Stepanakert (Xankəndi) – Vuoristo-Karabahin pääkaupunki ja kansainvälinen asema
Stepanakert (Xankəndi) — Vuoristo-Karabahin kiistanalainen pääkaupunki: historia, armenialainen väestö ja sen kansainvälinen asema Azerbaidžanin yhteydessä.
Stepanakert (armenia: Ստեփանակերտ; tunnetaan Azerbaidžanin kielellä nimellä Xankəndi, käännettynä Khankendi) on historiallisesti ollut Vuoristo-Karabahin tärkein kaupunki ja pitkään toiminut alueen hallinnollisena keskuksena. Kaupungin väkiluku on vaihdellut eri aikoina; ennen 1990-luvun sotia siellä asui huomattava azerbaidžanilaisväestö, mutta useimmat azerbaidžanilaiset lähtivät kaupungista Vuoristo-Karabahin sodan aikana. Viime vuosina kaupungin asema ja väestörakenne ovat muuttuneet useiden konfliktien ja poliittisten ratkaisujen seurauksena. Kansainvälisesti alue katsotaan osaksi Azerbaidžania, vaikka se on pitkään toiminut käytännössä itsenäisenä hallinnollisena keskuksena.
Historia lyhyesti
Stepanakert perustettiin moderniksi kaupunkikeskukseksi 1900-luvun alussa, ja se kasvoi Neuvostoliiton aikana Vuoristo-Karabahin alueen hallinnolliseksi ja kulttuuriseksi keskukseksi. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen alueella kiristyi etnis-poliittinen tilanne, mikä johti 1988–1994 käytyyn konfliktiin, jossa alueen etninen koostumus muuttui merkittävästi.
Väestö ja demografia
Stepanakertissa on historiansa aikana asunut sekä armenialaisia että azerbaidžanilaisia väestöryhmiä. 1990-luvun sodan jälkeen kaupunki muuttui pääasiassa armenialaiseksi asutuskeskukseksi; eri lähteiden mukaan siellä asui arviolta noin 30 000–50 000 ihmistä ennen 2020-luvun tapahtumia. Vuoden 2020 ja etenkin syksyn 2023 tapahtumat johtivat suurien väestöliikkeiden aaltoon, ja monet alueen armenialaiset siirtyivät Armeniaan tai muualle. Tarkat, ajantasaiset väkiluvut vaihtelevat lähteittäin.
Hallinnollinen ja kansainvälinen asema
Käytännössä Stepanakert on pitkään toiminut Vuoristo-Karabahin (Artsakhin) hallinnon keskuksena, mutta kansainvälisesti alue tunnustetaan osaksi Azerbaidžania. Tämä ristiriita de facto -tilan ja kansainvälisen oikeuden välillä on määrittänyt kaupungin poliittisen aseman ja sen asukkaiden elämäntilanteen vuosikymmeniä. Vuoden 2020 sota ja syksyn 2023 sotatoimet muokkasivat aluetta koskevaa voimasuhdetta ja hallintokäytäntöjä.
Konfliktit ja viimeaikaiset tapahtumat
Vuonna 2020 käyty laajamittainen konflikti muutti alueen turvallisuustilannetta ja hallinnollisia suhteita. Syksyllä 2023 Azerbaidžan käynnisti suuren sotilaallisen operaation Vuoristo-Karabahissa, minkä seurauksena alueen itsehallinnolliset elimet ilmoittivat aselevosta ja myöhemmin poliittisista päätöksistä, jotka vaikuttivat alueen tulevaisuuteen. Nämä tapahtumat johtivat laajoihin evakuointeihin ja muutoksiin asukaslukuihin sekä käytännön hallinnolliseen kontrolliin. Tapahtumien vaikutukset ovat sekä humanitaarisia että poliittisia, ja alueen tulevaisuus on ollut osa laajempaa kansainvälistä huomiota.
Kaupunki, infrastruktuuri ja kulttuuri
Stepanakert on toiminut alueen kulttuurikeskuksena: siellä on teattereita, museoita, kouluja ja muita julkisia instituutioita. Kaupunki on myös toiminut talouden ja palveluiden keskuksena ympäröiville kyliille. Sotien ja jännitteiden takia infrastruktuuri on ajoittain vaurioitunut, ja jälleenrakennustarpeita on ollut runsaasti. Monissa rakennuksissa ja julkisissa tiloissa näkyy sekä neuvostoajan että paikallisen armenialaisen kulttuurin vaikutus.
Talous
Paikallinen talous perustui ennen kaikkea julkisiin palveluihin, pienimuotoiseen kauppaan, rakentamiseen ja maatalouteen ympäröivissä kyliä. Konfliktit ja liikkuva väestö ovat heikentäneet taloudellista toimintaa ja investointeja. Jälleenrakennus ja turvallisuustilanteen vakaantuminen ovat keskeisiä tekijöitä talouden elpymiselle.
Liikenne ja yhteydet
Stepanakert on yhteyksissä ympäröiviin kyliin teiden kautta; kansainväliset lentoyhteydet ovat rajoittuneet ja riippuvaisia konfliktin ja hallintotilanteen kehityksestä. Alueen saavutettavuus on siten usein ollut sidottu poliittiseen tilanteeseen ja turvallisuustilanteeseen.
Nykytilanne ja näkymät
Kaupungin tilanne on ollut dynaaminen ja riippuu laajemmista poliittisista ratkaisuista sekä turvallisuustilanteen kehityksestä. Humanitaariset kysymykset, pakolaiset ja kotinsa jättäneiden ihmisten paluu sekä alueen hallinnollinen järjestely ovat keskeisiä haasteita. Kansainvälinen yhteisö seuraa tilannetta, ja pitkäaikainen ratkaisu edellyttää neuvotteluja ja toimia, jotka huomioivat ihmisten turvallisuuden, oikeudet ja alueen monimutkaisen historian.
Huomio: Tässä kuvattu tilanne sisältää yhteenvetoa useista eri ajanjaksoista. Koska alueen poliittinen ja humanitaarinen tilanne on muuttunut nopeasti viime vuosina, ajantasaiset tiedot kannattaa varmistaa luotettavista uutislähteistä ja viranomaisraporteista.
Merkittäviä henkilöitä
- André - armenialainen laulaja
- Armen Abaghian - akateeminen
- Vladimir Arzumanyan - armenialainen laulaja, Junior Eurovision laulukilpailun voittaja 2010.
- Don Askarian - elokuvantekijä
- Samvel Babayan - yleinen
- Zori Balayan - kirjailija
- Robert Kocharyan - Armenian toinen presidentti
- Fakhraddin Manafov - näyttelijä
- Serzh Sargsyan - Armenian kolmas presidentti, virassa oleva presidentti
- Nikolai Jenikolopov (Yenikolopyan) - akateeminen
Etsiä