Maratonin taistelu 490 eaa. – Ateenan voitto persialaisia vastaan
Maratonin taistelu 490 eaa.: Ateenan ratkaiseva voitto persialaisia vastaan — eeppinen kertomus rohkeudesta, strategiasta ja varhaisesta Kreikan itsenäisyyden puolustuksesta.
Maratonin taistelu käytiin syyskuussa 490 eaa. Maratonin tasangolla. Se käytiin ateenalaisten ja persialaisten välillä. Ateenaa tuki pieni joukko Plataean kaupungista. Taistelu päätti Persian ensimmäisen yrityksen valloittaa Kreikka kuningas Dareios I:n johdolla. Se oli osa ensimmäistä kreikkalais-persialaista sotaa.
Persian hyökkäys oli vastaus Kreikan osallistumiseen Joonian kapinaan. Silloin Ateena ja Eretria olivat lähettäneet joukkoja tukemaan Joonian kaupunkeja, jotka yrittivät kaataa Persian vallan. Ateenalaiset ja eretrialaiset onnistuivat valloittamaan ja polttamaan Sardiksen, mutta joutuivat vetäytymään raskain tappioin. Vastauksena tähän hyökkäykseen Dareios vannoi polttavansa Ateenan ja Eretrian maan tasalle.
Johtajat ja joukot
Maratonin taistelussa ateenalaisia johti merkittävä kenraali Miltiades, ja muodollisesti osavaltion poliittinen vastaava oli polemarkhos Callimachus. Plataeaa taisteli pieni joukko paikallisia liittolaisia. Persian hyökkäysjoukkoja komentivat muun muassa kenraalit Datis ja Artaphernes, ja Persialla oli mukanaan myös kreikkalaisia maanpakolaisia, jotka toivoivat paluuta kotimaan vallan myötä.
Antiikin lähteet, erityisesti Herodotos, antavat lukuarvoja: ateenalaisia oli noin 9 000–10 000 jalkaväkeä ja plataealaisia noin 700. Persian voimiksi on mainittu vaihtelevia arvioita, usein kymmeniä tuhansia, mutta tarkat luvut ovat kiistanalaisia. Nykyhistorioitsijat pitävät lähdeaineiston lukuja epävarmoina ja antavat usein maltillisemman arvion persialaisten lukumäärästä.
Taistelun kulku ja taktiikka
Taistelun tarkat yksityiskohdat perustuvat pääasiassa Herodotoksen kertomuksiin. Ateena asettui puolustukseen Maratonin tasangolle ja hyökkäsi yllättäen alas kaupungistaan kohti persialaisia. Miltiades muutti perinteistä hopliittitaktiikkaa: kreikkalaisten keskiosaa pidettiin tarkoituksellisesti harvempana ja siivet vahvempina. Kun keskusta vetäytyi ja persialaiset tunkeutuivat eteen, vahvat ateenalaissiivet saattoivat kiertää persialaisten flangit ja puristaa heidät kokoon – käytännössä eräänlainen double envelopment.
Myös rattaisiin ja kevyempiin jalkaväkiryhmiin perustuva persialainen hyökkäys jäi kreikkalaisten raskaaseen hopliittimiekan iskuun. Persian ratsuväki ei ehtinyt vaikuttaa ratkaisevasti taistelun kulkuun, ja lopulta persialaiset vetäytyivät kohti rannikkoa ja laivojaan.
Seuraukset ja merkitys
Voitto Maratonissa oli kreikkalaisille suuri moraalinen käännekohta. Se esti Persian välittömän maallisen valloitusyrityksen ja antoi Ateenalle uskottavuutta ja itseluottamusta. Vaikka Dareios suunnitteli myöhemmin laajempaa kostoretkeä, hänen kuolemansa viivästytti Persian toista suurhyökkäystä, joka toteutui vasta vuosikymmenen päästä kuningas Xerxes johtamana.
Maratonin menestys vaikutti myös Ateenan poliittiseen kehitykseen: sotilaallinen maine ja kansallinen kiintymys vahvistivat kaupungin johtavaa asemaa kreikkalaisessa maailmassa ja loi pohjaa myöhemmälle merivallalle ja kulttuuriselle kukoistukselle. Taistelun perintö näkyy edelleen länsimaisessa historiakuvassa ja kansallisessa muistelussa.
Maratonjuoksun legendo ja myöhempi perintö
Yksi tunnetuimmista tarinoista liittyy juoksijaan, jonka perinteisen kertomuksen mukaan nimeltään Pheidippides, joka juoksi Maratonista Ateenaan ilmoittamaan voitosta ja kuoli pian tavoitteen saavutettuaan. Tämä tapahtuma innoitti nykyaikaista maratonjuoksun kilpailua, jonka matka (~42,195 km) perustuu legendoihin Maratonin ja Ateenan välisestä etäisyydestä. Historiallisesti tarinan yksityiskohdat ovat epävarmoja, mutta sen symbolinen arvo on suuri.
