Salome — Herodes Antipaan ja Herodiaan tytär Uudessa testamentissa
Salome tai Salomé (hepreaksi: שלומית Shlomit) (n. 14 jKr. - vuosien 62–71 välillä) on Uuden testamentin yhteyteen liitetty historiallinen henkilöhahmo. Uudessa testamentissa hänen nimeään ei mainita suoraan, mutta evankeliumeissa tavataan kertomus Herodeksen (Herodes Antipaan) hovissa tapahtuneesta juhlasta, jossa "Herodian tyttö" tanssii ja pyytää äitinsä välityksellä Johannes Kastajan päätä.
Raamatullinen kertomus
Evankeliumien kertomuksessa (ks. esimerkiksi Mark. 6:21–29 ja Matt. 14:6–11) Herodiasin tytär esiintyy nimettömänä. Hän tanssii Herodes Antipaan pidetyssä juhlassä, ja tämän jälkeen äiti Herodias kehottaa häntä pyytämään mitä tahansa palkkiota. Tanssin jälkeen tyttö pyytää Johannes Kastajan pään maljassa, ja pyyntö toteutuu. Tästä syntyi myöhemmin perinne, jossa tytön tanssia kutsutaan usein "seitsemän hunnun tanssiksi" (Dance of the Seven Veils) — tämä kuva ei kuitenkaan esiinny evankeliumien tekstissä vaan on myöhempää mytologiaa ja taiteellista lisäystä.
Historialliset lähteet ja nimi
Evankeliumien kertomusta täydentää juutalaisen historioitsijan Flavius Josephuksen teos, jossa nimi Salome mainitaan. Josephus antaa hänestä genealogisia ja kronologisia tietoja, joiden perusteella hänen syntymäkseen on arvioitu noin vuonna 14 jKr. ja kuolemavuodeksi aikaväli säiliin 62–71 jKr. Näissä lähteissä näkyy, että Salome liittyi Herodiaan ja Herodes Antipakseen perheenpiirissä, mutta tarkka biologinen sukulaisuussuhde (oliko hän Herodes Antipaan ja Herodian yhteinen tytär vai Herodian aiemmasta avioliitosta) on historioitsijoiden keskuudessa keskustelun kohteena.
Nimi ja merkitys
Nimi Salome tulee hepreaksi Shlomit (שלומית), joka liittyy juureen "shalom" (rauha). Nimen äänneasuesta mainitaan, että se lausutaan lyhyellä "o":lla ja lopun "e" äännetään (Salomé).
Sekoittaminen muihin Salomeihin
Uudessa testamentissa esiintyy useita nimeltään Salome olevia naisia, mikä on johtanut sekaannuksiin. Tämä Salome, joka liitetään Herodeksen hoviin ja Johannes Kastajan kuolemaan, ei ole sama henkilö kuin se Salome, joka mainitaan Jeesuksen ristiinnaulitsemisen todistajana (ks. Mark. 15:40). On tärkeää erottaa nämä eri maininnat toisistaan sekä evankeliumitekstissä että historiallisissa lähteissä.
Vaikutus kulttuuriin
Salomen tarina on inspiroinut runsaasti taidetta, kirjallisuutta, teatteria ja oopperaa. Myöhempi myyttinen kuvaus tanssista ja viettelevästä hahmosta — erityisesti Oscar Wilden näytelmä "Salome" ja Richard Straussin samanniminen ooppera — ovat muokanneet sitä, miten nykykulttuurissa häntä usein tulkitaan. Historialliset ja lähdeteoreettiset näkökulmat korostavat kuitenkin, että evankeliumitekstin ydin kertoo poliittisesta ja perhesidonnaisesta tapahtumasta, jonka seuraukset olivat traagiset Johannekselle.
Historiallinen arviointi
Historiantutkijat käyttävät sekä evankeliumien kertomuksia että Josephuksen tekstiä arvioidessaan tapahtumien kulkua ja henkilöhahmon asemaa Herodian hovissa. Moni pitää Salomea todellisena historiallisena henkilönä, jonka rooli Johannes Kastajan surman yhteydessä on dokumentoitu useammassa lähteessä, mutta yksityiskohtien tulkinnassa on erimielisyyksiä.
Tämä Salome ei ole sama Salome, jonka sanotaan olleen Jeesuksen ristiinnaulitsemisen todistaja Mark. 15:40:ssä.
Salome ja Johannes Kastajan pää. Audrey Beardsley, perustuu Oscar Wilden näytelmään Salomé: Tragedia yhdessä näytöksessä
Raamatun hahmo
Markuksen evankeliumin 6:21-29 mukaan Salome oli Herodes Antipaan tytärpuoli, ja hän tanssi Herodeksen ja hänen äitinsä Herodiaan edessä Herodeksen syntymäpäivänä. Uuden testamentin mukaan Salome aiheutti Johannes Kastajan teloituksen, koska tämä puhui, että Herodeksen avioliitto Herodiaan kanssa oli aviorikos. Herodias pani hänet vaatimaan Johanneksen teloittamista, mihin kuningas oli aluksi haluton.
