Silla oli yksi muinaisen Korean merkittävistä kuningaskunnista. Se säilyi itsenäisenä ja tunnustettuna valtiona vuodesta 57 eaa. vuoteen 935 ja on tunnettu Korean historian pisimpään jatkuneena valtakuntana. Nimi Silla on perinteisesti ymmärretty viittaavan kuninkaan hyveellisiin saavutuksiin, jotka "uudistuvat joka päivä ja ulottuvat kaikkialle maailmaan".
Perustaminen ja varhaiskausi
Sillan perusti kuningas Park Hyeokgeose vuonna 57 eaa. alueelle, joka sijaitsee Korean niemimaan kaakkoisosassa. Sillan keskus ja myöhempi pääkaupunki oli Gyeongjun, joka kehittyi tärkeäksi poliittiseksi, uskonnolliseksi ja kulttuuriseksi keskukseksi. Vaikka Silla muodostui aikaisemmin kuin samanaikaiset kuningaskunnat Goguryeo ja Baekje, sen hallintorakenteen vakiinnuttaminen kesti kauemmin.
Hallintojärjestelmä ja yhteiskunta
Sillan yhteiskuntaa leimasi tiukka aristokratia ja niin kutsuttu golpum- eli bone-rank-järjestelmä (koreankielinen termi: 골품제), joka sääti virkoihin ja asemaan oikeuttavat etuoikeudet syntyperän perusteella. Päällikköjen ja ylimystön valta säilyi pitkään, vaikka kuninkaallisuus vakiintui ja valta muodollistui keskusvaltion ympärille. Sillassa hallitsijasuvut vaihtuivat: alussa valtaa pitivät Parkin (Bak) sukuun kuuluvat hallitsijat, myöhemmin etenkin Kim-suvun edustajat nousivat keskeisiksi.
Uskonto, kulttuuri ja sotilaalliset instituutiot
Noin 6. vuosisadalla Silla vahvisti kuninkaallista valtaansa hyväksymällä buddhalaisuuden. Buddhalaisuus vaikutti laajasti koulutukseen, taiteeseen ja arkkitehtuuriin: luostarit, temppelit ja kivi- sekä pronssiveistokset kukoistivat. Sillassa toimi myös kuuluisa sotilaallinen ja kasvatusjärjestö Hwarang (화랑), nuorista aristokraateista muodostunut veljeskunta, jolla oli tärkeä sosiaalinen ja sotilaallinen rooli.
Arkeologiset löydöt, kuten kullatut kuninkaankruunut, hautaröykkiöt ja temppelirakennusten jäännökset Gyeongjun ympäristössä, kertovat Sillan korkeasta käsityö- ja taideosaamisesta sekä laajasta kaupankäynnistä Itä-Aasian alueella.
Yhteenliittymät, sodat ja niemimaan yhdistyminen
Noin 7. vuosisadalla Silla laajensi vaikutusvaltaansa ja sai haltuunsa muun muassa tärkeän Han-joen alueen. Tänä aikana Sillan sotilaallinen menestys perustui osin liittolaissuhteisiin. Lopulta Silla valloitti Baekjen vuonna 660 ja Goguryeon vuonna 668. Näissä toimissa sen liittolaisena toimi Kiinan Tang-dynastia oli sen, joka auttoi Sillaa kukistamaan kilpailijavaltioita mutta myös pyrki itse vahvistamaan vaikutusvaltaansa Korean pohjoisosissa. Sekä sotilaallinen diplomatia että asevoimien tehokas hyödyntäminen mahdollistivat niemimaan eteläosan yhdistämisen niin kutsutun Yhdistetyn Sillan (Unified Silla) ajaksi.
Yhdistetty Silla: kulttuurin ja talouden kukoistus
Yhdistyneen Sillan kaudella (noin 668–935) Korea koki pitkäkestoista kulttuurista sekä taloudellista vakautta. Gyeongju kehittyi suuressa mittakaavassa kaupan, uskonnon ja hallinnon keskukseksi. Maanviljely uudistui, verojärjestelmiä kehitettiin ja kansainväliset yhteydet, erityisesti Kiinaan ja Japanin saarille, lisääntyivät. Buddhalaiset monumentit ja taide edustavat tuon ajan korkeaa kulttuurista tasoa.
Taantuma ja romahdus
Sillan viimeisin vaihe oli merkitty sisäisellä eripurarakenteella: kuninkaallinen hovi ja ylimmän aateliston eri fraktiot elivät ylellisesti, mikä kasvatti yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Taloudelliset paineet, paikallisten johtajien kasvava valta ja talonpoikien kapinat heikensivät keskushallintoa. Myöhempi kolmen valtakunnan kausi, niin kutsuttu "Later Three Kingdoms" -aika, käynnistyi, kun alueelle syntyi uusia valtakeskittymiä: Gyeon Hwon perusti myöhemmän Baekjen ja Gung Ye nousi rakentamaan Taebongia, joka pyrki jatkumoksi muinaiselle Goguryeolle. Silla ei kyennyt pysäyttämään näiden voimien nousua ja lopulta se antautui Goryeolle vuonna 935, jolloin Sillan itsenäinen dynastia päättyi.
Perintö
Sillan vaikutus näkyy Korean historiassa monella tavalla: se loi pohjan keskushallinnolle, edisti buddhalaista kulttuuria ja taidetta, sekä vaikutti pitkään yhteiskuntarakenteeseen esimerkiksi golpum-järjestelmän kautta. Monet Sillan monumentit, hautarakennelmat ja taideaarteet, erityisesti Gyeongjun alueella, ovat tärkeitä kansallisia ja maailmankulttuuriperinnön kohteita. Sillan rikas kulttuuriperintö on edelleen keskeinen osa Korean historiaa ja identiteettiä.
