Taifa

Taifa (arabian kielestä: طائفة ṭā'ifa, monikko طوائف ṭawā'if) oli itsenäinen muslimien hallitsema ruhtinaskunta. Taifat kehittyivät Iberian historian aikana. Ne olivat yleensä emiraatteja tai pieniä kuningaskuntia, mutta oli myös yksi oligarkia, Sevilla. Niitä muodostettiin useita Al-Andalusiin (maurien Iberiaan) Cordóban Umayyadien kalifaatin päätyttyä vuonna 1031.

Ne kehittyivät Córdoban Umayyad-kalifaatin hallinnollisen jaon ja sen eliitin etnisen jakautumisen seurauksena. Se jakaantui arabien (voimakas mutta pieni vähemmistö), berberien, itäeurooppalaisten entisten orjien ja Iberian niemimaan muslimien (jotka tunnettiin nimellä Muladíes (suuri enemmistö)) kesken.

Taifas kehittyi myös toisena ajanjaksona, 1200-luvun puolivälissä, kun Almoravidien dynastia oli taantumassa.

Taifojen emirit (hallitsijat) taistelivat keskenään 1100-luvulla ja jälleen 1200-luvun puolivälissä paitsi sotilaallisesti myös kulttuurisesta arvovallasta. He yrittivät värvätä kuuluisimpia runoilijoita ja käsityöläisiä.

Kalifaatin päättymisen jälkeen kilpailevat muslimivaltakunnat olivat paljon heikompia kuin kristityt, joten niiden oli alistuttava ja maksettava veroa.

Taifan ruhtinaat vetosivat kahteen otteeseen Pohjois-Afrikan sotureihin, jotta nämä auttaisivat heitä kristittyjä kuninkaita vastaan. Almoravidit kutsuttiin mukaan Toledon kukistumisen jälkeen (1085) ja Almohadit Lissabonin kukistumisen jälkeen (1147). Soturit eivät auttaneet taifaemirejä, vaan liittivät heidän maansa omiin Pohjois-Afrikan valtakuntiinsa.

Taifas palkkasi usein kristittyjä palkkasotureita taistelemaan naapurivaltakuntia (sekä kristittyjä että muslimeja) vastaan. Dynaamisin taifa, joka valloitti suurimman osan naapureistaan ennen Almoravidien hyökkäystä, oli Sevilla. Myös Zaragoza oli hyvin voimakas ja laajamittainen, mutta Pyreneiden kristityt naapurivaltiot pitivät sen kurissa. Zaragoza, Toledo ja Badajoz olivat aiemmin olleet kalifaatin rajasotilaspiirejä.

Taifojen kartta vuonna 1031

Luettelo taifas

Ensimmäinen kausi (1100-luku)

Albarracín: 1011-1104 (Almoravideille).
Algeciras: 1035-58 (Sevillaan)
Almería: 1011-91 (Almoravideille).
Alpuente: Almoravideille).
Arcos: 1011-68 (Sevillaan).
Badajoz: 1009-1094 (Almoravideille).
Carmona: 1013-91 (Almoravideille).
Ceuta: 1061-84 (Almoravideille).
Córdoba: 1031-91 (Sevillaan).
Denia: 1010/12-76 (Zaragozaan).
Granada: Almoravideille).
Lissabon: 1022-? (Badajoziin)
Lorca: 1051-91 (Almoravideille).
Málaga: 1026-57/58 (Granadalle); 1073-90 (Almoravideille).
Mallorca: 1076-1116 (Almoravideille).
Mértola: 1033-91 (Almoravideille)
Molina: ?-1100 (Aragoniaan)
Morón: 1013-66 (Sevillaan).
Murcia: 1011/12-65 (Valenciaan)
Murviedro ja Sagunto: 1086-92 (Almoravideille).
Niebla: 1023/24-91 (Sevillaan).
Ronda: 1039/40-65 (Sevillaan).
Rueda: 1118-30 (Aragoniaan)
Saltés ja Huelva: 1012/13-51/53 (Sevillaan).
Santa María de Algarve: 1018-51 (Sevillaan).
Sevilla: 1023-91 (Almoravideille).
Silves: 1040-63 (Sevillaan).
Toledo: 1010/31-85 (Kastiliaan).
Tortosa: 1039-60 (Zaragozaan); 1081/82-92 (Deniaan).
Valencia: 1010/11-94 (El Cidille, nimellisesti Kastilian vasalli).
Zaragoza: 1018-46 (Banu Tujibille, sitten Banu Hudille); 1046-1110 (Almoravidien hallussa, vuonna 1118 Aragonille).

