Saffir-Simpsonin hirmumyrskytuuliasteikko on asteikko, jota käytetään trooppisten pyörremyrskyjen lajitteluun läntisellä pallonpuoliskolla. Asteikko luokittelee vain myrskyjä, jotka ovat voimakkaampia kuin "trooppiset myrskyt" ja joista tulee varsinaisia hurrikaaneja. Luokkajako perustuu myrskyn suurimman jatkuvan tuulen nopeuteen: jokaiselle luokalle on määritelty tuulen 1 minuutin keskimääräinen nopeus tietyssä korkeudessa (yleensä 10 m). Luokittelun tarkoituksena on pääasiassa ennustaa ja viestiä tuulivahinkojen todennäköisyyttä maahantulon yhteydessä; asteikko ei mittaa suoraan sadetta tai myrskytulvaa eikä myrskyn laajuutta.

Käyttötarkoitus ja kattavuus

Asteikkoa käytetään myös subtrooppisten syklonien luokitteluun sen jälkeen, kun National Hurricane Center muutti käytäntöjään vuonna 2002. Nykyisin Saffir–Simpson on pääasiassa tuuleen perustuva, niin sanottu wind-only-asteikko; aiemmin siihen liitettiin myös esimerkiksi keskuspainetta ja arvioita myrskyaalloista, mutta myöhemmissä selvennyksissä painopiste on pidetty tuulen voimakkuudessa.

Luokat ja tyypilliset vaikutukset

Asteikko jakaa hurrikaanit viiteen luokkaan. Luokat ilmaistaan usein sekä mailia tunnissa (mph) että kilometreinä tunnissa (km/h). Seuraavat rajat ovat yleisessä käytössä:

  • Luokka 1: 74–95 mph (noin 119–153 km/h). Tuhoiltaan rajallisia: irtoavia oksia, taipuvia peltikattoja ja paikallisia sähkökatkoja.
  • Luokka 2: 96–110 mph (noin 154–177 km/h). Laajempia vaurioita rakennuksille, kattojen vaurioitumista, lisääntyneitä sähkökatkoja ja metsävahinkoja.
  • Luokka 3 (major hurricane): 111–129 mph (noin 178–208 km/h). Vakavia rakenteellisia vaurioita; laajat sähkö- ja vesihuollon katkokset; asutuksen evakuointi usein tarpeen.
  • Luokka 4: 130–156 mph (noin 209–251 km/h). Erittäin vakavia vaurioita: useimmat asuinrakennukset kärsivät vakavista vaurioista, infra käytännössä pois käytöstä pitkiä aikoja.
  • Luokka 5: ≥157 mph (noin ≥252 km/h). Katastrofaalisia vaurioita: laaja tuhoutuminen, infrastruktuuri ja asumiskunnat voivat muuttua pysyvästi käyttökelvottomiksi.

Huom. luokitus perustuu tuulen voimakkuuteen; esimerkiksi luokan 3 tai korkeampi luokitellaan usein major hurricane -luokaksi, jolla on suuri tuhoamisvoima ja joka edellyttää voimakkaita suojautumistoimia.

Rajoitukset ja käytännön huomioita

  • Saffir–Simpsonin asteikko ei ota suoraan huomioon sadetta, myrskytulvaa tai myrskyn kokoa. Näillä tekijöillä voi olla suuri merkitys vaurioiden ja ihmishenkien kannalta.
  • Asteikko kuvaa yhden minuutin keskimääräistä tuulta 10 metrin korkeudella (NHC:n käytäntö), mikä vaikuttaa mittauskäytäntöihin eri alueilla.
  • Sama myrskyn tuuliluokka voi aiheuttaa hyvin erilaisia seurauksia riippuen rannikon topografiasta, rakennustavasta, myrskyn etenemisnopeudesta ja tulvaolosuhteista.
  • Saffir–Simpsonin asteikkoa sovelletaan ainoastaan hurrikaaneihin, jotka muodostuvat Atlantin valtamerellä ja Tyynenmeren pohjoisosassa kansainvälisen päivämäärän itäpuolella. Muilla merialueilla trooppisia pyörremyrskyjä kutsutaan usein eri nimillä (esim. taifuuni Tyynenmeren länsiosissa) ja siellä voidaan käyttää omia luokitteluasteikkoja (esim. Australian asteikko).

Lyhyt historia ja nimitys

Asteikon kehitti alun perin insinööri Herbert Saffir 1970-luvulla ja meteorologi Robert Simpson laajensi sekä edisti sen käyttöönottoa National Hurricane Centerissä. Alkuperäinen asteikko sisälsi myös arvioita myrskyaalloista ja rakenteellisista vaurioista; myöhemmin asteikkoa on yksinkertaistettu selkeämpään tuuliperusteiseen järjestelmään.

Käyttö hätävalmiudessa

Saffir–Simpsonin asteikko on tärkeä työkalu ennusteissa, viranomaisten varoituksissa ja evakuointipäätöksissä, koska se antaa yleiskuvan tuuliriskistä ja mahdollisista vaurioista. On kuitenkin aina seurattava myös paikallisia viranomaistiedotteita, jotka huomioivat myrskytulvan, sateen ja paikalliset olosuhteet.