Thermopylain taistelu 480 eaa. – Spartalaiset vastaan Persian valtakunta
Thermopylain taistelu 480 eaa: Spartalaisten sankaruus Persian valtakunnan hyökkäystä vastaan — kattava kertomus taistelusta, strategiasta ja sen historiallisesta merkityksestä.
Thermopylain taistelu vuonna 480 eaa. oli taistelu Persian toisessa Kreikan hyökkäyksessä. Se käytiin Spartan johtaman kreikkalaisten kaupunkivaltioiden liiton ja Kserkses I:n johtaman Persian valtakunnan välillä. Se käytiin Thermopylain solassa. Taistelua käytiin yli kolme päivää, samaan aikaan kuin Artemisiumin meritaistelua.
Taustan ja voimien yhteenveto
Persian kuningas Kserkses I johti laajaa invaasiota etelään tavoitteenaan alistaa Kreikan kaupungivaltioita. Vastaan asettuivat erilaiset kreikkalaiset liittoutumat, joista merkittävin maataisteluissa oli Spartan johtama liitto. Lähteiden mukaan kreikkalaisia joukkoja oli Thermopylaessa aluksi useita tuhansia, mutta suurin osa sotilaista vetäytyi, kun Persian ylivoima alkoi tuntua toivottomalta.
Perseiden joukkojen koko on kiistanalainen: antiikin kirjailijat, kuten Herodotos, esittivät erittäin suuria lukuja, mutta nykytutkimus arvioi Persian joukkojen olleen todennäköisemmin kymmenistä tuhansista satoihin tuhansiin. Kreikkalaisten riveissä tunnetuin ryhmä oli Leonidaan johtamat 300 spartalaissotilasta, joiden lisäksi jäivät mm. noin 700 thespialaista ja joitakin theo-blaisia tulokkaita, joiden roolista ja uskollisuudesta on keskustelua.
Taistelun kulku
Thermopylain kapea solakohta sopi kreikkalaisille puolustukseen: rajattu maantie esti Persian massiivisen ratsu- ja jalkaväkivoiman täyden hyödyntämisen. Taistelu eteni pääosin näin:
- Päivä 1–2: Persialaiset yrittivät murtaa kreikkalaisten linjoja suorilla hyökkäyksillä solassa, mutta kreikkalaisten kilpi- ja keihästyöskentely sekä järjestäytynyt falanksi kestivät toistuvia hyökkäyksiä. Taistelut olivat verisiä ja kestäviä, ja kreikkalaiset onnistuivat viivyttämään etenemistä.
- Päivä 3: Persialaiset löysivät yhdeltä reitiltä vuorien kautta kulkevan polun, jonka kavalsi kreikkalainen opastaja Ephialtes. Tämän seurauksena Kserkses saattoi kiertää kreikkalaisten asemat. Hallitseva Spartan kenraali Leonidas lähetti suuren osan liittolaisjoukosta vetäytymään, mutta hän ja hänen uskollisimmat miehensä jäivät katkaisemaan etenemisen jääden viimeiseen puolustukseen.
- Viimeinen taistelu: Leonidaan ja jäljellä olleiden joukkojen vastarinta päättyi heidän kuolemaansa. Taistelu oli taktinen tappio kreikkalaisille, mutta viivytys oli strategisesti merkittävä.
Seuraukset ja merkitys
Vaikka Thermopylain taistelu päättyi Persian läpimurtoon ja lopulta Spartalaisten ja muiden puolustajien surmaan, sen vaikutus oli suurempi kuin taktinen tulos antaisi ymmärtää. Viivytystyöllä annettiin aikaa kreikkalaisille kaupungeille järjestäytyä, evakuoida siviilejä (mukaan lukien Ateenan väestö) ja valmistautua jatkotappeluihin, erityisesti meritaisteluun Salamisissa ja myöhempään taisteluun Plataialla. Salamisissa kreikkalaiset saavuttivat ratkaisevan voiton, joka käänsi sodan kulun Persiaa vastaan.