Toinen kausi (1200-luku)

Almería: 1145-47 (lyhyesti Kastilialle ja sitten Almohadeille).
Arcos: 1143 (Almohadeille)
Badajoz: 1145-50 (Almohadeille).
Beja ja Évora: 1114-50 (Almohadeille).
Carmona: päivämäärät ja kohtalo hajallaan
Constantina ja Hornachuelos: päivämäärät ja kohtalo hajallaan
Granada: 1145 (Almohadeille?)
Guadix ja Baza: 1145-51 (Murciaan)
Jaén: 1145-59 (Murcia); 1168 (Almohadeille).
Jerez: 1145 (Almohadeille)
Málaga: 1145-53 (Almohadeille).
Mértola: 1144-45 (Badajoziin)
Murcia: 1145 (Valencialle); 1147-72 (Almohadeille).
Niebla: 1145–50? (Almohadeille)
Purchena: päivämäärät ja kohtalo hajallaan
Ronda: 1145 (Almoravideille)
Santarém: ?-1147 (Portugaliin)
Segura: 1147–? (kohtalo tuntematon)
Silves: 1144-55 (Almohadeille)
Tavira: päivämäärät ja kohtalo hajallaan
Tejada: 1145-50 (Almohadeille).
Valencia: 1145-72 (Almohadeille).

Kolmas kausi (13. vuosisata)

Arjona: 1232-44 (Kastiliaan)
Baeza: 1224-26 (Kastiliaan)
Denia: 1224-27 (Almohadeille?)
Lorca: 1240-65 (Kastiliaan)
Menorca: 1228-87 (Aragonialle)
Murcia: 1228-66 (Kastilialle)
Niebla: Niebla: 1234-62 (Kastiliaan)
Orihuela: 1239/40-49/50 (Murciaan tai Kastiliaan).
Valencia: 1228/29-38 (Aragoniaan).

Lisäksi, mutta niitä ei yleensä pidetä taifoina, ovat:

Granada: Kastilialle).
Las Alpujarras: 1568-71 (Espanjaan).

Taifas vuonna 1080

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on taifa?

A: Taifa oli itsenäinen islamilainen muslimien hallitsema ruhtinaskunta, joka kehittyi Iberian historian aikana.

K: Miten taifat muodostuivat?

V: Taifat muodostuivat Cordóban Umayyadikalifaatin päätyttyä vuonna 1031 sen eliitin hallinnollisen jaon ja etnisen jakautumisen vuoksi.

K: Ketkä kuuluivat taifan eliittiin?

V: Taifan eliitti koostui arabeista (vaikutusvaltainen mutta pieni vähemmistö), itäeurooppalaisista entisistä orjista ja iberialaisista muslimeista (jotka tunnettiin nimellä Muladíes).

K: Milloin tapahtui toinen ajanjakso, jolloin taifat kehittyivät?

V: Toinen ajanjakso, jolloin taifat kehittyivät, ajoittuu 1200-luvun puoliväliin, jolloin Almoravidien dynastia oli taantumassa.

K: Mitä emiirit tekivät saadakseen kulttuurista arvovaltaa?

V: Emiirit yrittivät palkata kuuluisia runoilijoita ja käsityöläisiä saadakseen kulttuurista arvovaltaa.

K: Miten kristityt valtakunnat vastasivat muslimivaltakuntiin?

V: Kristilliset valtakunnat olivat paljon vahvempia kuin muslimivaltakunnat, joten niillä oli valtaa niihin nähden ja ne pakottivat ne alistumaan ja maksamaan veroa.

K: Mitä tapahtui, kun taifa-ruhtinaat kutsuivat Pohjois-Afrikan sotureita?

V: Kun taifa-ruhtinaat kutsuivat pohjoisafrikkalaisia sotureita, he liittivät heidän maansa itselleen sen sijaan, että olisivat auttaneet heitä taistelemaan kristittyjä kuninkaita vastaan.