Lähteet ja historiantutkimus
Keskeinen antiikinlähde Maratonin taistelusta on Herodotos, mutta hänen kertomuksensa sisältävät myös paikoin ristiriitaisuuksia ja legendoja. Nykyhistorioitsijat vertailevat arkeologisia löytöjä, maantieteellisiä olosuhteita ja kansantodistuksia arvioidessaan taistelun kulkua ja osapuolten lukumääriä. Tästä syystä monet yksityiskohdat pysyvät tutkijoille avoimina kysymyksinä.
Yhteenvetona: Maratonin taistelu vuonna 490 eaa. oli ratkaiseva ateenalaisten ja liittolaisten voitto persialaisia vastaan, jolla oli pitkäaikaisia vaikutuksia kreikkalaiseen itseymmärrykseen, sotilaalliseen kehitykseen ja myöhempään kulttuuriperintöön.
Tyypillinen hopliitti
Persialaisten hyökkäys
Kun Joonian kapina oli murskattu persialaisten voittaessa Laden taistelussa, Dareios alkoi suunnitella Kreikan valloittamista. Vuonna 490 eaa. hän lähetti Datiksen ja Artapherneksen johtaman laivastojoukon Egeanmeren poikki alistamaan Kykladit, kreikkalaisten saariryhmän Egeanmerellä. Seuraavaksi hän hyökkäsi Ateenaan ja Eretriaan. Menestyksekkään Egeanmeren sotaretken jälkeen persialaiset kukistivat, valtasivat ja polttivat Eretrian. "/
Tämän jälkeen persialaiset purjehtivat kohti Attikaa. He nousivat maihin Schiniasin rannalle Maratonin lahden itäpäässä. Maratonin tasangoksi kutsuttu laaja kenttä oli tasainen, tasainen ja ihanteellinen taisteluun. Ateenalaiset, joihin liittyi pieni joukko Plataeasta, marssivat Maratoniin ja tukkivat kaksi uloskäyntiä Maratonin tasangolta. Pattitilanne jatkui viisi päivää. Sitten ateenalaiset päättivät epäselvistä syistä hyökätä persialaisia vastaan. Persialaisten lukumääräisestä ylivoimasta huolimatta kreikkalaiset hopliitit osoittautuivat erittäin tehokkaiksi kevyemmin aseistettua persialaista jalkaväkeä vastaan. He kukistivat persialaiset siivet ennen kuin kääntyivät persialaisten keskilinjan kimppuun.
Seuraukset
Maratonin tappio oli ratkaiseva voitto, joka merkitsi ensimmäisen persialaisten hyökkäyksen päättymistä Kreikkaan. Persialaiset joukot vetäytyivät Aasiaan. Sen jälkeen Dareios alkoi koota uutta valtavaa armeijaa, jonka avulla hän aikoi alistaa Kreikan kokonaan. Vuonna 486 eaa. hänen egyptiläiset alamaisensa kuitenkin kapinoivat, mikä lykkäsi Kreikan sotaretkeä. Dareioksen kuoltua hänen poikansa Kserkses I aloitti uudelleen valmistelut toista Kreikan hyökkäystä varten, joka alkoi lopulta vuonna 480 eaa.
Maratonin taistelu oli käännekohta kreikkalais-persialaisten sodissa, sillä se osoitti kreikkalaisille, että persialaiset voitettiin. Kreikan lopullinen voitto näissä sodissa alkoi Maratonista. Seuraavat kaksisataa vuotta olivat klassisen kreikkalaisen sivilisaation nousua, joka on vaikuttanut niin paljon länsimaiseen yhteiskuntaan. Siksi Maratonin taistelua pidetään usein Euroopan historian avainhetkenä.
John Stuart Mill ehdotti, että "Marathonin taistelu on jopa tapahtumana Britannian historiassa tärkeämpi kuin Hastingsin taistelu". Maratonin taistelu on nykyään ehkä tunnetumpi Maraton-juoksun innoittajana. Vaikka legenda kreikkalaisesta sanansaattajasta, joka juoksi Ateenaan voittouutisia tuoden, on historiallisesti epätarkka, se innoitti tätä urheilutapahtumaa, joka otettiin käyttöön Ateenan olympialaisissa vuonna 1896 ja joka alun perin juostiin Marathonin ja Ateenan välillä.
