Balto – legendaarinen siperianhusky ja Nome-seerumijuoksun sankari (1925)
Balto — siperianhusky ja Nome-seerumijuoksun sankari 1925. Tarina rohkeudesta, pelastusradasta, Togo-kiistasta ja Central Parkin kuuluisasta Balto-patsaasta.
Balto oli vuonna 1923 syntynyt ja vuonna 1933 kuollut siperianhuskyn nimi. Se oli kelkkakoira ja toimi varajohtajana Togo-nimiselle koiralle. Balto tuli tunnetuksi osallistumisestaan vuoden 1925 kuuluisiin seerumijuoksun viimeiseen osuuteen Nomeen, ja siitä seurasi laaja julkisuus — osin enemmän kuin mitä Togo sai, vaikka Togo juoksi pisimmän ja vaarallisimman osuuden. Leonhard Seppala kasvatti, nimesi ja valmensi sekä Tagoa että Baltoa, mutta ei itse kilpailuttanut Baltoa loppuvuoron aikana. New York Timesin artikkelissa vuonna 1927 Seppala väitti, että toinen johtajakoira nimeltä Fox oli ollut Balton rinnalla Kaasen joukkueessa, ja hän epäili, että Balto ei olisi voinut johtaa joukkuetta yksin. Joukkueen musher oli Gunnar Kaasen.
Kuvagalleria
7 Kuvat
Seerumijuoksu Nomeen (1925)
Tammikuussa 1925 Alaskan Nome tarvitsi nopeasti difterian vasta-ainetta kurkkumätäepidemian vuoksi. Ensimmäinen yritys tuoda lääkettä meritse epäonnistui, koska Beringinmeri oli jäässä ja laiva ei päässyt perille. Myös lentokoneilla tehty yritys katkesi voimakkaaseen lumimyrskyyn. Lääkkeet kuljetettiin lopulta junalla Anchoragesta Nenanaan, josta ne vietiin eteenpäin kelkkakoirien voimin.
Kuljetus järjestettiin suurena relaina: kelkkajoukkueet vuorottelivat ja kuljettivat seerumia Nenanan ja Nomen välillä yli 600 mailin (noin 1 085 km) matkalla, äärimmäisissä sääoloissa — pakkasta, myrskyjä ja huonoa näkyvyyttä. Useat musherit ja koirajoukot uhmasivat pahimpia olosuhteita. Togo oli vastuussa pisimmästä ja vaarallisimmasta osuudesta, jossa hän ja Seppala etenivät pitkän ja vaikeakulkuisen reitin. Balto puolestaan johti viimeistä osuutta, jolloin Gunnar Kaasen toi lääkkeen Nomeen. Saapuminen pelasti monia lapsia ja sai aikaan laajan sankarivieraanoton Nomeen.
Jälkivaikutus ja kiistat
Balto, muut koirat ja mushereina olleet miehet saivat kansainvälistä huomiota ja palkittiin sankaruudesta. Muutamaa kuukautta myöhemmin New Yorkiin pystytettiin Balton patsas Central Parkiin — se on monien muistissa merkkinä siitä koirien ja ihmisten yhteisestä ponnistuksesta hengenpelastuksessa. Patsaan teki kuvanveistäjä Frederick George Richard Roth ja se paljastettiin yleisölle vuoden 1925 lopulla.
Seerumijuoksun jälkeen syntyi myös kiistaa siitä, kuka ansaitsi suurimman kunnian: vaikka Balto sai paljon julkisuutta — osin sen vuoksi että hän oli viimeisen joukkueen johtaja — monet asiantuntijat ja yleisö tunnustivat myöhemmin, että Togo ja Leonhard Seppala tekivät raskaimman työn ja kulkivat vaarallisemman reitin. Tämä epätasainen huomio on osaltaan johtanut kiinnostukseen ja tunnustukseen myös Togon panoksesta, ja Togon tarina on saanut uutta huomiota myöhemmin, muun muassa elokuvien ja kirjoitusten myötä.
Balton loppuelämä ja perintö
Balto kuoli vuonna 1933. Sen ruumis täytettiin (taksiin) ja se on nähtävissä Clevelandin luonnontieteellisessä museossa Yhdysvalloissa. Balton patsas Central Parkissa muistuttaa yhä tuosta poikkeuksellisesta yhteisponnistuksesta ja koirien roolista Alaskan ankarissa oloissa. Seerumijuoksu on jäänyt historiaan esimerkkinä siitä, miten ihmiset ja eläimet voivat yhdessä selvitä hengenvaarallisista tilanteista.
