Ruusunen – satukertomus (La Belle au bois dormant) ja sen versiot
Ruusunen — tarinan historia ja versiot: Perrault’n ja Grimmin kertomukset, sovitukset baletista Disneyhin. Tutustu satuklassikon juurelle ja sen eri adaptaatioihin.
Ruusunen (ranskaksi La Belle au bois dormant) on kansansatu, jonka tunnetuimmat kirjalliset versiot ovat Charles Perrault'n "Ruusunen metsässä" ja Grimmin veljesten "Ruusunen" (saksaksi: Dornröschen). Tarina kertoo prinsessasta, joka vaipuu pitkään uneen saatuaan tikusta tai rukista neulanpiston ja jonka lopulta herättää prinssi — kertomukseen liittyy myös ennustus, satavuotinen tai pitkähkö uni sekä prinssin sankarillinen saapuminen.
Yleistajuinen juonikuvaus
Perinteinen juoni alkaa syntymäjuhlasta, johon ei kutsuta yhtä tai useampaa taikahenkilöä (tai velhoa/haltijaa). Lähes poikkeuksetta syntyy kirous tai ennustus, että prinsessa joko kuolee neulanpistoon tai vaipuu syvään uneen, josta hänet herättää vasta prinssin saapuminen ja suudelma tai kosketus. Unen aikana linna usein peittyy ruusuköynnöksiin tai tiheään metsään, joka eristää sen ulkopuoliselta maailmalta. Tarinaan voi kuulua myös jatkojaksoja, kuten liitto ja myöhemmät koettelemukset.
Perrault'n versio
Charles Perrault'n versio tunnetaan ensisijaisesti siitä, että se julkaistiin osana kokoelmaa Histoires ou contes du temps passé (suomeksi: Tarinoita tai kertomuksia menneistä ajoista)) vuonna 1697. Perrault julkaisi kertomuksen myös aiemmin Mercure galant -lehden sivuilla 1696. Hänen tekstinsä on tyyliltään moralisoiva ja sisältää usein lisäjaksoja, jotka selittävät sankareiden myöhempiä elämänkäänteitä ja antavat moraalisen loppupisteen. Perrault'n tulkinnassa on myös yksityiskohtia ja lisäkohtauksia, joita myöhäisemmät kertojat eivät aina siirtäneet mukaan.
Grimmin versio
Grimmit julkaisivat oman versionsa kokoelmassa Children's and Household Tales (saksaksi: Kinder- und Haus-Märchen) vuonna 1812. Grimmin veljesten muokkaus painottaa kansanomaista tyyliä ja useimmiten karsii Perrault'n moralisoivat lisäykset, mutta säilyttää keskitetyn ja usein tummasävyisemmän kertomuksen ydinjuonen: ennustus, pitkä uni ja herätys. Grimmin kokoelmassa tarina asettuu osaksi laajempaa joukkoa kansansatuja, ja heidän versionsa on vaikuttanut suuresti länsimaiseen käsitykseen sadusta.
Variaatiot ja esiintymiä
- Ruusunen kuuluu kansanperinteen tunnistettuihin kertomatyyppeihin (ATU 410 "Sleeping Beauty").
- Tarinalle on löydetty sekä muinaisia folkloristisia lähteitä että keskieurooppalaisia ja italialaisia esikuvia; esimerkiksi Giambattista Basilen varhaiset kertomukset sisältävät samankaltaisia elementtejä.
- Tarina on sovitettu lukuisiin esitysmuotoihin: perinteisiksi kertomuksiksi, lastenkirjoiksi, näytelmiksi ja musiikkiteoksiksi. Se on ollut inspiraationa mm. James Robinson Planchén pantomiimille, useille balettisovituksille (erityisesti Tšaikovskin kuuluisa baletti) sekä lukuisiin elokuville ja piirroksille, kuten Disney-animaatioelokuvalle.
Keskeiset erot versioiden välillä
Perrault'n ja Grimmin versiot eroavat muun muassa tyyliltään, päähenkilöiden kohtaloiden kuvaukselta ja lisäjaksojen sisällöstä. Perrault'n kerronta voi sisältää pidempiä jatko-osia ja moraalisia huomautuksia, kun taas Grimmit korostavat kertomuksen kansanomaista ydintä. Myös yksityiskohdat — kuten taikahenkilöiden määrä, unen kesto ja heräämisen tapa — voivat vaihdella eri painosten ja kansanperinteen mukaan.
Vaikutus ja nykyaika
Ruusunen on yksi Euroopan tunnetuimmista saduista ja se on muovannut lukemattomia uudelleenversiointeja, feministisiä tulkintoja ja subversiivisia muunnelmia. Nykykirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa tarinaa käytetään usein teemojen kuten valta-aseman, itsenäisyyden, sukupuoliroolien ja perheen dynamiikan käsittelyyn.
Tämä artikkeli antaa yleiskatsauksen kertomuksen keskeisistä versioista ja niiden eroista; aiheesta on runsaasti lisälähteitä ja akateemisia tutkimuksia, jotka pureutuvat yksityiskohtaisemmin tekstihistoriaan ja kulttuurisiin merkityksiin.
Gustave Dorén kuvitus, noin 1862.
