Salome

Raamatun hahmo

Markuksen evankeliumin 6:21-29 mukaan Salome oli Herodes Antipaan tytärpuoli, ja hän tanssi Herodeksen ja hänen äitinsä Herodiaan edessä Herodeksen syntymäpäivänä. Uuden testamentin mukaan Salome aiheutti Johannes Kastajan teloituksen, koska tämä puhui, että Herodeksen avioliitto Herodiaan kanssa oli aviorikos. Herodias pani hänet vaatimaan Johanneksen teloittamista, mihin kuningas oli aluksi haluton.

Ja kun tuli sopiva päivä, jolloin Herodes piti syntymäpäivänään aterian Galilean herroilleen, päämiehilleen ja päämiehilleen; ja kun mainitun Herodiaan tytär tuli sisään ja tanssi ja miellytti Herodesta ja niitä, jotka istuivat hänen kanssaan, kuningas sanoi neidolle: "Pyydä minulta, mitä tahdot, niin minä annan sinulle". Ja hän vannoi hänelle: "Mitä ikinä pyydätkin minulta, minä annan sen sinulle, jopa puolet valtakunnastani". Niin hän lähti ja sanoi äidilleen: "Mitä minä pyydän?". Hän sanoi: "Johannes Kastajan pään".

Ja hän tuli heti kiireesti kuninkaan luo ja pyysi sanoen: "Minä tahdon, että annat minulle pian Johannes Kastajan pään lautasella [suurella tarjoilulautasella]. Kuningas oli hyvin pahoillaan, mutta valansa tähden ja heidän tähtensä, jotka istuivat hänen kanssaan, hän ei kuitenkaan hylännyt häntä. Ja heti kuningas lähetti pyövelin ja käski tuoda hänen päänsä; ja hän meni ja mestautti hänet vankilassa ja toi hänen päänsä kantolaatikossa ja antoi sen neidolle; ja tyttö antoi sen äidilleen." Ja tyttö antoi sen äidilleen.

Ja kun hänen opetuslapsensa kuulivat sen, tulivat he ja ottivat hänen ruumiinsa ja panivat sen hautaan. (Mark. 6:21-29, Kuningas Jaakon Raamattu)

Matteuksen evankeliumissa (14. luku, jakeet 3-11) oleva versio on ehkä selkeämpi:

Sillä Herodes oli ottanut Johanneksen kiinni, sitonut hänet ja pannut vankilaan Herodiaan, veljensä Filippuksen vaimon, tähden.

Sillä Johannes sanoi hänelle: "Sinun ei ole lupa ottaa häntä".

Ja kun hän halusi tappaa hänet, pelkäsi hän kansaa, koska he pitivät häntä profeettana.

Mutta kun Herodeksen syntymäpäivää vietettiin, tanssi Herodiaan tytär heidän edessään ja ilahdutti Herodesta.

Tämän jälkeen hän lupasi valalla antaa hänelle kaiken, mitä tämä pyytäisi.

Ja kun hän oli saanut äidiltään käskyn, sanoi hän: "Anna minulle Johannes Kastajan pää, joka on kantokopassa.

Kuningas oli pahoillaan, mutta valan tähden ja niiden tähden, jotka istuivat hänen kanssaan ruokapöydässä, hän kuitenkin käski antaa sen hänelle.

Ja hän lähetti ja mestautti Johanneksen vankilassa.

Ja hänen päänsä tuotiin kantorepussa ja annettiin tytölle, ja tämä vei sen äidilleen.  

Salome ja Johannes Kastajan pää, Tizianus, maalattu noin vuonna 1515 (Galleria Doria Pamphilj, Rooma).  

Hänen nimensä

Hänen nimensä on vahvistettu, koska hänet mainitaan Flavius Josefuksen kertomuksessa Josefuksen teoksessa Juutalaisten muinaismuistot (XVIII kirja, luku 5, 4). Huolimatta tämän kertomuksen varhaisesta ajankohdasta häntä kutsuttiin Salomeksi vasta 1800-luvulla, jolloin Gustave Flaubert (Josephusta seuraten) viittasi häneen Salomena näytelmässään Herodias (1876).

Siinä on kolikko, jossa on hänen nimensä. Tässä harvinaisessa kolikossa on merkintä BACIΛIC ΣΆΛΩΜΉ (kuningatar Salome). Se on hänen myöhemmän aviomiehensä Kalcis ja Armenia Minorin kolikon kääntöpuoli. Hän oli Aristobulus Kalcis.

 

Mukautukset

Yllä oleva tarina on sovitettu eri taidemuotoihin. Siitä on olemassa lukemattomia maalauksia. Oscar Wilde on kirjoittanut näytelmän. Richard Strauss ja Jules Massenet ovat säveltäneet siitä oopperoita. Florent Schmit ja Flemming Flindt ovat tehneet siitä balettia. Vuosina 1918-2006 siitä on tehty myös useita elokuvia. Bluegrass-musikaalin The Robber Bridegroom (Ryöstömies) antagonistihahmo on nimeltään Salome.