Ruusunen (baletti) | baletti prologissa ja kolmessa näytöksessä

Tausta

Noin kymmenen vuotta sen jälkeen, kun Tšaikovskin Joutsenlampi oli esitetty ensimmäisen kerran, Tšaikovskia pyydettiin kirjoittamaan baletti Pietarin Mariinski-teatteriin. Baletti perustuisi Charles Perrault'n satuun "Ruusunen metsässä". Tšaikovski oli hyvin iloinen, että tämä tarina oli valittu. Se sijoittui Ludvig XIV:n aikaan. Hänellä olisi mahdollisuus säveltää musiikkia barokkityyliin.

Petipa antoi Tšaikovskille hyvin erityisiä ohjeita tempoista, tahdista ja muista musiikillisista asioista. Hän jopa määritteli tiettyjen kappaleiden pituuden tarkan tahtiluvun. Hän pyysi 1. näytöksen valssia, 2. näytöksen masurkkaa ja 3. näytöksen poloneesia. Balettia sitoo yhteen (ja sen draamaa ja jännitystä lisää) kahden musiikillisen teeman toistuva käyttö, jotka edustavat hyvää ja pahaa ja joita ilotyttö Keiju ja Carabosse personoivat. Petipan määrittelyt pikemminkin stimuloivat Tšaikovskin mielikuvitusta kuin estivät sitä, kuten voisi olettaa.

Tšaikovskin kiinnostus tarinan sovittamiseen ulottuu vuoteen 1867. Tuolloin hän kirjoitti tarinasta pienen baletin sisarensa Alexandra Davydovan lapsille. Saman hän oli tehnyt myös Joutsenlammelle. Marraskuussa 1888 hän piti kokouksen teatterin virkamiesten ja Petipan kanssa. Skenaariosta laadittiin luonnos. Petipa toimitti Tšaikovskille yksityiskohtaisen analyysin musiikillisista vaatimuksista. Säveltäjä ryhtyi työhön ja sai partituurin valmiiksi 1. syyskuuta 1889.

Tarina

Prologi

Lyhyt alkusoitto asettaa vastakkain ilkeän Carabossen ja hyväntahtoisen Lilac Fairyn teemat. Kun esirippu nousee, hovi kokoontuu prinsessa Auroran ristiäisiin. Kuusi keijua esittelee lahjansa. Carabosse, seremoniamestarin unohtama keiju, astuu sisään. Hän kiroaa Auroran. Prinsessa kuolee 16-vuotissyntymäpäivänään, hän sanoo pistettyään sormensa kehrääjäpyörän karaan. Jäljelle jäänyt seitsemäs keiju, syreenikeiju, astuu esiin. Hän ei voi poistaa kirousta, mutta hän voi pehmentää sitä. Prinsessa ei saa kuolla, hän käskee, vaan nukkua sata vuotta. Sen jälkeen prinssi herättää hänet todellisen rakkauden suudelmalla.

1. näytös

Kuusitoista vuotta prinsessa Auroran ristimisen jälkeen hovi kokoontuu palatsin puutarhaan juhlimaan Auroran syntymäpäivää. Kyläläiset tanssivat valssia. Aurora tanssii adagion neljän jalon kosijan kanssa. Carabosse tulee huomaamatta ja ojentaa Auroralle karan. Prinsessa pistää sormensa karaan. Hän kaatuu maahan ja nukahtaa. Ylhäiset kosijat kantavat prinsessan palatsiin. Lilakeijukeiju nukuttaa koko hovin ja saa sitten linnan ympärille tiheän metsän puita ja orjantappuroita.

2. näytös

Kohtaus 1. Prinssin metsästys. Metsäaukio, taustalla joki. Näyttämö on tyhjä. Metsästyssarvet kuuluvat. Prinssi Desire, hänen opettajansa Galifron ja hänen ystävänsä astuvat sisään. He ovat keskeyttäneet metsästyksen ottaakseen virvokkeita. Hovin naiset esittävät useita tansseja. Metsästystä jatketaan. Prinssi on väsynyt ja päättää jäädä yksin metsään. Siellä hän tapaa Lilakeijukeijun, joka nousee helmiäisveneestä joella. Lumikki on valinnut hänet prinssiksi herättämään prinsessa Auroran ja esittää hänelle erilaisia näkyjä prinsessasta. Hän rakastuu näkyjen perusteella nopeasti prinsessaan ja rukoilee syreenikeijua johdattamaan hänet prinsessan luo. Lilakeijukeiju opastaa häntä metsän läpi, kunnes he pääsevät lumottuun linnaan, jossa Aurora lepää.

Kohtaus 2. Prinsessa Ruususen linna. Prinsessa Ruusunen makaa katoksellisella sängyllä. Kuningas ja kuningatar nukkuvat läheisissä nojatuoleissa. Hovimiehet ja palvelijat nukkuvat seisaaltaan ja toisiinsa nojautuen. Pöly ja hämähäkinseitit peittävät kaiken. Lakkikeiju ja prinssi astuvat sisään. Hän yrittää herättää prinsessan ja hovin, mutta tuloksetta. Lilakeiju seisoo sivussa puuttumatta asiaan. Prinssi suutelee prinsessaa. Prinsessa herää. Pöly ja hämähäkinseitit katoavat. Hovi herää. Kuningas hyväksyy prinssin ja prinsessan avioliiton.

3. näytös

Prinssi Désirén ja prinsessa Auroran häät kuningas Florestanin palatsin esplanadilla. Hovi kokoontuu juhlimaan prinssi Désirén ja prinsessa Auroran avioliittoa. Kuningas ja kuningatar astuvat sisään hääparin kanssa. Juhlallisuudet alkavat divertissementeillä. Timantti-, kulta-, hopea- ja safiirikeijut tanssivat. Useat satuhahmot tanssivat: Punahilkka ja susi, Tuhkimo ja prinssi Fortuné ja lopuksi Hop o' My Thumb veljiensä ja jättiläisen kanssa. Prinssi ja prinsessa tanssivat pas de deux'n. Roomalaiset, persialaiset, intialaiset, amerikkalaiset ja turkkilaiset hahmot tanssivat sarabandea. Näytös päättyy keijujen loistoa esittävään tableau vivant'iin. Pöytätaulu muutettiin Apollon kunniaa esittäväksi.

Galleria