Ruusunen on klassinen baletti, joka sisältää prologin ja kolme näytöstä. Libretto laadittiin yhteistyössä Marius Petipan ja Ivan Vsevolozhskyn kanssa, ja se perustuu Charles Perraultin vuonna 1697 julkaistuun satuun "Ruusunen metsässä". Musiikin sävelsi merkittävä venäläinen säveltäjä Tšaikovski, ja alkuperäiset koreografiat suunnitteli pääosin Marius Petipa. Teos sai ensi-iltansa Pietarin Mariinski-teatterissa 15. tammikuuta 1890; ensi-illan päärooleissa esiintyivät Carlotta Brianza (prinsessa), Pavel Gerdt (prinssi), Marie Petipa (Lilakeiju) ja Enrico Cecchetti (Carabosse).

Rakenne ja musiikki

Baletti rakentuu prologista ja kolmesta näytöksestä, ja sen juoni seuraa Perraultin satuversiota: prinsessa Aurora saa syntymäpäivälahjaksi lahjakkuuksia eri keijuilta, mutta pahansuopa keiju Carabosse langettaa loitsun, jonka mukaan prinsessa pistää itsensä neulaan ja vaipuu satavuotiseen uneen. Lilakeiju pehmentää loitsun seurauksia ja viimein prinssi herättää prinsessan suudelmallaan. Kolmas näytös esittää juhlaa ja seremonioita prinsessan herättyä.

Musiikillisesti Tšaikovski loi rikkaan orkesterikuorrutuksen ja melodisesti tunnistettavia numeroita, joita esiintyy usein konserttiohjelmissa. Tunnetuimpia kohtia ovat muun muassa ruusun adagio (Rose Adagio) — Auroraa kuvaava vaativa soolokohtaus — sekä seppelivalssi (Garland Waltz) ja juhlaa päättävät divertissement-osiot. Tšaikovskin sävellys on saanut ylistystä orkestroinnistaan, teemanmuodostuksestaan ja siitä, kuinka se tukee koreografiaa ja tarinankerrontaa.

Esityshistoria ja vaikutus

Ruusunen kuuluu balettirepertuaarin kulmakiviin ja on yksi klassisen venäläisen baletin tärkeimmistä teoksista. Sen näyttämöversioita on muokattu ja uudelleensovitettu lukuisia kertoja: osia on lyhennetty, koreografioita vaihdettu ja sovitettu eri aikakausien makuun. Esimerkiksi Ballets Russes esitti teoksen lyhennetyn version Euroopassa ensimmäisen kerran Lontoossa 2. marraskuuta 1921.

Yhdysvalloissa ensimmäisen täyspitkän, kokonaisen version koreografian suunnitteli ja esitti Philadelphian baletin kanssa toimintansa aloittanut Catherine Littlefield 12. helmikuuta 1937 Philadelphian Academy of Musicissa. Sittemmin teoksen eri tulkinnat ovat vakiintuneet ympäri maailmaa; monissa ammattilaisryhmissä esitykset sisältävät alkuperäisiä pas de deux -kohtauksia ja juhla-alueita, mutta koreografiaa ja lavastusta päivitetään usein käytännön ja nykykatsojan tarpeisiin.

Merkitys: Ruusunen on paitsi koreografian ja musiikin taidonnäyte myös klassisen baletin opintokappale: se sisältää teknisesti vaativia sooloja, näyttäviä coryphée- ja corps de ballett -kohtauksia sekä juhlavia ensemble-osiota, joita koulut ja ammattiryhmät ympäri maailmaa harjoittelevat ja esittävät.