Thermopylae on historiallisesti ja kulttuurisesti jäänyt muistojen ja kertomusten symboliksi puolustushengestä ja uhrautumisesta. Antiikin lähteet, etenkin Herodotos, kuvasivat tapahtumaa yksityiskohtaisesti, ja myöhemmin tarinat Leonidaaksesta ja hänen 300 miehestään ovat eläneet monissa muistomerkeissä, runoissa ja nykykulttuurin kuvauksissa. Kuuluisa epitaafi, joka usein liitetään Thermopylain sankareihin, kehottaa kertomaan Spartalaisille, että nämä noudattivat käskyäsä hyvin.
Lähteet ja tulkinta
Pääasiallinen antiikinlähde Thermopylain taistelusta on Herodotos, mutta kertomus on sekoitus historiallista tietoa, paikallisia legendoja ja yhteiskunnallista kirjoittamista. Nykyhistoriantutkimus käyttää arkeologista aineistoa, maantieteellisiä tutkimuksia ja lähdekritiikkiä arvioidakseen tapahtumien kulkua ja erityisesti joukkojen kokoja ja motiiveja. Thermopylaen tarina tarjoaa edelleen keskustelunaiheita sekä sotahistorian että kulttuurisen muistin tutkimuksessa.
Muistaminen nykypäivänä
Thermopylain paikalla kreikkalaiset ja vierailijat voivat nähdä monumentteja ja muistomerkkejä, jotka kunnioittavat tapahtumaa ja siellä kaatuneita. Paikka on myös matkailukohde ja opetusesimerkki siitä, miten maantiede, sotataktiikka ja poliittinen tahto voivat yhdessä vaikuttaa historian kulkuun.
Kartta lähes kaikista Persian sotiin osallistuneista kreikkalaisen maailman osista.
Konteksti
Persialaisten hyökkäys oli viivästynyt vastaus Persian ensimmäisen Kreikkaan kohdistuneen hyökkäyksen tappioon. Vuonna 500 eaa. lonialaiset asettuivat Pikku-Aasian länsirannikolle ja nousivat Persian kuningasta Dareiosta vastaan. Kuuden vuoden kuluttua kapina päättyi. Vuonna 490 eaa. persialaiset purjehtivat rankaisemaan Ateenaa. Dareios taisteli Ateenaa vastaan ja lupasi rangaista heitä, koska he menivät Persian maahan auttamaan joonialaisia. Tämä ensimmäinen persialaissota päättyi ateenalaisten voittoon Marathonin taistelussa.
Valmistelu
Kserksekseksellä oli valtava armeija ja laivasto, ja tässä toisessa persialaissodassa hän pyrki valloittamaan koko Kreikan.
Ateenalainen kenraali Themistokles ehdotti, että kreikkalaisten liittolaisten olisi estettävä Persian armeija Thermopylain solassa ja Persian laivasto Artemisiumin salmessa.
Noin 7000 miehen vahvuinen kreikkalainen joukko marssi pohjoiseen tukkimaan solan kesällä 480 eaa. Valtava persialainen armeija saapui solaan elokuun lopulla tai syyskuun alussa.
Taistelu
Kreikkalaiset, jotka olivat vahvasti alakynnessä, pitivät persialaisia loitolla yhteensä seitsemän päivää (joista kolme oli taistelua), ennen kuin jälkijoukko tuhoutui yhdessä historian kuuluisimmista viimeisistä taisteluista.
