Bagdadin tuho 1258: Hulagu-kaanin mongolit ja Abbasidien loppu
Bagdadin taistelu vuonna 1258 oli Tšingis-kaanin pojanpojan, mongolijohtaja Hulagu kaanin, voitto. Bagdad vallattiin, ryöstettiin ja poltettiin ajan mittaan. Tapahtuma merkitsi yhden keskiaikaisen maailman merkittävimmän kulttuuri- ja hallintokeskuksen äkillistä tuhoa ja jätti pitkäaikaisia seurauksia alueen poliittiseen ja taloudelliseen kehitykseen.
Tausta
Bagdad oli Abbasidien valtakunnan pääkaupunki. Tämä oli islamilainen valtakunta nykyisen Irakin alueella. Abbasidien kalifit hallitsivat laajoja alueita ja kaupungista oli muodostunut tärkeä tieteen, kaupan ja hallinnon keskus. 1200-luvun puolivälissä Mongolivaltakunta oli laajentunut Lähi-itään asti, ja Hulagu lähti käsketyllä sotaretkeään kukistaakseen alueen hallitsevat valtarakenteet ja laajentaakseen mongolien vaikutusaluetta Persiassa ja Mesopotamiassa.
Piiritys ja valloitus
Hulagun joukot lähestyivät Bagdadia talvella 1258. Kaupunki oli suojattu muurein, mutta mongolien ylivertainen sotilaallinen järjestäytyminen, piiritystekniikka ja aseistus murensivat puolustuksen nopeasti. Piirityksen päättyessä kaupungin linnoitukset murtuivat ja mongolit pääsivät kaupunkiin. Kalifi al-Musta'sim yritti neuvotella, mutta sopimuksia ei syntynyt ja vastarinta murskattiin.
Valloituspäiväksi mainitaan usein 10. helmikuuta 1258. Mongolit käyttivät tehokkaasti erilaisia piiritysvälineitä ja -menetelmiä, ja seuraavien päivien aikana kaupungin puolustajat ja suuri osa siviiliväestöstä surmattiin. Myös monia oppineita, virkamiehiä, käsityöläisiä ja kauppiaita tapettiin tai vietiin orjuuteen.
Tuho ja kulttuurihäviöt
Tuhoutuneiden rakennusten joukossa olivat palatsit, moskeijat, varastot ja monia instituutioita. Perinteinen kertomus mainitsee laajamittaiset kirjakokoelmien ja oppineisuuden menetykset, mukaan lukien Bayt al-Hikma eli Viisauden talo. Useissa keskiaikaisissa lähteissä kerrotaan, että kirjapinoja heitettiin Tigrikseen ja vesistöjen vedet muuttuivat mustiksi kirjojen musteesta. Modernit historioitsijat huomauttavat kuitenkin, että kertomusten tarkka yksityiskohta ja laajuus vaihtelevat lähteittäin ja osasta kuvauksia voi olla liioittelua, mutta kulttuurinen ja ainesvahinkojen menetys oli kiistatta merkittävä.
Uhrautuminen ja kalifaatin loppu
Kalifi al-Musta'sim pidätettiin ja tapettiin valloituksen jälkeen. Hänen kuolemansa merkitsi Abbasidien Bagdadin hallitsevan linjan loppua; institutionaalinen kalifaatti Bagdadissa lakkasi olemasta. Vaikka Abbasidien suku myöhemmin saattoi saada seremoniallisen aseman Mamlukien hallinnon alaisessa Kairossa (noin 1261 alkaen), todellinen poliittinen valta oli mennyt pysyvästi muualle.
Seuraukset alueelle ja historiassa
Bagdadin tuho heikensi alueen hallintorakenteita ja taloutta. Monet tutkijat korostavat, että mongolien tuhot, hallinnon romahdus ja mahdollinen vesijärjestelmien vahingoittaminen vaikuttivat Mesopotamian kauppaan ja maatalouteen pitkään. Hulagun valloituksen seurauksena syntyi myös Ilkhanidaatin pohja Persiassa — mongolien alueellinen hallintorakenne, joka yhdisti osia Irakia, Persiassa ja sitä ympäröivältä alueelta.
