininnoiksi — kokonaisuus ei pyri kertovaiseen elämäkertaan vaan tarkkaan, usein määrällisesti esitettyyn listaan saavutuksista. Tekstissä toistuu myös väite, että Augustus "palautti tasavallan" (res publica) ja että hänen asemansa perustui kansan ja senaatin tukeen.
Säilyneet kopiot ja levitys
Alkuperäiset pronssipylväät eivät ole säilyneet, mutta teksti on levinnyt laajasti kopioituna eri puolille valtakuntaa: kivi- ja metallikaiverruksina löytyneistä katkelmista muodostuu kokonaisuus, jonka ansiosta voimme rekonstruoida Res Gestan sisällön. Tunnetuin ja laajimmin hyödynnetty kappale on Ankaran Monumentum Ancyranum, jossa on sekä kreikan- että latinankielinen teksti. Lisäksi katkelmia ja versioita on löydetty muualta, mikä osoittaa teoksen virallisen luonteen ja laajan levikin.
Luotettavuus ja lähdekritiikki
Res Gestae on kiistatta arvokas ensisijainen lähde Augustus-kaudesta, mutta sitä on käytettävä varauksella. Teksti on luonteeltaan propagandistinen: Augustus korostaa omia ansioitaan ja jättää mainitsematta tai vähättelee toimia, jotka voisivat heikentää hänen kuvaansa. Esimerkiksi hän ei osaa aina mainita poliittisia pakotteita tai muita epäedullisia seikkoja, ja vastustajia kuvataan vähättelevästi — kilpailijaansa Marcus Antoniusta hän saattaa käsitellä kapein tai halventavin sanavalinnoin, kuten "ryhmittymänä".
Silti Res Gestae tarjoaa yksityiskohtaista tietoa rahallisista avustuksista, rakennushankkeista ja virallisesti myönnetyistä arvoista. Historiantutkijat vertaavat tekstiä muihin lähteisiin (kuten kirjallisiin kertomuksiin, arkeologisiin todisteisiin ja paikallisiin in inscription) arvioidakseen, missä määrin Augustus esittää asiat tarkasti tai tarkoitushakuisesti. Usein teksti on toisenlainen kuin esimerkiksi antiikin historioitsijoiden kertomukset, mikä tekee siitä tärkeän mutta kriittisen lähteen.
Merkitys ja perintö
Res Gestae on yksi tärkeimmistä yksityiskohtaisista lähteistä keisariajan alkupuolelta ja keskeinen dokumentti, kun tutkitaan, miten ensimmäinen keisari halusi määritellä hallintonsa legitimiteetin ja saavutukset. Se on myös esimerkki siitä, miten valta rakentuu julkisella muistamisella ja miten hallitsijat käyttäytyvät suhteen verukkeena: väitteet "tasavallan palauttamisesta" olivat osa retoriikkaa, jolla yksinvalta esitettiin oikeutettuna. Teoksen kopiot ja sen vaikutus myöhempään hallitsevien itsekuvaukseen tekevät siitä merkittävän sekä historian- että kirjallisuustutkimuksen kannalta.
Yhteenvetona: Res Gestae Divi Augusti on kulttuurihistoriallisesti ja historiografisesti arvokas lähde, joka paljastaa sekä faktat että Augustuksen rakentaman kertomuksen hänen omasta merkityksestään. Sen arvon ymmärtämiseksi on tärkeää lukea se rinnakkain muihin lähteisiin ja arkeologiseen todistusaineistoon.
