Stasi — DDR:n salainen poliisi: historia, vakoilu ja valvonta

Stasi — DDR:n salainen poliisi: kattava historia, vakoilu ja valvonta. Tutustu Stasin toimintatapoihin, ilmiantajaverkostoon ja vaikutuksiin Saksan yhdistymisen jälkeen.

Stasi oli Itä-Saksan eli Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) virallinen valtion turvallisuuspalvelu. Stasin tunnuslause oli "Schild und Schwert der Partei" (puolueen kilpi ja miekka). "Puolue" oli hallitseva Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue. Stasin tärkein tehtävä oli estää puolueen vastustaminen.

Se oli yksi maailman tehokkaimmista ja häikäilemättömimmistä salaisista poliisivoimista. Stasin päämaja oli Itä-Berliinissä, ja sillä oli rakennuksia Lichtenbergissä ja useita muita rakennuksia Berliinissä.

Yksi sen päätehtävistä oli vakoilu kansalaisten perään laajan ilmiantajaverkoston ("vasikoiden") avulla. Tietolähteille maksettiin palkkaa tai heille annettiin palveluksia tästä tehtävästä.

Stasi toimi myös tiedustelupalveluna ulkomailla, ja se harjoitti vakoilua ja salaisia operaatioita ulkomailla. Pitkäaikaisen johtajansa Markus Wolfin aikana se sai maineen yhtenä kylmän sodan tehokkaimmista tiedustelupalveluista. Saksan yhdistymisen jälkeen vuonna 1990 monet Stasin virkamiehet joutuivat syytteeseen rikoksistaan. Stasin miljoonista itäsaksalaisista pitämät tiedostot avattiin. Nyt kansalaiset voivat pyynnöstä tutustua henkilökohtaisiin tiedostoihinsa, joita ylläpitää liittovaltion Stasi-arkiston komissaari.

Lyhyt historiallinen tausta

Stasi perustettiin vuonna 1950 nimellä Ministerium für Staatssicherheit (MfS) eli valtion turvallisuusministeriö. Sen tehtäväksi asetettiin uuden kommunistihallinnon valvonta, oppositioiden tukahduttaminen ja järjestelmän vakauden turvaaminen. Toiminta laajeni nopeasti, ja Stasista tuli keino, jolla Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue piti otteensa yhteiskunnasta.

Organisaatio ja johto

Stasi oli monimutkainen organisaatio, joka käsitti sekä kotimaan turvallisuudesta vastaavia osastoja että ulkomaille kohdistuvaa tiedustelua. Sen johdossa oli pitkäaikaisia vaikuttajia: tunnetuin Stasin kokonaisjohtaja oli Erich Mielke, joka johti organisaatiota vuosikymmenien ajan. Markus Wolf puolestaan johti Stasin ulkomaan tiedustelua ja saavutti huomattavan maineen länsimaissa sen tehokkuudesta.

Valvonta- ja vakoilumenetelmät

Stasi käyttäytyi laajamittaisesti sekä avoimin että salaisin menetelmin. Keskeisiä keinoja olivat:

• Ilmiantajaverkosto – massiivinen määrä epävirallisia työntekijöitä ja informantteja (saksaksi Inoffizielle Mitarbeiter), joiden avulla kerättiin tietoa naapureista, työkavereista, papeista ja opiskelijoista.
• Kuuntelu ja postinkontrolli – puhelujen salakuuntelu, kirjeiden avaaminen ja seuranta olivat arkipäivää.
• Häirintä ja psykologinen sabotointi – niin kutsuttu Zersetzung, eli kohteiden sosiaalinen ja ammatillinen hajottaminen, väärien huhujen levittäminen, töiden ja suhteiden sabotoiminen sekä jatkuva painostus.
• Piilokamerat ja salakuuntelulaitteet – valvontatekniikkaa käytettiin laajasti niin julkisissa tiloissa kuin yksityisasunnoissa.
• Vankilat ja tutkintatoimet – poliittisia vankeja pidettiin tutkintavankeudessa ja erityisissä vangeille tarkoitetuissa laitoksissa, kuten Hohenschönhausenissa.

Laajuus ja vaikutukset

Stasin koko vaikutus näkyi elämässä monin tavoin: epäluottamus perhesuhteissa, uran katkeamiset, kirkon ja kansalaisyhteiskunnan valvonta sekä laajamittainen pelon ilmapiiri. Vuoden 1989 tienoilla Stasi työllisti arviolta kymmeniä tuhansia kokoaikaisia työntekijöitä ja käytti satoja tuhansia epävirallisia ilmoittajia; lähteistä riippuen käyrät vaihtelevat, mutta organisaation koko oli merkittävä suhteessa DDR:n väkilukuun.

Romahdus, arkistot ja jälkivaikutukset

Vuoden 1989 rauhanomainen vallankumous ja kommunistihallinnon kaatuminen johtivat Stasin toiminnan paljastumiseen. Vuonna 1990 kansalaiset tunkeutuivat Stasin päämajaan ja estivät massiivisten asiakirjojen tuhoamisen. Seurasi vuosikausien oikeudenkäyntejä, paljastuksia ja yhteiskunnallista käsittelyä. Monet entiset virkamiehet saivat rangaistuksia, mutta osa vastuullisista onnistui välttämään tuomiot.

Stasin arkistot avattiin osittain tutkimusta ja yksityishenkilöiden oikeutta saada tietoa omista tiedoistaan varten. Tämän vuoksi nykyään liittovaltion Stasi-arkiston komissaari ylläpitää arkistoja ja antaa kansalaisille mahdollisuuden pyynnöstä tutustua heistä kerättyihin asiakirjoihin. Arkistot ovat myös tärkeä lähde tutkijoille, toimittajille ja historioitsijoille, jotka haluavat ymmärtää DDR:n valvontayhteiskunnan mekanismeja.

Muisto ja opetus

Stasin historia on varoittava esimerkki siitä, kuinka valtio voi käyttää salaisia ja laillisia rakenteita yksilöiden elämäntapojen kontrolloimiseen. Avoimuus, oikeusvaltio ja yksilön suoja ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi sekä Saksassa että kansainvälisessä keskustelussa DDR:n ajan perintöä arvioitaessa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä oli Stasi?

K: Mikä oli Stasin tunnuslause?

K: Mikä oli Stasin tärkein tehtävä?

K: Missä sijaitsi Stasin päämaja?

K: Miten Stasi keräsi tietoja ihmisistä?

K: Oliko Stasin ilmiantajana toimiminen vapaaehtoista vai pakollista?

K: Mitä Stasille tapahtui Saksan yhdistymisen jälkeen vuonna 1990?

Hae kirjaimella