Versiot
Perrault'n tarinoita muistuttavat muun muassa "Troylus ja Zelladine" 1300-luvun ranskalaisesta teoksesta Perceforest, katalonialaisesta kokoelmasta Frayre de Joy e Sor de Placer, Brynhildin tarina Volsungien saagasta ja "Aurinko, kuu ja Talia" Giambattista Basilen teoksesta Pentamerone (1636). Tšaikovskin baletti Ruusunen perustuu suurin piirtein Perrault'n versioon, ja Disney julkaisi vuonna 1959 animaatioversionsa Ruusunen - sekoitus edellisistä versioista ja enimmäkseen Tšaikovskin baletista.
Grimmin ja Perrault'n versio nukkuvasta prinsessasta eroaa hieman toisistaan. Grimmin Briar Rose herää unestaan prinssin suudelman ansiosta, kun taas Perrault'n prinsessa herää, kun prinssi vain polvistuu hänen viereensä.
Maria Tatar kirjoittaa: "Grimmien "Ruusunen" on kerronnallisesti eheä, mikä on tehnyt siitä ainakin Yhdysvalloissa houkuttelevamman kuin [Basile ja Perrault]." Hän selittää, että Grimmien versiossa jätetään pois Basilen ja Perrault'n avioliiton jälkeiset konfliktit, jotka todennäköisesti olivat aikoinaan erillisiä kertomuksia. Tatar uskoo, että Briar Rose on stereotyyppinen passiivinen satusankaritar, joka vain odottaa, että mies tulee ja vapauttaa hänet lähes katatonisesta tilasta.
Tarina
Kuningas ja kuningatar kaipaavat lasta. Kuningattaren kylvyssä oleva sammakko ennustaa tulevan lapsen syntymää. Kuningatar synnyttää tyttären. Kuningas ja kuningatar järjestävät juhlat (Perrault'n versiossa ristiäiset). Perrault'n versiossa he kutsuvat seitsemän hyvää keijua, Grimmin versiossa kaksitoista "viisasta naista". Toinen, paha nainen (tai keiju) ilmestyy ja kiroaa pikkuprinsessan. Hän sanoo, että prinsessa pistää jonain päivänä sormensa karan kierteeseen ja kuolee. Yksi hyvistä naisista lieventää kirousta. Kuoleman sijasta prinsessa nukkuu sata vuotta.
Kuningas käskee polttaa kaikki karat tyttärensä suojelemiseksi. Kun prinsessa on noin viisitoista- tai kuusitoista-vuotias, hän kuitenkin löytää tornihuoneesta vanhan naisen, joka kehrää. Prinsessa tarttuu karaan ja pistää sormeensa. Hän vaipuu syvään uneen. Hyvä keiju nukuttaa kaikki linnassa olevat. Linnan ympärille nousee piikkimetsä tai ruusupensasaita, joka suojelee nukkuvaa prinsessaa.
Kuluu sata vuotta. Prinssi on kuullut tarinoita tästä paikasta ja haluaa löytää prinsessan. Hän saapuu linnaan ja löytää nukkuvan prinsessan tornihuoneesta. Grimmin versiossa hän herättää prinsessan suudelmalla, Perrault'n versiossa prinsessa herää, kun prinssi vain polvistuu hänen viereensä. Prinssi ja prinsessa menevät naimisiin.
Perrault'n versio jatkuu edelleen. Prinssi ja prinsessa saavat kaksi lasta. Prinssi lähtee sotaan. Hänen vaimonsa ja lapsensa jäävät hänen äitinsä luo. Äiti on ilkimys. Hän haluaa syödä vieraansa. Palvelija pelastaa heidät. Ämmä on raivoissaan. Hän päättää panna prinsessan ja hänen lapsensa kattilaan, joka on täynnä sammakoita ja käärmeitä. Prinssi saapuu. Hänen vaimonsa ja lapsensa pelastuvat. Kauris hyppää pää edellä kattilaan ja kuolee.
Prinssi löytää nukkuvan prinsessan
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on sadun nimi?
V: Sadun nimi on "Nukkuva Kaunotar".
K: Kuka kirjoitti alkuperäisen version "Ruususen"?
V: Charles Perrault kirjoitti alkuperäisen version "Ruusunen".
K: Milloin Perrault'n versio julkaistiin ensimmäisen kerran?
V: Perrault'n versio julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1695 käsin kirjoitetussa ja kuvitetussa käsikirjoituksessa nimeltä Tales of Mother Goose. Sen jälkeen Claude Barbin tarkisti ja julkaisi sen uudelleen Pariisissa vuonna 1697.
K: Mitä muita tarinoita sisältyi Ruususen kanssa Tales of Mother Goose -teokseen?
V: Muita tarinoita, jotka sisältyivät Ruususen kanssa Tales of Mother Goose -teokseen, olivat Punahilkka, Siniparta, Saapasjalkakissa ja Timantit ja rupikonnat.
K: Milloin Grimmin veljekset julkaisivat versionsa?
V: Grimmin veljekset julkaisivat versionsa, jonka nimi oli "Briar Rose" tai "Pikku Briar Rose" (saksaksi: Dornröschen), vuonna 1812 osana Lasten- ja kotitaloustarinoita (saksaksi: Kinder- und Haus-Märchen).
K: Miten Ruusunen on sovitettu eri medioihin?
V: Ruusunen on sovitettu eri medioihin, kuten James Robinson Planchén pantomiimiin, balettiin ja Disneyn animaatioelokuvaan.
Etsiä