Saffirin–Simpsonin hurrikaaniasteikko | asteikko, jota käytetään trooppisten syklonien lajitteluun läntisellä pallonpuoliskolla
Saffir-Simpsonin hirmumyrskytuuliasteikko on asteikko, jota käytetään trooppisten pyörremyrskyjen lajitteluun läntisellä pallonpuoliskolla. Sitä käytetään vain myrskyihin, jotka ovat voimakkaampia kuin "trooppiset myrskyt" ja joista tulee varsinaisia hurrikaaneja. Luokat, joihin asteikko jakaa hurrikaanit, ilmoitetaan niiden suurimman jatkuvan tuulennopeuden voimakkuuden perusteella. Luokittelua käytetään pääasiassa ennustamaan, millaisia tuulivahinkoja hurrikaani aiheuttaa, kun se saapuu maahan. Sillä ei mitata sadetta tai myrskytulvaa eikä sitä, kuinka laaja myrsky on.
Asteikkoa käytetään myös subtrooppisten syklonien luokitteluun sen jälkeen, kun National Hurricane Center muutti sääntöjä vuonna 2002.
Saffir-Simpsonin hurrikaaniasteikkoa käytetään ainoastaan kuvaamaan hurrikaaneja, jotka muodostuvat Atlantin valtamerellä ja Tyynenmeren pohjoisosassa kansainvälisen päivämäärän itäpuolella. Muut alueet kutsuvat trooppisia myrskyjä muilla nimillä ja käyttävät omia luokitteluasteikkojaan.
Esimerkkejä
Luokka 1
Luokka 1 | |
Jatkuvat tuulet | Viimeisin maahantulo |
33-42 m/s 64-82 kn 119-153 km/h 74-95 mph | Nicole vuonna 2022 lähestyy Floridaa. |
Vaaralliset tuulet aiheuttavat jonkin verran vahinkoa
Luokan 1 myrskyt voivat vaurioittaa kattoja, vyöruusuja, vinyylikattoja ja kouruja hyvin rakennetuissa runkotaloissa. Puiden suuret oksat katkeavat ja matalalla juurella olevat puut voivat kaatua. Voimajohtojen ja pylväiden laajat vauriot johtavat todennäköisesti sähkökatkoksiin, jotka voivat kestää muutamasta päivästä useisiin päiviin.
Hurrikaanit, joiden voimakkuus oli korkeimmillaan luokan 1 luokkaa ja jotka saapuivat maihin tällä voimakkuudella, ovat seuraavat: (1972), Juan (1985), Ismael (1995), Gaston (2004), Stan (2005), Humberto (2007), Isaac (2012), Manuel (2013), Earl (2016), Hermine (2016), Nate (2017), Barry (2019), Hanna (2020), Isaias (2020), Isaias (2020), Nana (2020), Julia (2022), Lisa (2022) ja Nicole (2022).
Luokka 2
Luokka 2 | |
Jatkuvat tuulet | Viimeisin maahantulo |
43-49 m/s 83-95 kn 154-177 km/h 96-110 mph | Zeta vuonna 2020 lähestyy Louisianaa. |
Erittäin vaaralliset tuulet aiheuttavat laajoja vahinkoja
Luokan 2 myrskyt voivat aiheuttaa erittäin vaarallisia tuulia, jotka aiheuttavat laajoja vahinkoja: Hyvin rakennetut runkotalot voivat kärsiä suuria katto- ja sivuraidevaurioita. Monet matalassa juuristossa olevat puut katkeavat tai kaadetaan ja tukkivat lukuisia teitä. Sähköt katoavat lähes kokonaan, ja sähkökatkot voivat kestää useista päivistä viikkoihin.
Hurrikaanit, jotka saavuttivat kategorian 2 voimakkuuden huipun ja saapuivat maihin tällä voimakkuudella, ovat muun muassa seuraavat: Able (1952), Alice (1954), Ella (1958), Fifi (1974), Diana (1990), Gert (1993), Rosa (1994), Erin (1995), Alma (1996), Juan (2003), Alex (2010), Richard (2010), Tomas (2010), Carlotta (2012), Ernesto (2012), Arthur (2014), Sally (2020) ja Zeta (2020).