Nykyisin tapahtuman merkitys ymmärretään laajemmin: se osoitti logistiikan, yhteisön yhteistyön ja kelkkakoirien kestävyyden tärkeyden ääriolosuhteissa. Sekä Balto että Togo ovat osa tätä perintöä; vaikka kuuluisuus jakautui epätasaisesti, kummankin panos oli olennainen seerumin kuljetuksen onnistumiselle.
Seerumin juoksu
Tammikuussa 1925 lääkärit tajusivat, että kurkkumätäepidemia oli todennäköisesti leviämässä Nomen nuorten keskuudessa. Se saattoi tappaa monia ihmisiä. Ainoa seerumi, joka voisi pysäyttää sen, oli Anchoragessa. Anchorage oli lähes 1 600 kilometrin päässä. Ainoa lentokone, jolla lääke olisi voitu toimittaa Nomeen, oli otettu talvisäilytyksestä, mutta sen moottori oli jäässä. Se ei käynnistynyt. Viranomaiset päättivät siirtää lääkkeet kelkkakoirilla. Seerumi kuljetettiin junalla Anchoragesta Nenanaan. Nenanassa ensimmäinen kelkkamies aloitti matkan osana relettä, jonka tarkoituksena oli toimittaa seerumi Nomeen. Mukana oli yli 20 kelkkailijaa. He joutuivat selviytymään lumimyrskystä, jossa lämpötila oli -53 °F (-47 °C) ja tuuli kovaa. Uutisointi kisasta oli maailmanlaajuista.
Tapahtumien jälkeen
22. joulukuuta 1995 Universal Pictures julkaisi animaatioelokuvan Balto. Elokuva perustui vuoden 1925 seerumin tapahtumiin, joskin siinä on suuria eroja. Alkuperäiselle elokuvalle tehtiin myös 2. ja 3. elokuva.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Balto?
V: Balto oli siperianhusky, joka syntyi vuonna 1923 ja kuoli vuonna 1933. Se oli kelkkakoira, joka osallistui vuoden 1925 seerumijuoksuun Nomeen, Alaskaan.
K: Mitä Balto teki seerumijuoksun aikana?
V: Seerumijuoksun aikana Balto johti ryhmän Nomeen lääkkeen kanssa, joka pelasti monet lapset kurkkumätäepidemiasta.
K: Kuka kasvatti, nimesi, kasvatti ja koulutti Balton?
V: Leonhard Seppala kasvatti, nimesi, kasvatti ja valmensi Balton, mutta ei kilpaillut sen kanssa.
K: Kuka väitti, että toinen Kettu-niminen koira oli ollut Balton kanssa yhteisjohtajana Kaasen joukkueessa?
V: Vuonna 1927 ilmestyneessä New York Timesin artikkelissa Leonhard Seppala väitti, että toinen Fox-niminen koira oli ollut Balton kanssa Kaasenin joukkueessa toisena johtajana. Hän ei uskonut, että Balto olisi voinut johtaa joukkuetta yksin.
Kysymys: Mitä tapahtui, kun lääkettä yritettiin tuoda lentokoneella kurkkumätäepidemiaan Nomeen?
V: Kun lääkkeitä yritettiin tuoda lentokoneella kurkkumätäepidemiaa varten Nomeen, se ei onnistunut, koska oli lumimyrsky (lumimyrsky) ja tuuli oli liian kova lentokoneelle.
K: Miten ihmiset kunnioittivat Baltoa sen jälkeen, kun hän oli suorittanut tehtävänsä ja toimittanut lääkkeitä Nomeen?
V: Kun Balto oli suorittanut tehtävänsä ja toimittanut lääkkeitä Nomeen, ihmiset kunnioittivat häntä sankarillisella vastaanotolla, ja myöhemmin hänestä pystytettiin patsas New Yorkin Central Parkiin, jossa se on edelleen.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Tekijä
AlegsaOnline.com Balto – legendaarinen siperianhusky ja Nome-seerumijuoksun sankari (1925) Leandro Alegsa
URL: https://fi.alegsaonline.com/art/8614