Salome tai Salomé (hepreaksi: שלומית Shlomit) (n. 14 jKr. - vuosien 62–71 välillä) on Uuden testamentin yhteyteen liitetty historiallinen henkilöhahmo. Uudessa testamentissa hänen nimeään ei mainita suoraan, mutta evankeliumeissa tavataan kertomus Herodeksen (Herodes Antipaan) hovissa tapahtuneesta juhlasta, jossa "Herodian tyttö" tanssii ja pyytää äitinsä välityksellä Johannes Kastajan päätä.
Raamatullinen kertomus
Evankeliumien kertomuksessa (ks. esimerkiksi Mark. 6:21–29 ja Matt. 14:6–11) Herodiasin tytär esiintyy nimettömänä. Hän tanssii Herodes Antipaan pidetyssä juhlassä, ja tämän jälkeen äiti Herodias kehottaa häntä pyytämään mitä tahansa palkkiota. Tanssin jälkeen tyttö pyytää Johannes Kastajan pään maljassa, ja pyyntö toteutuu. Tästä syntyi myöhemmin perinne, jossa tytön tanssia kutsutaan usein "seitsemän hunnun tanssiksi" (Dance of the Seven Veils) — tämä kuva ei kuitenkaan esiinny evankeliumien tekstissä vaan on myöhempää mytologiaa ja taiteellista lisäystä.
Historialliset lähteet ja nimi
Evankeliumien kertomusta täydentää juutalaisen historioitsijan Flavius Josephuksen teos, jossa nimi Salome mainitaan. Josephus antaa hänestä genealogisia ja kronologisia tietoja, joiden perusteella hänen syntymäkseen on arvioitu noin vuonna 14 jKr. ja kuolemavuodeksi aikaväli säiliin 62–71 jKr. Näissä lähteissä näkyy, että Salome liittyi Herodiaan ja Herodes Antipakseen perheenpiirissä, mutta tarkka biologinen sukulaisuussuhde (oliko hän Herodes Antipaan ja Herodian yhteinen tytär vai Herodian aiemmasta avioliitosta) on historioitsijoiden keskuudessa keskustelun kohteena.
Nimi ja merkitys
Nimi Salome tulee hepreaksi Shlomit (שלומית), joka liittyy juureen "shalom" (rauha). Nimen äänneasuesta mainitaan, että se lausutaan lyhyellä "o":lla ja lopun "e" äännetään (Salomé).
Sekoittaminen muihin Salomeihin
Uudessa testamentissa esiintyy useita nimeltään Salome olevia naisia, mikä on johtanut sekaannuksiin. Tämä Salome, joka liitetään Herodeksen hoviin ja Johannes Kastajan kuolemaan, ei ole sama henkilö kuin se Salome, joka mainitaan Jeesuksen ristiinnaulitsemisen todistajana (ks. Mark. 15:40). On tärkeää erottaa nämä eri maininnat toisistaan sekä evankeliumitekstissä että historiallisissa lähteissä.
Vaikutus kulttuuriin
Salomen tarina on inspiroinut runsaasti taidetta, kirjallisuutta, teatteria ja oopperaa. Myöhempi myyttinen kuvaus tanssista ja viettelevästä hahmosta — erityisesti Oscar Wilden näytelmä "Salome" ja Richard Straussin samanniminen ooppera — ovat muokanneet sitä, miten nykykulttuurissa häntä usein tulkitaan. Historialliset ja lähdeteoreettiset näkökulmat korostavat kuitenkin, että evankeliumitekstin ydin kertoo poliittisesta ja perhesidonnaisesta tapahtumasta, jonka seuraukset olivat traagiset Johannekselle.
Historiallinen arviointi
Historiantutkijat käyttävät sekä evankeliumien kertomuksia että Josephuksen tekstiä arvioidessaan tapahtumien kulkua ja henkilöhahmon asemaa Herodian hovissa. Moni pitää Salomea todellisena historiallisena henkilönä, jonka rooli Johannes Kastajan surman yhteydessä on dokumentoitu useammassa lähteessä, mutta yksityiskohtien tulkinnassa on erimielisyyksiä.
Tämä Salome ei ole sama Salome, jonka sanotaan olleen Jeesuksen ristiinnaulitsemisen todistaja Mark. 15:40:ssä.