Luokka 3
Luokka 3 | |
Jatkuvat tuulet | Viimeisin maahantulo |
50-58 m/s 96-112 kn 178-208 km/h 111-129 mph | Otto vuonna 2016 Nicaraguaan laskeutuessaan. |
Tuhoisa vahinko tapahtuu
Trooppiset syklonit, jotka kuuluvat luokkaan 3 tai korkeampaan luokkaan, ovat suuria hurrikaaneja, jotka aiheuttavat tuhoisaa tuhoa: Hyvin rakennetuille runkokodeille voi aiheutua suuria vaurioita tai kattojen kansistojen ja harjakattojen irtoaminen. Monia puita katkeaa tai kaadetaan, ja lukuisat tiet tukkeutuvat. Sähkö- ja vesihuolto on poissa useiden päivien tai viikkojen ajan myrskyn jälkeen.
Hurrikaanit, joiden voimakkuus oli korkeimmillaan kategorian 3 luokkaa ja jotka saapuivat maihin tällä voimakkuudella, ovat seuraavat: Caroline (1975), Eloise (1975), Olivia (1975), Alicia (1983), Elena (1985), Roxanne (1995), Fran (1996), Isidore (2002), Jeanne (2004), Lane (2006), Karl (2010) ja Otto (2016).
Luokka 4
Luokka 4 | |
Jatkuvat tuulet | Viimeisin maahantulo |
58-70 m/s 113-136 kn 209-251 km/h 130-156 mph |
Ian vuonna 2022 lähestyy Floridaa. |
Syntyy katastrofaalisia vahinkoja
Luokan 4 myrskyt voivat aiheuttaa katastrofaalisia vahinkoja. Hyvin rakennetut runkokodit voivat kärsiä vakavia vahinkoja, jolloin suurin osa kattorakenteista ja/tai osa ulkoseinistä voi tuhoutua. Useimmat puut katkeavat tai kaadetaan ja sähköpylväät kaatuvat. Kaatuneet puut ja sähköpylväät eristävät asuinalueita. Sähkökatkokset kestävät viikkoja tai jopa kuukausia. Suurin osa alueesta on asuinkelvoton viikkoja tai kuukausia.
Vuonna 1900 Galvestonissa riehunut hurrikaani, joka oli (tuolloin) kuolettavin Yhdysvaltoihin iskenyt luonnonkatastrofi, oli voimakkuudeltaan suurimmillaan nykypäivän kategorian 4 myrskyä vastaava. Muita esimerkkejä myrskyistä, joiden voimakkuus oli korkeimmillaan luokan 4 luokkaa ja jotka saapuivat maihin tällä voimakkuudella, ovat mm. seuraavat: Donna (1960), Flora (1963), Cleo (1964), Betsy (1965), Carmen (1974), Frederic (1979), Iniki (1992), Iris (2001), Charley (2004), Dennis (2005), Ike (2008), Joaquin (2015), Harvey (2017), Laura (2020), Eta (2020), Iota (2020), Ida (2021) ja Ian (2022).
Luokka 5
Luokka 5 | |
Jatkuvat tuulet | Viimeisin maahantulo |
≥ 70 m/s ≥ 137 kn ≥ 252 km/h ≥ 157 mph |
Lähes totaalinen vahinko tapahtuu
Luokka 5 on Saffir-Simpsonin asteikon korkein luokka. Nämä myrskyt aiheuttavat monien rakennusten kattojen hajoamisen, ja osa rakennuksista voi hajota, ja pieniä talousrakennuksia voi kaatua tai mennä pois. Monien kattojen ja seinien romahtaminen on yleistä, erityisesti niiden, joissa ei ole sisäpuolisia tukia. Monille puurakennuksille aiheutuu erittäin suuria ja korjauskelvottomia vaurioita, ja liikkuvat/valmisteiset asunnot tuhoutuvat kokonaan. Vain muutamat rakennustyypit voivat selvitä hengissä, ja vain jos ne sijaitsevat vähintään 3-5 mailia (5-8 km) sisämaassa. Tällaisia ovat betoni- tai teräsrunkoiset toimisto-, asunto- ja kerrostalot sekä hotellit, monikerroksiset betoniset parkkihallit ja asuintalot, jotka on tehty joko tiilestä tai betoni-/sementtiharkoista ja joiden katto on vähintään 35 astetta vaakatasosta kalteva, eikä niissä ole minkäänlaisia ulkonemia ja joiden ikkunat ovat joko hurrikaanin kestävää turvalasia tai jotka on peitetty ikkunaluukuilla. Jos useimmat näistä vaatimuksista eivät täyty, rakennuksen tuhoaminen voi olla katastrofaalista.