Battle
Kun ateenalaisten linja oli valmis, erään lähteen mukaan Miltiades antoi yksinkertaisen merkin etenemisestä: "Heidän kimppuunsa".p191 Todennäköisesti he marssivat, kunnes he saavuttivat jousimiesten tehokkuuden rajan, "lyötyjen vyöhykkeen" (noin 200 metriä), ja lähtivät sitten juoksemaan kohti vihollista.p66 Herodotos esittää, että tämä oli ensimmäinen kerta, kun kreikkalainen armeija juoksi taisteluun tällä tavoin; tämä johtui todennäköisesti siitä, että kreikkalainen armeija kohtasi ensimmäistä kertaa vihollisen, joka koostui pääasiassa ohjusjoukoista (jousimiehet, keihäänheittäjät).
Persialaiset olivat ilmeisesti hyvin yllättyneitä tästä kaikesta. Kreikkalaisten rivi, joka kulki läpi nuolisateen ja jota suojasi suurimmaksi osaksi heidän panssarinsa, törmäsi lopulta vihollisarmeijaan. Holland antaa mieleenpainuvan kuvauksen:
"Vihollinen suoraan heidän tiellään... tajusi kauhukseen, että [ateenalaiset] eivät suinkaan olleet helppoa saalista jousimiehilleen, kuten he olivat ensin kuvitelleet, vaan heitä ei aiottu pysäyttää... Vaikutus oli tuhoisa. Ateenalaiset olivat hioneet taistelutapaansa taistelussa muiden falangien kanssa, puukilvet törmäsivät puukilviin, rautaiset keihäänkärjet kolisivat pronssisia rintapanssareita vasten... Noina ensimmäisinä hirvittävinä sekunteina ei kuulunut muuta kuin metallin murskaava kolahdus lihaan ja luuhun; sitten ateenalaisten vuorovesi vyöryi miesten ylitse, joilla oli suojana korkeintaan tikattuja puseroita ja jotka olivat aseistettuina ehkä pelkillä jousilla tai ritsailla. Hopliittien tuhkakeihäät, sen sijaan että ne tärisisivät... saattoivat sen sijaan pistää ja pistää uudelleen, ja ne viholliset, jotka välttelivät niiden pelottavia pistoja, saattoivat helposti murskautua kuoliaaksi etenevien pronssimiesten pelkän painon alla."194–197
Ateenalaiset siivet kukistivat nopeasti persialaisten huonommat sotilasjoukot (asevelvollisuusjoukot) sivustoilla ja kääntyivät sitten sisäänpäin piirittämään persialaisten keskusta, joka oli menestynyt paremmin Kreikan ohutta keskustaa vastaan. Taistelu päättyi, kun persialainen keskusta pakeni paniikissa kohti laivojaan kreikkalaisten takaa-ajamana. Jotkut, jotka eivät tunteneet paikallista maastoa, juoksivat kohti suota, jossa tuntemattomat määrät hukkuivat.p71 Ateenalaiset ajoivat persialaiset takaisin aluksiinsa ja onnistuivat kaappaamaan seitsemän alusta, vaikka useimmat niistä pääsivätkin vesille.
Herodotos kertoo, että taistelukentällä laskettiin 6400 persialaisen ruumista. Ei tiedetä, kuinka moni muu kuoli suolla. Ateenalaiset menettivät 192 miestä ja platanealaiset 11 miestä.
Taistelun ensimmäinen vaihe.
Taistelun toinen vaihe.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Milloin Marathonin taistelu käytiin?
V: Maratonin taistelu käytiin syyskuussa 490 eaa.
K: Ketkä taistelivat Maratonin taistelussa?
A: Maratonin taistelu käytiin ateenalaisten ja persialaisten välillä.
K: Kuka tuki Ateenaa Maratonin taistelussa?
V: Ateenaa tuki pieni joukko Plataian kaupungista.
K: Mikä oli Maratonin taistelun merkitys?
V: Marathonin taistelu merkitsi Persian ensimmäisen yrityksen Kreikan valloittamiseksi kuningas Dareios I:n johdolla.
K: Miksi Persia hyökkäsi Kreikkaan?
V: Persia hyökkäsi Kreikkaan vastauksena Kreikan osallistumiseen Joonian kapinaan.
K: Mitä Ateena ja Eretria yrittivät tehdä Joonian kapinassa?
V: Ateena ja Eretria olivat lähettäneet joukkoja tukemaan Joonian kaupunkeja, jotka yrittivät kaataa Persian vallan.
K: Miksi Dareios vannoi polttavansa Ateenan ja Eretrian maan tasalle?
V: Dareios vannoi polttavansa Ateenan ja Eretrian maan tasalle vastauksena ateenalaisten ja eretrialaisten suorittamaan ryöstöretkeen, jossa he olivat onnistuneet valloittamaan ja polttamaan Sardiksen, mutta joutuivat vetäytymään raskain tappioin.
Etsiä