Ja kun tuli sopiva päivä, jolloin Herodes piti syntymäpäivänään aterian Galilean herroilleen, päämiehilleen ja päämiehilleen; ja kun mainitun Herodiaan tytär tuli sisään ja tanssi ja miellytti Herodesta ja niitä, jotka istuivat hänen kanssaan, kuningas sanoi neidolle: "Pyydä minulta, mitä tahdot, niin minä annan sinulle". Ja hän vannoi hänelle: "Mitä ikinä pyydätkin minulta, minä annan sen sinulle, jopa puolet valtakunnastani". Niin hän lähti ja sanoi äidilleen: "Mitä minä pyydän?". Hän sanoi: "Johannes Kastajan pään".
Ja hän tuli heti kiireesti kuninkaan luo ja pyysi sanoen: "Minä tahdon, että annat minulle pian Johannes Kastajan pään lautasella [suurella tarjoilulautasella]. Kuningas oli hyvin pahoillaan, mutta valansa tähden ja heidän tähtensä, jotka istuivat hänen kanssaan, hän ei kuitenkaan hylännyt häntä. Ja heti kuningas lähetti pyövelin ja käski tuoda hänen päänsä; ja hän meni ja mestautti hänet vankilassa ja toi hänen päänsä kantolaatikossa ja antoi sen neidolle; ja tyttö antoi sen äidilleen." Ja tyttö antoi sen äidilleen.
Ja kun hänen opetuslapsensa kuulivat sen, tulivat he ja ottivat hänen ruumiinsa ja panivat sen hautaan. (Mark. 6:21-29, Kuningas Jaakon Raamattu)
Matteuksen evankeliumissa (14. luku, jakeet 3-11) oleva versio on ehkä selkeämpi:
Sillä Herodes oli ottanut Johanneksen kiinni, sitonut hänet ja pannut vankilaan Herodiaan, veljensä Filippuksen vaimon, tähden.
Sillä Johannes sanoi hänelle: "Sinun ei ole lupa ottaa häntä".
Ja kun hän halusi tappaa hänet, pelkäsi hän kansaa, koska he pitivät häntä profeettana.
Mutta kun Herodeksen syntymäpäivää vietettiin, tanssi Herodiaan tytär heidän edessään ja ilahdutti Herodesta.
Tämän jälkeen hän lupasi valalla antaa hänelle kaiken, mitä tämä pyytäisi.
Ja kun hän oli saanut äidiltään käskyn, sanoi hän: "Anna minulle Johannes Kastajan pää, joka on kantokopassa.
Kuningas oli pahoillaan, mutta valan tähden ja niiden tähden, jotka istuivat hänen kanssaan ruokapöydässä, hän kuitenkin käski antaa sen hänelle.
Ja hän lähetti ja mestautti Johanneksen vankilassa.
Ja hänen päänsä tuotiin kantorepussa ja annettiin tytölle, ja tämä vei sen äidilleen.
Salome ja Johannes Kastajan pää, Tizianus, maalattu noin vuonna 1515 (Galleria Doria Pamphilj, Rooma).
Hänen nimensä
Hänen nimensä on vahvistettu, koska hänet mainitaan Flavius Josefuksen kertomuksessa Josefuksen teoksessa Juutalaisten muinaismuistot (XVIII kirja, luku 5, 4). Huolimatta tämän kertomuksen varhaisesta ajankohdasta häntä kutsuttiin Salomeksi vasta 1800-luvulla, jolloin Gustave Flaubert (Josephusta seuraten) viittasi häneen Salomena näytelmässään Herodias (1876).
Siinä on kolikko, jossa on hänen nimensä. Tässä harvinaisessa kolikossa on merkintä BACIΛIC ΣΆΛΩΜΉ (kuningatar Salome). Se on hänen myöhemmän aviomiehensä Kalcis ja Armenia Minorin kolikon kääntöpuoli. Hän oli Aristobulus Kalcis.
Mukautukset
Yllä oleva tarina on sovitettu eri taidemuotoihin. Siitä on olemassa lukemattomia maalauksia. Oscar Wilde on kirjoittanut näytelmän. Richard Strauss ja Jules Massenet ovat säveltäneet siitä oopperoita. Florent Schmit ja Flemming Flindt ovat tehneet siitä balettia. Vuosina 1918-2006 siitä on tehty myös useita elokuvia. Bluegrass-musikaalin The Robber Bridegroom (Ryöstömies) antagonistihahmo on nimeltään Salome.