Kansainvälisesti Bagdadin katoaminen oli shokki islamilaiselle maailmalle: yksi keskeisistä oppineisuuden ja hallinnon keskuksista oli tuhottu. Mongolien eteneminen Lähi-idässä pysähtyi kuitenkin osittain Mamlukien voittoon Ain Jalutin taistelussa vuonna 1260, mikä esti mongolien laajempaa valloittamista Egyptiin ja Pohjois-Afrikkaan.
Muistitieto
Bagdadin valloitus 1258 on jäänyt historian mieleen esimerkkinä salamannopeasta vallanmuutoksesta ja kulttuurisen perinnön katoamisesta sodan seurauksena. Tapahtuma on myös muistutus siitä, miten sotilaallinen valloitus voi vaikuttaa pitkään yhteiskuntaan, sekä herkkä kohta historiankirjoituksessa: lähteiden kertomukset kuolemien lukumääristä, kirjaromahduksesta ja yksityiskohdista vaihtelevat, joten tutkijat punnitsevat niitä kriittisesti.
Piiritysarmeija
Mongoliarmeija, jota johti Hulagu (myös Hulegu) kaani ja varapäällikkönä kiinalainen komentaja Guo Kan, lähti marraskuussa 1257 kohti Bagdadia. Hulagu marssi todennäköisesti suurimman mongolien koskaan lähettämän armeijan kanssa. Mongke-kaanin käskystä Hulagun armeijaan koottiin yksi kymmenestä koko Mongolivaltakunnan taistelumiehestä (Saunders 1971). Hyökkäävässä armeijassa oli myös suuri joukko kristittyjä.
Piiritys
Hulagu vaati antautumista; kalifi kieltäytyi. Monien kertomusten mukaan kalifi ei valmistautunut taisteluun; hän ei kerännyt armeijoita eikä vahvistanut Bagdadin muureja.
Hulagu jakoi joukkonsa niin, että ne uhkasivat kaupungin molemmin puolin, Tigris-joen itä- ja länsirannalla. Hyökkäävät mongolit rikkoivat joitakin patoja ja tulvivat kalifin armeijan taakse, jolloin se jäi ansaan. Suuri osa armeijasta teurastettiin tai hukutettiin.
Guo Kanin käskystä mongolien armeijan kiinalaiset kollegat piirittivät kaupunkia, rakensivat palatsin ja ojan, ottivat käyttöön piiritysmoottoreita ja katapultteja. Piiritys alkoi 29. tammikuuta. Taistelu sujui piirityksen mittapuulla nopeasti. Helmikuun 5. päivään mennessä mongolit hallitsivat osaa muurista. Al-Musta'sim yritti neuvotella, mutta sai kielteisen vastauksen.
Bagdad antautui 10. helmikuuta. Mongolit tunkeutuivat kaupunkiin 13. helmikuuta ja aloittivat viikon verilöylyt, ryöstelyt, raiskaukset ja tuhotyöt.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuka voitti Bagdadin taistelun vuonna 1258?
A: Mongolien johtaja Hulagu Khan voitti Bagdadin taistelun vuonna 1258.
K: Mikä oli Abbasidien valtakunnan pääkaupunki?
V: Abbasidien valtakunnan pääkaupunki oli Bagdad.
Kysymys: Mikä dynastia oli abbasidien kalifit?
V: Abbasidikalifit olivat toinen islamilaisista dynastioista.
K: Kuka johti mongoliarmeijaa Bagdadin taistelussa?
V: Mongolien armeijaa Bagdadin taistelussa johti Hulagu kaani ja kiinalainen komentaja Guo Kan varapäällikkönä.
K: Milloin mongoliarmeija lähti Bagdadiin?
V: Mongolien armeija lähti Bagdadiin marraskuussa 1257.
Kysymys: Kuinka suuri oli Hulagun johtama armeija Bagdadin taistelussa?
V: Hulagu marssi todennäköisesti suurimman mongolien koskaan lähettämän armeijan kanssa. Mongke-kaanin käskystä Hulagun armeijaan koottiin yksi kymmenestä koko Mongolivaltakunnan taistelumiehestä.
K: Oliko hyökkäävässä armeijassa kristittyjä joukkoja ja kiinalaisia sotateknisiä joukkoja?
V: Kyllä, hyökkäävällä armeijalla oli myös suuri joukko kristittyjä joukkoja ja kiinalaisia sotateknisiä joukkoja.