Spartaan kuningas Leonidas I:n johtamat pienet joukot tukkivat kahden täyden taistelupäivän ajan ainoan tien, jota pitkin persialaisten massiivinen armeija pääsi kulkemaan. Toisen taistelupäivän jälkeen paikallinen asukas nimeltä Ephialtes petti kreikkalaiset paljastamalla pienen polun, joka johti kreikkalaisten linjojen taakse. Leonidas tiesi, että hänen joukkonsa olivat jäämässä alakynteen, ja hän erotti pääosan kreikkalaisarmeijasta ja jäi vartioimaan selustaan 300 spartalaista, 700 thespialaista (jotka kieltäytyivät lähtemästä), 400 tebalaista ja ehkä muutama sata muuta. Suurin osa heistä sai surmansa.
Herodotoksen mukaan Thermopylain sola avattiin näin persialaiselle armeijalle, mikä aiheutti persialaisille jopa 20 000 kuolonuhria. Kreikkalaisten jälkijoukko tuhoutui sillä välin, ja sen tappiot olivat todennäköisesti 2 000 miestä, mukaan lukien kahtena ensimmäisenä taistelupäivänä kaatuneet.
Kreikan laivasto
Tämän taistelun jälkeen Kreikan laivasto Artemisiossa sai uutisen tappiosta Thermopyloissa. Koska heidän strategiansa edellytti sekä Thermopylaen että Artemisiumin pitämistä hallussaan ja koska Kreikan laivasto oli kärsinyt tappioita, se päätti vetäytyä Salamisiin. Persialaiset valtasivat sitten evakuoidun Ateenan. Taistelun aikana Kreikan laivasto houkutteli persialaiset kapeaan solaan ja tuhosi Themistokleen ansiosta ainakin 200 persialaista sota-alusta.
Persian laivasto hyökkäsi etsiessään ratkaisevaa voittoa liittoutuneiden laivastosta, mutta se hävisi Salamisin taistelussa vuoden 480 eaa. lopulla. Koska Kserkses pelkäsi jäävänsä loukkuun Euroopassa, hän vetäytyi suurimman osan armeijastaan kanssa Aasiaan ja jätti Mardoniuksen saattamaan Kreikan valloituksen päätökseen. Seuraavana vuonna kreikkalainen armeija kuitenkin voitti persialaiset ratkaisevasti Plataean taistelussa ja lopetti näin persialaisten hyökkäyksen.
Sekä antiikin että nykyajan kirjoittajat ovat käyttäneet Thermopylain taistelua esimerkkinä kotimaata puolustavan vapaiden miesten isänmaallisen armeijan voimasta. Puolustajien suoritusta Thermopylojen taistelussa käytetään myös esimerkkinä koulutuksen, varusteiden ja maaston hyvän käytön eduista voiman moninkertaistajina, ja siitä on tullut rohkeuden symboli ylivoimaisia vastuksia vastaan.
Aiheeseen liittyvät sivut
- 300 spartalaista (elokuva)
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Milloin Thermopylain taistelu käytiin?
A: Thermopylain taistelu käytiin vuonna 480 eaa.
K: Ketkä taistelivat Thermopylain taistelussa?
A: Kreikkalaisten kaupunkivaltioiden liitto, jota johti Sparta, taisteli Kserkses I:n johtamaa Persian valtakuntaa vastaan Thermopylain taistelussa.
K: Missä Thermopylain taistelu käytiin?
V: Thermopylain taistelu käytiin Thermopylain solassa.
K: Kuinka kauan Thermopylain taistelu kesti?
V: Thermopylain taistelu kesti yli kolme päivää.
K: Mikä muu taistelu käytiin samaan aikaan kuin Thermopylain taistelu?
V: Artemisiumin meritaistelu käytiin samaan aikaan kuin Thermopylain taistelu.
K: Mikä oli syy taisteluihin Thermopylain taistelussa?
V: Thermopylain taistelu käytiin osana Persian toista hyökkäystä Kreikkaan.
K: Kuka johti Kreikan kaupunkivaltioita Thermopylain taistelussa?
V: Sparta johti Kreikan kaupunkivaltioiden liittoa Thermopylain taistelussa.
Etsiä