Azerbaidžanin Rajavartiosto (Dövlət Sərhəd Xidməti) – tehtävät ja historia

Tutustu Azerbaidžanin Rajavartiostoon: sen tehtäviin, historiaan ja rajaturvallisuuden kehitykseen — kattava ja ajankohtainen kuvaus valtiollisesta suojelusta.

Azerbaidžanin tasavallan valtion rajavartiolaitos (Azərbaycan Respublikası Dövlət Sərhəd Xidməti), joka tunnetaan myös nimellä Azerbaidžanin rajavartiolaitos, on Azerbaidžanin rajojen suojelusta vastaava valtiollinen puolisotilaallinen lainvalvontavirasto.

Tehtävät

Valtion rajavartiolaitoksen päätehtävänä on Azerbaidžanin maaraja- ja merirajojen suojelu sekä rajaturvallisuuden varmistaminen. Keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa:

• rajavalvonta ja rajatarkastus sekä siviili- että sotilaallisessa toimintaympäristössä,
• laillisen rajaliikenteen turvaaminen ja rajojen läpäisevän rikollisuuden, kuten salakuljetuksen ja laitoman maahanmuuton, estäminen,
• merialueiden valvonta Kaspianmerellä, mukaan lukien öljy- ja kaasualueiden turvallisuus,
>pelastus- ja hätätilanteiden hallinta rajavyöhykkeillä sekä meripelastus,
• rajojen merkintä, rajanvartiopisteiden ylläpito ja maantieteellinen rajasuunnittelu,
• tilannekuvan muodostaminen, tiedustelu ja yhteistyö muiden turvallisuusviranomaisten kanssa,
• osallistuminen miinantorjuntaan, rajaturvallisuuden kehittämiseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja sopimusten toimeenpanoon.

Historia

Azerbaidžanin rajavartiotoiminnalla on pitkähistoria, joka juontaa juurensa alueen eri valtiollisiin vaiheisiin. Ensimmäiset järjestäytyneet rajapartioinnin muodot syntyivät jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä itsenäisyyden ja valtionmuodostuksen aikoihin. Neuvostoliiton aikaan alueen rajavartiotoiminta oli osa liittovaltion rajajoukkoja.

Nykyinen Dövlət Sərhəd Xidməti perustettiin itsenäisen Azerbaidžanin organisaationa 1990–2000-lukujen vaihteessa, ja sitä on kehitetty systemaattisesti eteenpäin 2000-luvulla vastaamaan sekä maaraja- että meririskien vaatimuksia. Viime vuosikymmeninä rajavartiolaitos on modernisoinut kalustoaan ja valvontajärjestelmiään sekä laajentanut yhteistyötään kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Organisaatio ja rakenne

Valtion rajavartiolaitos koostuu keskusjohdosta ja alueellisista rajayksiköistä. Organisaatioon kuuluu erityisryhmiä, kuten merellinen rajavartiosto (coast guard), lentoyksiköt, tiedustelu- ja erikoisjoukot sekä kansalliset rajanylityspaikkojen yksiköt. Lisäksi toimintaa tukevat tekniset osastot, tutkimus- ja koulutuskeskukset sekä huolto.

Azerbaidžanin rajavartiolaitos toimii yhteistyössä muiden kotimaisten viranomaisten (poliisi, tulliviranomaiset, puolustusvoimat ja hätäpalvelut) kanssa sekä osallistuu kansainvälisiin harjoituksiin ja rajaturvallisuusprojekteihin.

Koulutus ja varustus

Rajavartiolaitoksella on oma koulutusjärjestelmänsä, joka kattaa perustason rajavartijakoulutuksen, erikoiskoulutuksen merelliseen valvontaan, lääketieteelliseen ensiapuun, tiedusteluun sekä teknisten järjestelmien käyttöön. Henkilöstöä koulutetaan myös kansainvälisten standardien mukaisiin operaatioihin ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen rajatoiminnassa.

Varustukseen kuuluu muun muassa partioaluksia, nopeita veneitä, helikoptereita tai muita ilma-aluksia, miehittämättömiä ilma-aluksia (droonit), valvontatutkia ja kaukopartiojärjestelmiä sekä tuliasetta ja erikoisvarusteita erikoisoperaatioihin. Merioperaatioissa erityistä huomiota kiinnitetään öljynporaus- ja tuotantotilojen suojaamiseen Kaspianmerellä.

