Rikidōzan on usein kutsuttu japanilaisen puroresun isäksi. Hän teki lajista valtavirran viihdettä Japanissa alle kymmenen vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen ja loi koko ammattipainin ekosysteemin promootioineen, televisiolähetyksineen ja suurine tähtineen. Hän esiintyi usein "karate-iskullaan" — näyttävällä käsivarsitaklauksella ja iskevällä vyönalaisella karismalla — ja voitot ulkomaisista tunnetuista painijoista tekivät hänestä sodan jälkeisen Japanin kansansankarin ajalle, jolloin maa haki jälleenrakennuksen ja kansallisen itsetunnon tunteita.
Tausta ja henkilöllisyys
Rikidōzanin etninen tausta oli korealainen, mutta tämä pidettiin pitkään salassa Japanin yhteiskunnassa vallitsevan syrjinnän vuoksi. Virallisesti hänet tunnettiin japanilaisena Mitsuhiro Momotanaa (myöhemmin oikeammin Mitsuhiro Momota) käyttäen — Momota oli hänen Nagasakissa asuvien adoptiovanhempien sukunimi. Henkilöllisyyden kätkeminen vaikutti siihen, että hänen korealaiset juurensa tulivat laajemmin julkisuuteen vasta pitkän ajan kuluttua.
Ura ja vaikutus
Rikidōzan toimi sekä painijana että promootorina. Hän perusti ja johti Japanin varhaisimpia painiorganisaatioita ja hyödynsi television nousua 1950–1960-luvuilla saadakseen lajin laajan massasuosion. Monet hänen oppilaistaan nousivat myöhemmin omiksi suuriksi nimikseen: Shohei "Giant" Baba ja Antonio Inoki, jotka molemmat ovat rakennelleet omat perintönsä ja perustaneet myöhemmin suuria painipromootioita (mm. All Japan Pro Wrestling ja New Japan Pro Wrestling), sekä Kintaro Ohki (Kim Il), joka oli myös Etelä-Korean supertähti.
Suurimmat ottelut ja televisiolegendat
Rikidōzanin ottelut ulkomaisia tähtiä vastaan toivat ennennäkemättömiä katselulukuja. Esimerkiksi hänen kuudenkymmenen minuutin tasapelinsä Lou Theszin kanssa NWA:n raskaan sarjan maailmanmestaruudesta 6.10.1957 keräsi 87,0 % katsojaluvun, mikä oli poikkeuksellinen saavutus tuon ajan televisiomarkkinoilla. Myös hänen kuudenkymmenen minuutin tasapelinsä The Destroyerin kanssa 24.5.1963 keräsi 67,0 % katsojaluvun — tämä oli yksi kaikkien aikojen suurimmista katselumääristä Japanissa ja sijoittuu edelleen korkealle yleisötilastoissa, sillä television levinneisyys kasvoi Rikidōzanin suosion myötä.
Kuolema ja perintö
Rikidōzanin traaginen kuolema vuonna 1963 shokeerasi Japanin yleisön. Hän menehtyi vakavien vammojen seurauksena sen jälkeen, kun hänet oli puukotettu yökerhossa tapahtuneen yhteenoton yhteydessä. Hänen kuolemansa jätti suuren aukon japanilaiseen viihde- ja urheiluelämään, mutta samalla lujitti hänen legendaarista asemaansa. Hänen oppilaidensa ja seuraajiensa perustamista promoottoreista ja organisaatioista kasvoi 1970-luvulla useita nykypäivän kuuluisimpia japanilaisen painin instituutioita.
Vaikutus nykypainiin
Rikidōzan loi pohjan sille, mitä myöhemmin kutsuttiin "puroresuksi": yhdistelmä urheilullisuutta, näyttämöllisyyttä ja kansallisia tunteita herättäviä tarinoita. Hänen tavassaan esittää voimakkaita iskusarjoja ja realistisia kohtaamisia on nähtävissä vaikutteita Antonio Inokin ja Giant Baban kehittämässä "strong style" -lähestymistavassa. Vaikka aikakauden käytännöt ja käsitykset ovat muuttuneet, hänen merkityksensä lajin leviämisen ja kaupallisen vakiinnuttamisen kannalta on kiistaton.
Rikidōzanin elämä ja ura kuvaavat paitsi yhden yksilön menestystarinaa myös Japanin kulttuurista ja viihteellistä jälleenrakennusta sodan jälkeen — hänen perintönsä näkyy edelleen japanilaisessa ammattipainissa ja sen globaalissa vaikutuksessa.