Salamiin taistelu 480 eaa. — kreikkalaisten merivoitto ja käännekohta
Salamisin taistelu oli meritaistelu kreikkalaisten kaupunkivaltioiden liiton ja Persian Akhaemenidien valtakunnan välillä. Se tapahtui syyskuussa 480 eaa. mantereen ja Salamisin saaren välisessä salmessa. Se oli osa kreikkalais-persialaista sotaa.
Vaikka kreikkalaiset liittolaiset olivat vahvasti alakynnessä, ateenalainen kenraali Themistokles taivutteli kreikkalaiset liittolaiset ottamaan Persian laivaston uudelleen taisteluun. Myös Persian kuningas Kserkses odotti kiihkeästi ratkaisevaa taistelua.
Persian laivasto purjehti Salamuksen salmiin ja yritti tukkia molemmat sisäänkäynnit. Salmen ahtaissa oloissa Persian suuri määrä oli aktiivinen este, sillä aluksilla oli vaikeuksia liikkua ja ne menivät sekaisin. Tilaisuuteen tarttuen Kreikan laivasto ryhmittyi riviin ja saavutti ratkaisevan voiton upottamalla tai kaappaamalla ainakin 200 persialaista alusta.
Tämän seurauksena Kserkses vetäytyi Aasiaan suurimman osan armeijastaan kanssa ja jätti Mardoniuksen saattamaan Kreikan valloituksen päätökseen. Seuraavana vuonna loput Persian armeijasta kuitenkin kukistui ratkaisevasti Plataeian taistelussa ja Persian laivasto Mykalen taistelussa. Tämän jälkeen persialaiset eivät enää yrittäneet valloittaa Kreikan manteretta. Nämä Salamisin ja Plataian taistelut merkitsivät käännekohtaa kreikkalais-persialaisissa sodissa; tästä lähtien kreikkalaiset kaupungit siirtyivät hyökkäykseen.
Tausta
Persian suuri sotaretki Kreikkaan oli vastaus aiempiin yhteenottoihin ja kapinoihin Aasian etelärannikolla. Kserkses jatkoi isänsä Dareioksen aloittamaa politiikkaa ja keräsi suuren maavoiman ja laivaston maihinnousua varten. Kreikkalaiset kaupungit olivat sisäisesti jakautuneet, mutta Persiasta koituvan uhan edessä muodostui liittouma, jossa tärkeänä roolina oli merivoima. Ennen Salamisia tapahtui maanpuolustuksellisia voittoja ja tappioita (mm. Thermopylaen perääntyminen), jotka vaikuttivat kreikkalaisten strategisiin valintoihin.
Taistelun kulku ja taktiikat
Themistokles tunnisti, että Persian laivaston suuri määrä saattoi kääntyä vahvuudesta heikkoudeksi, jos vastapuoli sai taisteltua ahtaassa salmessa. Perimätiedon mukaan hän myös käytti oveluutta houkutellakseen persialaiset lähitaisteluun; tällaiset kertomukset pohjautuvat pääosin Herodotoksen kuvaukseen. Salmi oli kapea, ja siellä suuret ja erikokoisista tavoista purjehtivat persialaiset alukset törmäsivät toisiinsa ja menettivät liikkumavaran.
Kreikan alukset, pääosin nopeita ja ketteriä triremejä, hyödynsivät salmen ankaraa tilannetta. Niiden taktiikkaan kuului voimakas ryntäys (juoksutus ja sivuttainen törmäys), mutta myös miehistön taito nousta lautoille ja vallata vihollisaluksia tarvittaessa. Persialaisten laivasto koostui eri kansallisuuksien aluksista, mikä heikensi yhteistä komentoa ja koordinointia. Lopputuloksena suuri osa persialaista laivastosta upotettiin tai vallattiin; perinteinen kirjallisuus mainitsee voiton laajuuden suhteellisen suureksi.
Seuraukset ja merkitys
Salamisin voitto pakotti Kserksen vetämään suuren osan maavoimastaan ja merivoimistaan takaisin Aasiaan. Hän jätti kenraali Mardonioon johtamaan jäljelle jäänyttä operaatiota, mutta seuraavana vuonna Mardoniuksen joukko kukistui Plataeian taistelussa ja persialaisten merivoiman rippeet hävitettiin Mykalen taistelussa.
Salamis on historiallisesti nähty käännekohtana: siitä alkaen Persian laajentuminen Eurooppaan tyrehtyi, ja kreikkalaiset saattoivat siirtyä puolustuksesta hyökkäykseen. Voitto vahvisti erityisesti Ateenan asemaa merivaltojen joukossa ja loi pohjaa myöhemmälle Deloksen liitolle ja Ateenan hegemonialle. On kuitenkin syytä huomata, että taistelun yksityiskohdat ja voimasuhteet ovat tutkijoiden keskuudessa kiistanalaisia, ja monet tiedot perustuvat pääasiassa antiikin historioitsija Herodotoksen kertomuksiin.
Lähteet ja tutkimus
Pääasialliset kertomukset Salamiksesta tulevat antiikin lähteistä, erityisesti Herodotokselta. Moderni tutkimus käyttää hyväksi myös arkeologista aineistoa, merenpohjan tutkimuksia ja vertailevaa lähdeanalyysiä, mikä on johtanut arvioiden ja tulkintojen laajentumiseen taistelun kulusta, alusten määrästä ja taktiikoista. Monet yksityiskohdat, kuten täsmälliset alusten ja tappioiden lukumäärät, pysyvät arvailujen ja tulkintojen kohteina.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Ketkä taistelivat Salamisin taistelussa?
A: Salamisin taistelu käytiin kreikkalaisten kaupunkivaltioiden liiton ja Persian Akhaemenidien valtakunnan välillä.
K: Milloin Salamisin taistelu tapahtui?
V: Salamisin taistelu tapahtui syyskuussa 480 eaa.
K: Missä Salamisin taistelu käytiin?
V: Salamisin taistelu käytiin mantereen ja Salamisin saaren välisessä salmessa.
K: Miksi Kreikan liittolaiset olivat Salamisin taistelussa vahvasti alakynnessä?
V: Kreikan liittoutuneet olivat Salamisin taistelussa vahvasti alakynnessä, koska Persian laivastolla oli suurempi määrä aluksia.
K: Kuka sai Kreikan liittolaiset suostuttelemaan Persian laivaston uudelleen taisteluun Salamisin taistelussa?
V: Ateenan kenraali Themistokles taivutteli Kreikan liittolaiset ottamaan Persian laivaston uudelleen taisteluun Salamisin taistelussa.
K: Mikä oli Salamisin taistelun tulos?
V: Salamisin taistelun tulos oli Kreikan laivaston ratkaiseva voitto, sillä se upotti tai kaappasi ainakin 200 persialaista alusta. Kserkses vetäytyi Aasiaan suurimman osan armeijastaan kanssa, ja Mardonius jäi saattamaan Kreikan valloituksen päätökseen.
Kysymys: Mikä oli Salamisin ja Plataian taistelujen merkitys kreikkalais-persiläisissä sodissa?
V: Salamisin ja Plataian taistelut merkitsivät käännekohtaa kreikkalais-persialaisissa sodissa, sillä siitä lähtien kreikkalaiset kaupungit siirtyivät hyökkäykseen. Persialaisten yritykset valloittaa Kreikan mannermaa kariutuivat.