Yhteistyö ja kansainväliset toimet

Rajavartiolaitos tekee yhteistyötä naapurimaiden rajaviranomaisten kanssa rajanhallinnassa, rajan demarkaatiossa ja rajatapahtumien ehkäisyssä. Azerbaidžanilla on yhteiset rajapisteet ja sopimuksia Venäjän, Georgian, Iranin, Turkin ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa, ja rajavartiolaitos osallistuu myös monitahoisiin kansainvälisiin hankkeisiin ja harjoituksiin.

Kansainvälinen yhteistyö kattaa tiedonvaihdon, yhteiset harjoitukset, teknisen tuen ja koulutuksen sekä osallistumisen kansainväliseen meriturvallisuuteen liittyviin toimiin.

Nykyiset haasteet ja kehitys

Azerbaidžanin rajavartiolaitoksen haasteisiin kuuluu monimuotoisten rajaturvallisuusuhkien hallinta: salakuljetus, laiton maahantulo, terrorismin ehkäisy, rajakiistat ja erottamattomasti myös ympäristöön liittyvät uhat Kaspianmerellä. Lisäksi koko ajan kehittyvä teknologia vaatii investointeja valvontajärjestelmiin, kyberturvallisuuteen ja henkilöstön koulutukseen.

Modernisointiohjelmat painottavat tilannekuvan parantamista, tehokkaampaa merivalvontaa, miehittämättömien järjestelmien käyttöä sekä kansainvälisen yhteistyön laajentamista. Rajavartiolaitos osallistuu myös raja-alueiden jälleenrakennukseen ja turvallisuuden vahvistamiseen konfliktien jälkeisissä tilanteissa.

Oikeudellinen asema

Rajavartiolaitoksen toiminta perustuu Azerbaidžanin lainsäädäntöön, valtion turvallisuuspolitiikkaan ja kansainvälisiin sopimuksiin. Laitoksella on valtuudet suorittaa rajatarkastuksia, pidätyksiä rajarikkomuksista, meripelastustehtäviä sekä muita lain edellyttämiä toimintoja rajaturvallisuuden varmistamiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Azerbaidžanin valtion rajavartiolaitos on keskeinen toimija maan turvallisuusjärjestelmässä: se yhdistää maaraja- ja merirajatarkastuksen, valvonnan ja sotilaallisen valmiuden turvatakseen valtion koskemattomuuden, kansainvälisen rajayhteistyön ja turvallisen rajaliikenteen.

Meriprikaati (Azerbaidžanin rannikkovartiosto)

Azerbaidžanin rannikkovartiosto on Azerbaidžanin lainvalvontaviranomainen, joka on osa valtion rajavartiolaitosta. Se on saanut Yhdysvaltain rannikkovartiostolta apua, muun muassa Point-luokan kutterin oston.

Komentaja on kenraalimajuri Ilham Mehdiyev.

Rannikkovartiosto perustettiin valtion rajavartiolaitoksen yhteyteen presidentin määräyksellä vuonna 2005. Rannikkovartioston uusi tukikohta rakennettiin Bakun Türkanin kaupunginosaan Azerbaidžanin tasavallan valtion rajojen turvallisuuden teknistä kehittämistä vuosina 2006-2010 koskevan valtionohjelman puitteissa.

Meriprikaatilla/rannikkovartiostolla on yksi Point-luokan kutteri S 14 (entinen Point Brower, siirretty 28. helmikuuta 2003), yksi Osa-luokan ohjusvene S 008, josta on poistettu SS-N-2B-ohjukset, kolme Stenka-luokan partiovenettä S 005, S 006 ja S 007, joista kaikista on poistettu kaikuluotaimet ja torpedoputket, yksi Zhuk-luokan partiovene P 222 ja kaksi 48-jalkaista Silver Ships -pienvenettä S 11 ja S 12. (Jane's Fighting Ships 2010).

 
Azerbaidžanin ja Georgian välinen kansainvälinen rajanylityspaikka Balakanissa.  


Rajavartiolaitoksen merivartioston entinen 82-jalkainen partiovene.  

Hae kirjaimella