Stressi (biologia)
Stressi on sana, jota käytetään biologiassa ja lääketieteessä kuvaamaan organismeissa havaittavia muutoksia. Stressi voi olla fyysistä tai psyykkistä. Stressi voi kuvata painetta, kuten ihmisen ylähampaiden painetta alahampaisiin pureskellessa. Stressi voi kuvata myös iskua, kun jokin esine osuu toiseen.
Stressi kuvaa elävän olennon reaktiota uhkaan tai muuhun muutokseen sen ympäristössä. Tätä muutosta voidaan kutsua "stressitekijäksi". Stressitekijät voivat vaihdella kooltaan ja vaikutuksiltaan. Stressitekijä voi olla sisäinen ja tulla elävän olennon sisältä - kuten sairaus. Stressitekijä voi olla ulkoinen, eli se voi tulla elävän olennon ulkopuolelta - kuten hyökkäys.
Stressityypit
On olemassa erilaisia stressityyppejä. Kullakin tyypillä on erilaiset ominaisuudet ja oireet.
- akuutti: stressi aiheuttaa välitöntä haittaa lyhyessä ajassa. Esimerkki tämäntyyppisestä stressistä on se, että on saatava tehtävä nopeasti valmiiksi tai vältettävä auto-onnettomuus.
- krooninen: stressi aiheuttaa jatkuvaa haittaa ja turhautumista. Esimerkki tämäntyyppisestä stressistä on jatkuva tyytymättömyys kouluun. Tämäntyyppinen stressi kuluttaa elimistöä.
- traumaattinen: stressi pelottavan ja vaarallisen tapahtuman jälkeen. Tämä stressi aiheuttaa pelkoa. Esimerkki tästä on sodan tai hurrikaanin kokeminen. Tämä voi johtaa traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD).
Stressireaktio
Eliöt voivat reagoida stressiin eri tavoin.
- fyysinen: kehossa tapahtuvat muutokset. Esimerkkinä nopea sydämen syke puheen pitämisen jälkeen.
- mentaalinen: mielessä tapahtuvat muutokset. Esimerkkinä voi olla keskittymättömyyden tunne työvaikeuksien vuoksi.
- emotionaalinen: organismin tunteissa tapahtuvat muutokset. Esimerkkinä voidaan mainita tunne, että tuleva koe huolestuttaa tai järkyttää.
Stressi voi myös johtaa sopeutumisiin, joiden ansiosta tietyt organismit pystyvät selviytymään stressitekijöistä paremmin. Stressiä esiintyy joka päivä, ja se on osa jokaisen elävän olennon elämää. Liika stressi on pahasta ja voi aiheuttaa terveysongelmia. Stressillä on osuutta joihinkin fyysisiin ongelmiin, kuten sydänsairauksiin. Stressi vaikuttaa myös moniin psyykkisiin sairauksiin, kuten ahdistuneisuuteen, akuuttiin stressihäiriöön ja traumaperäiseen stressihäiriöön. Akuutti stressihäiriö ja PTSD ovat mielisairauksia, joita voi esiintyä, kun ihminen kokee jotain hyvin pelottavaa, kuten suuren onnettomuuden tai sodan. Toinen stressihäiriön tyyppi on "psykosomaattinen sairaus", jossa henkilöllä on fyysisiä oireita, jotka johtuvat emotionaalisesta stressistä, ei fyysisestä vahingosta.
Stressinhallinta
On olemassa erilaisia tapoja käsitellä stressiä. Yksi vinkki on poistaa itsesi stressitekijästä. Jos esimerkiksi koulutehtävä aiheuttaa stressiä, tauon pitäminen voi olla hyvä keino. Tämä tauko voi sisältää nukkumista tai harrastuksia. Fyysinen aktiivisuus ja liikunta vähentävät stressiä. Sosiaalinen tuki ystäviltä ja perheeltä voi olla hyödyllistä. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat auttaa, kun stressi on paha ja vaikuttaa fyysiseen tai mielenterveyteen. Rentoutuminen meditaation ja syvähengityksen avulla voi myös hallita stressiä.
