Prinsessa Ruusunen
"Ruusunen (ranskaksi La Belle au bois dormant) on satu. Siitä on useita versioita, kuten Charles Perrault'n kirjoittama "Ruusunen metsässä" ja Grimmin veljesten kirjoittama "Ruusunen" tai "Ruusunen" (saksaksi: Dornröschen). Tarina kertoo prinsessasta, joka vaipuu sadaksi vuodeksi syvään uneen ja jonka sankarillinen prinssi herättää.
Perrault'n versio ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1695 käsinkirjoitetussa ja kuvitetussa käsikirjoituksessa nimeltä Tales of Mother Goose (ranskaksi: Contes de ma mère l'oye) yhdessä "Punahilkan", "Siniparran", "Saapasjalkakissan" ja "Timanttien ja konnien" kanssa. Seuraavan kerran se julkaistiin Mercure galant -sanomalehdessä vuonna 1696. Claude Barbin tarkisti sen ja julkaisi sen Pariisissa vuonna 1697 teoksessa Histoires ou contes du temps passé (suomeksi: Tarinoita tai kertomuksia menneistä ajoista), joka on Perrault'n kahdeksan sadun kokoelma. Se on sovitettu eri medioihin, kuten James Robinson Planchén pantomiimiin, balettiin ja Disney-animaatioelokuvaan.
Grimmit julkaisivat oman versionsa teoksessa Children's and Household Tales (saksaksi: Kinder- und Haus-Märchen) vuonna 1812.
Gustave Dorén kuvitus, noin 1862.
Versiot
Perrault'n tarinoita muistuttavat muun muassa "Troylus ja Zelladine" 1300-luvun ranskalaisesta teoksesta Perceforest, katalonialaisesta kokoelmasta Frayre de Joy e Sor de Placer, Brynhildin tarina Volsungien saagasta ja "Aurinko, kuu ja Talia" Giambattista Basilen teoksesta Pentamerone (1636). Tšaikovskin baletti Ruusunen perustuu suurin piirtein Perrault'n versioon, ja Disney julkaisi vuonna 1959 animaatioversionsa Ruusunen - sekoitus edellisistä versioista ja enimmäkseen Tšaikovskin baletista.
Grimmin ja Perrault'n versio nukkuvasta prinsessasta eroaa hieman toisistaan. Grimmin Briar Rose herää unestaan prinssin suudelman ansiosta, kun taas Perrault'n prinsessa herää, kun prinssi vain polvistuu hänen viereensä.
Maria Tatar kirjoittaa: "Grimmien "Ruusunen" on kerronnallisesti eheä, mikä on tehnyt siitä ainakin Yhdysvalloissa houkuttelevamman kuin [Basile ja Perrault]." Hän selittää, että Grimmien versiossa jätetään pois Basilen ja Perrault'n avioliiton jälkeiset konfliktit, jotka todennäköisesti olivat aikoinaan erillisiä kertomuksia. Tatar uskoo, että Briar Rose on stereotyyppinen passiivinen satusankaritar, joka vain odottaa, että mies tulee ja vapauttaa hänet lähes katatonisesta tilasta.
Tarina
Kuningas ja kuningatar kaipaavat lasta. Kuningattaren kylvyssä oleva sammakko ennustaa tulevan lapsen syntymää. Kuningatar synnyttää tyttären. Kuningas ja kuningatar järjestävät juhlat (Perrault'n versiossa ristiäiset). Perrault'n versiossa he kutsuvat seitsemän hyvää keijua, Grimmin versiossa kaksitoista "viisasta naista". Toinen, paha nainen (tai keiju) ilmestyy ja kiroaa pikkuprinsessan. Hän sanoo, että prinsessa pistää jonain päivänä sormensa karan kierteeseen ja kuolee. Yksi hyvistä naisista lieventää kirousta. Kuoleman sijasta prinsessa nukkuu sata vuotta.
Kuningas käskee polttaa kaikki karat tyttärensä suojelemiseksi. Kun prinsessa on noin viisitoista- tai kuusitoista-vuotias, hän kuitenkin löytää tornihuoneesta vanhan naisen, joka kehrää. Prinsessa tarttuu karaan ja pistää sormeensa. Hän vaipuu syvään uneen. Hyvä keiju nukuttaa kaikki linnassa olevat. Linnan ympärille nousee piikkimetsä tai ruusupensasaita, joka suojelee nukkuvaa prinsessaa.
Kuluu sata vuotta. Prinssi on kuullut tarinoita tästä paikasta ja haluaa löytää prinsessan. Hän saapuu linnaan ja löytää nukkuvan prinsessan tornihuoneesta. Grimmin versiossa hän herättää prinsessan suudelmalla, Perrault'n versiossa prinsessa herää, kun prinssi vain polvistuu hänen viereensä. Prinssi ja prinsessa menevät naimisiin.
Perrault'n versio jatkuu edelleen. Prinssi ja prinsessa saavat kaksi lasta. Prinssi lähtee sotaan. Hänen vaimonsa ja lapsensa jäävät hänen äitinsä luo. Äiti on ilkimys. Hän haluaa syödä vieraansa. Palvelija pelastaa heidät. Ämmä on raivoissaan. Hän päättää panna prinsessan ja hänen lapsensa kattilaan, joka on täynnä sammakoita ja käärmeitä. Prinssi saapuu. Hänen vaimonsa ja lapsensa pelastuvat. Kauris hyppää pää edellä kattilaan ja kuolee.
Prinssi löytää nukkuvan prinsessan
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on sadun nimi?
V: Sadun nimi on "Nukkuva Kaunotar".
K: Kuka kirjoitti alkuperäisen version "Ruususen"?
V: Charles Perrault kirjoitti alkuperäisen version "Ruusunen".
K: Milloin Perrault'n versio julkaistiin ensimmäisen kerran?
V: Perrault'n versio julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1695 käsin kirjoitetussa ja kuvitetussa käsikirjoituksessa nimeltä Tales of Mother Goose. Sen jälkeen Claude Barbin tarkisti ja julkaisi sen uudelleen Pariisissa vuonna 1697.
K: Mitä muita tarinoita sisältyi Ruususen kanssa Tales of Mother Goose -teokseen?
V: Muita tarinoita, jotka sisältyivät Ruususen kanssa Tales of Mother Goose -teokseen, olivat Punahilkka, Siniparta, Saapasjalkakissa ja Timantit ja rupikonnat.
K: Milloin Grimmin veljekset julkaisivat versionsa?
V: Grimmin veljekset julkaisivat versionsa, jonka nimi oli "Briar Rose" tai "Pikku Briar Rose" (saksaksi: Dornröschen), vuonna 1812 osana Lasten- ja kotitaloustarinoita (saksaksi: Kinder- und Haus-Märchen).
K: Miten Ruusunen on sovitettu eri medioihin?
V: Ruusunen on sovitettu eri medioihin, kuten James Robinson Planchén pantomiimiin, balettiin ja Disneyn animaatioelokuvaan.
