Iranin korkein johtaja — rooli, valta ja historia

Tutustu Iranin korkeimman johtajan rooliin, valtaan ja historiaan — Khomeinin ja Khamenein vaikutus, valintamekanismit sekä vaikutus politiikkaan ja armeijaan.

Iranin korkein johtaja on Iranin islamilaisen tasavallan valtionpäämies.

Korkein johtaja on myös maan korkea-arvoisin islamilainen pappi.

Korkeimman johtajan asema luotiin Iranin vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen.

Korkein johtaja on Iranin presidenttiä vaikutusvaltaisempi, ja hän valitsee monien armeijan, hallituksen ja oikeuslaitoksen vaikutusvaltaisten virkojen johtajat.

Ajatollah Khomeinista (kuollut 1989) ja imaami Khameneista on tähän mennessä tullut islamilaisen tasavallan korkein johtaja.

Rooli ja valta

Korkein johtaja on maan poliittinen ja uskonnollinen huippuviranomainen. Perustuslaillisesti hänellä on laaja valta- ja ohjausvastuu, johon kuuluvat muun muassa:

• ulkopolitiikan ja turvallisuuspolitiikan yleinen suuntaaminen;
• armeijan ja turvallisuusjoukkojen ylin johto ja toimitusvalta;
• korkeimpien oikeus- ja valvontaelinten johdon nimitykset sekä vaikutusvallan käyttäminen oikeuslaitokseen;
• valtion virkamiesten, korkean tason neuvonantajien ja valtion mediaorganisaatioiden nimitykset;
• yleisten politiikkojen valvonta ja islamilaisen lain (sharia) sekä vallankumouksen periaatteiden turvaaminen.

Valintaprosessi ja toimikausi

Korkeimman johtajan valitsee valittujen uskonnollisten asiantuntijoiden kokoontuminen, joka tunnetaan nimellä Assembly of Experts (Asiantuntijoiden kokous). Valintaprosessi perustuu perustuslain määräyksiin, ja valinta on käytännössä elinikäinen, ellei kokoontuminen päätä erottaa johtajaa.

Perustuslakimuutokset ja käytännön soveltaminen ovat määritelleet kelpoisuusvaatimuksia ja valtaoikeuksia. Vuoden 1989 perustuslakiuudistus teki tarkennuksia korkeimman johtajan tehtävään ja valintamenettelyihin, mikä mahdollisti toimivamman instituution muodostamisen vallan käytölle.

Historia lyhyesti

Asema syntyi vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen, kun islamilaisen lain ja uskonnollisen johtajuuden yhdistäminen valtion ylimpään virkaan nähtiin keskeiseksi vallan legitimoimisessa. Ensimmäinen korkein johtaja oli Ajatollah Khomeini, joka toimi tehtävässä vallankumouksen jälkeisinä vuosina.

Ajatollah Khomeinista (kuollut 1989) ja imaami Khameneista on tähän mennessä tullut islamilaisen tasavallan korkein johtaja.

Vaikutusvalta ja julkinen kritiikki

Korkeimman johtajan vahva asema on aiheuttanut sekä kotimaista että kansainvälistä keskustelua. Kannattajat korostavat järjestelmän jatkuvuutta, uskonnollista legitimaatiota ja valtion vakauden turvaamista. Kritiikki puolestaan kohdistuu vallan keskittämiseen, demokratian ja riippumattoman vallanhaaran rajoitteisiin sekä johtajan vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden puutteisiin.

Miten asema vaikuttaa arkeen

Korkeimman johtajan linjaukset heijastuvat käytännössä Iranin lainsäädäntöön, ulkopolitiikkaan, talouspolitiikan yleisiin suuntaviivoihin ja turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin. Vaikka presidentti johtaa hallitusta arkipäiväisissä asioissa, korkein johtaja määrittelee usein rajat ja painopisteet, joiden puitteissa presidentin toimivalta toteutuu.

Yhteenveto

Korkein johtaja on Iranin poliittisen järjestelmän keskeinen toimija: sekä uskonnollinen että valtiollinen auktoriteetti, joka ohjaa maan strategisia linjoja ja omistaa laajan nimitysvaltaisen verkoston. Aseman synty, kehitys ja käytäntö ovat muokanneet Iranin sisä- ja ulkopolitiikan luonnetta vuodesta 1979 lähtien.

Hae kirjaimella