Täplähyeena (Crocuta crocuta) – Afrikan sosiaalinen lihansyöjä

Täplähyeena (Crocuta crocuta) on hyeenalaji (englanniksi "hyaena"). Niitä kutsutaan usein nauravaksi hyeenaksi. Niitä tavataan lähes kaikkialla Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Niitä on 27 000-47 000 yksilöä, vaikka niiden kanta luonnossa pienenee. Tämä johtuu elinympäristön häviämisestä ja laittomasta metsästyksestä. Ne elivät Euroopassa ainakin miljoona vuotta pleistoseenin loppuun asti.

Täplähyeena on Hyaenidae-heimon suurin jäsen. Ne ovat sosiaalisimpia lihansyöjäeläimiä, ja niiden ryhmäkoot vaihtelevat. Hyeenat ovat laumametsästäjiä. Niiden käyttäytymistä ei vieläkään ymmärretä hyvin. Niiden sosiaalinen järjestelmä ei kuitenkaan ole yhteistyöhakuinen vaan kilpailuhenkinen. Naaraat huolehtivat vain omista pennuistaan, eivätkä urokset ole kiinnostuneita auttamaan naaraita niiden pentujen kanssa. Naaraat ovat uroksia suurempia ja pystyvät hallitsemaan niitä. Naaraat ovat ainoa nisäkäslaji, jolla ei ole emättimen aukkoa.

Täplähyeena on menestyksekäs haaskalintu ja metsästäjä Ne voivat syödä nahkaa, luita ja muita eläinjätteitä. Täplähyeenat metsästävät noin kahdesta viiteen muun hyeenan muodostamassa perheessä. Perhe elää suurissa yhteisöissä (ns. klaaneissa), joissa voi olla jopa 80 yksilöä.

Ne juoksentelevat eläinlaumojen ympärillä ja valitsevat yhden kimppuunsa. Kun ne ovat valinneet saaliinsa, ne jahtaavat sitä pitkään. Ne voivat juosta jopa 60 km/h nopeudella. Ihmiset ovat tunteneet täplähyeenat jo pitkään. Yläpaleoliittisella kaudella ihmiset tekivät luoliin maalauksia hyeenoista. Täplähyeenoilla on kielteinen maine länsimaisessa kulttuurissa ja afrikkalaisessa kansanperinteessä. Afrikkalaisessa kansanperinteessä täplikäs hyeena kuvataan rumaksi ja pelokkaaksi eläimeksi. Länsimaisessa kulttuurissa ne nähdään ahneina, tyhminä, typerinä, voimakkaina ja vaarallisina eläiminä.

Lajien yleispiirteet ja levinneisyys: Täplähyeena on sopeutunut erilaisiin elinympäristöihin, kuten savanneihin, ruohotasankoihin, pensaikkoihin ja metsänreunoihin. Se välttelee yleensä tiheitä sademetsiä ja erittäin kuivaa autiomaata. Lajilla on laaja levinneisyysalue Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mutta paikalliset populaatiot voivat olla pirstoutuneita ja altistuneita ihmisvaikutuksille.

Sosiaalisuus ja käyttäytyminen: Täplähyeenat elävät monimutkaisissa klaaneissa, joissa on selkeäksi muotoutunut arvojärjestys. Klaanin sisällä naaraat ovat yleensä dominoivia suhteessa uroksiin, ja korkea status tuottaa parempaa ravintoa ja lisääntymisedut. Klaanit käyttävät monipuolisesti ääntelyä (mm. kuuluisaa "naurua"), kehonkieltä, hajumerkintöjä ja sosiaalisia vuorovaikutuksia ryhmän koordinoimiseen.

Ravinto ja metsästys: Täplähyeenat ovat sekä tehokkaita saalistajia että kestäviä haaskojen hyödyntäjiä. Ne pystyvät murskaamaan luita vahvoilla leuoillaan ja hyödyntävät ravintoa, jota muut petoeläimet eivät pysty käyttämään. Saalista ovat usein keskikokoiset ja suuret nisäkkäät, kuten antiloopit, gasellit ja joskus myös nuoret seeprat tai gnuut. Täplähyeenat metsästävät usein ryhmissä, hyödyntävät pitkäkestoista ajoa ja koordinoitua takaa-ajoa, mutta osa saaliista voi myös olla haaskoja, joita ne puolustavat muilta lajeilta.

Anatomia ja lisääntyminen: Täplähyeenien naaraspuoliset yksilöt poikkeavat monista nisäkkäista anatomialtaan: niiden ulkoiset sukupuolielimet muistuttavat uroksen ulkoisia elimiä, mikä johtuu muun muassa suuren klitoriksen kehityksestä. Tämä rakenne tekee lajin lisääntymisestä ja synnytyksestä poikkeuksellista ja usein riskialttiimpaa naaraille kuin monilla muilla nisäkkäillä. Naaraskoirilla on yleensä kantoaika noin 110 päivää ja pentueeseen syntyy tavallisesti 1–3 pentua. Pennut kasvavat aluksi pimeässä luolamaisessa pesässä tai koloa muistuttavassa suojassa, ja aikuisten suoja sekä klaanin sosiaalinen dynamiikka vaikuttavat pentujen selviytymiseen.

Viestintä ja älykkyys: Täplähyeenoilla on rikas viestintärepertuaari: ulvovia ja naurua muistuttavia ääniä, murinaa, urinaa ja erilaista kehon- ja hajukielen käyttöä. Ne ovat sopeutuvia ja älykkäitä petoeläimiä, jotka osaavat yhdistää ryhmäkäyttäytymisen, taktiikat ja ympäristön resurssit tehokkaasti.

Ihmiskontaktit ja suojelu: Täplähyeenat elävät usein lähellä ihmisten asutusta, mikä aiheuttaa sekä konfliktoitavia tilanteita (esim. kotieläinten tappaminen, salametsästys) että mahdollisuuksia yhteiseloon. Niiden kielteinen maine kulttuuritarinoissa heikentää joskus suojelun kannatusta. Kansainvälisesti lajin tilannetta seurataan; vaikka laji ei ole akuutisti uhanalainen koko levinneisyydellään, monet paikalliset kannat ovat laskussa ja tarvitsevat suojelutoimia, kuten elinympäristön suojelua ja konfliktien ehkäisyä ihmis-yhteisöjen kanssa.

Yhteenveto: Täplähyeena on monipuolinen, älykäs ja sosiaalinen lihansyöjä, jonka yhdistelmä metsästäjän ja haaskalinnun rooleja tekee siitä keskeisen osan Afrikan ekosysteemejä. Sen erikoinen lisääntymisanatomia, vahvat leuat ja monimutkainen yhteisökäyttäytyminen erottavat lajin monista muista petoeläimistä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on täplähyeenan tieteellinen nimi?

K: Kuinka monta yksilöä on luonnossa?

K: Miksi niiden populaatio pienenee?

K: Kiinnostaako uroksia auttaa naaraita niiden pentujen kanssa?

K: Miten täplähyeenat metsästävät?

K: Mitä länsimainen kulttuuri ajattelee täplähyeenoista?

K: Miten ihmiset ovat tienneet täplähyeenoista jo pitkään?

Hae kirjaimella