Täplähyeena | Niitä kutsutaan usein nauravaksi hyeenaksi

Täplähyeena (Crocuta crocuta) on hyeenalaji (englanniksi "hyaena"). Niitä kutsutaan usein nauravaksi hyeenaksi. Niitä tavataan lähes kaikkialla Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Niitä on 27 000-47 000 yksilöä, vaikka niiden kanta luonnossa pienenee. Tämä johtuu elinympäristön häviämisestä ja laittomasta metsästyksestä. Ne elivät Euroopassa ainakin miljoona vuotta pleistoseenin loppuun asti.

Täplähyeena on Hyaenidae-heimon suurin jäsen. Ne ovat sosiaalisimpia lihansyöjäeläimiä, ja niiden ryhmäkoot vaihtelevat. Hyeenat ovat laumametsästäjiä. Niiden käyttäytymistä ei vieläkään ymmärretä hyvin. Niiden sosiaalinen järjestelmä ei kuitenkaan ole yhteistyöhakuinen vaan kilpailuhenkinen. Naaraat huolehtivat vain omista pennuistaan, eivätkä urokset ole kiinnostuneita auttamaan naaraita niiden pentujen kanssa. Naaraat ovat uroksia suurempia ja pystyvät hallitsemaan niitä. Naaraat ovat ainoa nisäkäslaji, jolla ei ole emättimen aukkoa.

Täplähyeena on menestyksekäs haaskalintu ja metsästäjä Ne voivat syödä nahkaa, luita ja muita eläinjätteitä. Täplähyeenat metsästävät noin kahdesta viiteen muun hyeenan muodostamassa perheessä. Perhe elää suurissa yhteisöissä (ns. klaaneissa), joissa voi olla jopa 80 yksilöä.

Ne juoksentelevat eläinlaumojen ympärillä ja valitsevat yhden kimppuunsa. Kun ne ovat valinneet saaliinsa, ne jahtaavat sitä pitkään. Ne voivat juosta jopa 60 km/h nopeudella. Ihmiset ovat tunteneet täplähyeenat jo pitkään. Yläpaleoliittisella kaudella ihmiset tekivät luoliin maalauksia hyeenoista. Täplähyeenoilla on kielteinen maine länsimaisessa kulttuurissa ja afrikkalaisessa kansanperinteessä. Afrikkalaisessa kansanperinteessä täplikäs hyeena kuvataan rumaksi ja pelokkaaksi eläimeksi. Länsimaisessa kulttuurissa ne nähdään ahneina, tyhminä, typerinä, voimakkaina ja vaarallisina eläiminä.

Kirjat

Funk, Holger (2010). "Hyaena: On the name and localization of an enigmatic animal". GRIN Verlag. {{cite journal}}: ISBN 3-640-69784-7.
Kruuk, Hans (1972). "Täplähyeena: tutkimus saalistuksesta ja sosiaalisesta käyttäytymisestä". University of California Press. {{cite journal}}: Cite journal requires |journal= (help)
Mills, Gus; Hofer, Heribert (1998). "Hyeenat: tilannekatsaus ja suojelun toimintasuunnitelma" (PDF). IUCN/SSC:n hyeena-asiantuntijaryhmä. Arkistoitu alkuperäisestä (PDF) 2013-05-06. Haettu 2012-07-26. {{cite journal}}: Cite journal requires |journal= (help) ISBN 2-8317-0442-1
Mills, Gus; Mills, Margie (2011). "Hyeenayöt ja Kalaharin päivät". Jacana Media. {{cite journal}}: ISBN 1-77009-811-9.
Rosevear, Donovan Reginald (1974). "Länsi-Afrikan lihansyöjät" (PDF). Lontoo : Trustees of the British Museum (Natural History). {{cite journal}}: Cite journal requires |journal= (ohje) ISBN 0-565-00723-8

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on täplähyeenan tieteellinen nimi?

V: Täplähyeenan tieteellinen nimi on Crocuta crocuta.

K: Kuinka monta yksilöä on luonnossa?

V: Luonnossa on 27 000-47 000 yksilöä.

K: Miksi niiden populaatio pienenee?

V: Niiden kanta pienenee elinympäristön häviämisen ja laittoman metsästyksen vuoksi.

K: Kiinnostaako uroksia auttaa naaraita niiden pentujen kanssa?

V: Ei, urokset eivät ole kiinnostuneita auttamaan naaraita pentujensa kanssa.

K: Miten täplähyeenat metsästävät?

V: Täplähyeenat metsästävät juoksentelemalla eläinlaumojen ympärillä, valitsemalla yhden eläimen kimppuunsa ja jahtaamalla sitä pitkään. Ne voivat juosta jopa 60 km/h nopeudella.

K: Mitä länsimainen kulttuuri ajattelee täplähyeenoista?

V: Länsimaisessa kulttuurissa niitä pidetään ahneina, tyhminä, typerinä, voimakkaina ja vaarallisina eläiminä.

K: Miten ihmiset ovat tienneet täplähyeenoista jo pitkään?

V: Ihmiset ovat tienneet täplähyeenoista yläpaleoliittiselta ajalta lähtien, jolloin ihmiset tekivät niistä maalauksia luoliin.