Myrskytulvat aiheuttavat suuria vahinkoja kaikkien rantaviivan läheisyydessä sijaitsevien rakenteiden alemmille kerroksille, ja myrskytulva voi litistää tai huuhtoa pois monia rannikon rakenteita. Lähes kaikki puut ovat juuriltaan tai katkenneet, ja jotkut saattavat kuoriutua, mikä eristää useimmat kärsineet yhteisöt. Asuinalueiden laajamittainen evakuointi voi olla tarpeen, jos hurrikaani uhkaa asuttuja alueita. On odotettavissa täydellisiä ja erittäin pitkäaikaisia sähkö- ja vesikatkoja, jotka voivat kestää jopa useita kuukausia.
Historiallisia esimerkkejä myrskyistä, jotka saapuivat maihin kategorian 5 tasolla, ovat: "Okeechobee (1928), Bahama (1932), Cuba-Brownsville (1933), Labor Day (1935), Janet (1955), Camille (1969), Edith (1971), Anita (1977), David (1979), Gilbert (1988), Andrew (1992), Dean (2007), Felix (2007), Irma (2017), Maria (2017), Mikael (2018) ja Dorian (2019). Yhdenkään 5. luokan hurrikaanin ei tiedetä saapuneen maihin tällä voimakkuudella itäisellä Tyynenmeren altaalla.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Saffir-Simpsonin hurrikaanituulen asteikko?
V: Saffir-Simpsonin hurrikaanituulen asteikko on asteikko, jota käytetään trooppisten syklonien lajitteluun läntisellä pallonpuoliskolla. Siinä luokitellaan hurrikaanit niiden suurimpien jatkuvien tuulennopeuksien perusteella, ja sitä käytetään pääasiassa mahdollisten tuulivahinkojen ennustamiseen, kun hurrikaani laskeutuu maahan.
Kysymys: Mitataanko asteikolla sademääriä, myrskyaaltoja tai myrskyjen leveyttä?
V: Ei, asteikko ei mittaa sademääriä, myrskyaaltoja tai myrskyn leveyttä.
K: Käytetäänkö tätä asteikkoa vain Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisosan hurrikaaneihin?
V: Kyllä, Saffir-Simpsonin hurrikaaniasteikkoa käytetään vain kuvaamaan hurrikaaneja, jotka muodostuvat Atlantin valtamerellä ja Tyynenmeren pohjoisosassa kansainvälisen päivämäärälinjan itäpuolella. Muilla alueilla trooppisista myrskyistä käytetään eri luokitteluasteikkoja ja nimiä.
K: Milloin tämä asteikko otettiin käyttöön?
V: Kansallinen hurrikaanikeskus teki tähän asteikkoon muutoksia vuonna 2002, minkä ansiosta sitä voitiin käyttää myös subtrooppisten syklonien osalta.
K: Onko tällä asteikolla muita käyttötarkoituksia kuin maahantulevien hurrikaanien aiheuttamien tuulivahinkojen ennustaminen?
V: Meteorologit ja muut sääennusteiden asiantuntijat eivät tunne tai hyväksy niitä.
K: Minkä tyyppisiä myrskyjä tällä asteikolla luokitellaan? V: Tällä asteikolla luokitellaan "trooppisia myrskyjä" voimakkaammat myrskyt luokkiin, jotka perustuvat niiden suurimpiin pysyviin tuulennopeuksiin.