Taifat — Al-Andalusin itsenäiset muslimiruhtinaskunnat ja historia

Taifat — Al-Andalusin itsenäiset muslimiruhtinaskunnat: valtataistelut, kulttuurinen loisto ja almoravidien aika Córdoban kalifaatin jälkeisessä Iberiassa.

Tekijä: Leandro Alegsa

25-12-2025 21:42

Taifa (arabian kielestä: طائفة ṭā'ifa, monikko طوائف ṭawā'if) oli itsenäinen muslimien hallitsema ruhtinaskunta Iberian niemimaalla. Taifajärjestelmä syntyi erityisesti sen jälkeen, kun Córdoban Umayyadien kalifaatti hajosi valtiollisesti vuonna 1031; hajautuminen johti lukuisten pienvaltioiden muodostumiseen, joita kutsutaan taifoiksi.

Taifojen synty ja rakenne

Taifojen synty liittyi Umayyadien kalifaatin hallinnolliseen romahtamiseen ja yhteiskunnan etniseen jakautumiseen. Kalifaatin aikana Iberiassa vaikuttivat eri ryhmät: arabien pieni mutta vaikutusvaltainen vähemmistö, berberien sotilasjoukot, itäeurooppalaiset entiset orjat (Saqaliba) sekä paikalliset muslimiksi kääntyneet iberialaiset, niin sanotut Muladíes, jotka muodostivat suuren enemmistön. Tämä monimuotoisuus heijastui myös taifojen johtoon, armeijoihin ja hallintoon.

Poliittinen kehitys ja ulkopolitiikka

Taifat olivat käytännössä itsenäisiä ruhtinaskuntia, jotka erosivat laajuudeltaan ja hallintomuodoltaan: useimmat olivat pieniä emiraatteja tai kuningaskuntia, mutta joukossa oli myös kaupunkikeskuksia, joissa valta oli jaettu tai joissa valta perustui oligarkiaan. Ne syntyivät hajautuneena hallintona ja paikallisena vallanoton seurauksena, kun alueelliset sotilasherrat ja aateliset ottivat vallan Córdoban kalifin heiketessä.

Usein eri taifojen emirit kilpailivat keskenään sekä sotilaallisesti että diplomaattisesti. Kilpailu näkyi myös kulttuurisena kilpailuna: taifojen hallitsijat pyrkivät hankkimaan omaan hoviinsa kuuluisia runoilijoita, oppineita ja käsityöläisiä voidakseen lisätä valtansa ja arvovaltansa näkyvyyttä (arvovallasta). Tämä kulttuurinen kilpailu oli merkittävä osa taifojen identiteettiä ja sen seurauksena syntyi korkeatasoista kirjallisuutta ja taidetta.

Koska taifavaltakunnat olivat usein sotilaallisesti ja poliittisesti heikompia kuin pohjoisen kristilliset kuningaskunnat, monet taifahallitsijat joutuivat maksamaan näille veroja ja tribuutteja turvatakseen rauhan tai saadakseen liittolaisia. Tämän seurauksena kristityt kuningaskunnat saattoivat hyödyntää muslimien hajaantunutta asemaa ja laajentaa vaikutusvaltaansa.

Taifojen kutsuma Pohjois-Afrikan apu ja sen seuraukset

Taifan ruhtinaat vetosivat kahdesti Pohjois-Afrikan soturiluokkaan apuun saadakseen tukea kristillisiä kuninkaita vastaan. Ensimmäinen kerta oli, kun taifojen johtajat pyysivät apua Almoravideilta Toledon kukistumisen jälkeen vuonna 1085. Toinen kerta liittyi Almohadien nousuun ja tapahtui merenrantakaupungeissa, kun esimerkiksi Lissabonin valtaus 1147 ja alueelliset levottomuudet pakottivat etsimään voimallisempaa apua. Molemmilla kerroilla Pohjois-Afrikasta tulleet dynastiat eivät ainoastaan auttaneet taifoja, vaan lopulta liittivät useita taifavaltioita osaksi omia valtakuntiaan.

Sotilaalliset suhteet ja palkkasoturit

Taifojen armeijat perustuivat osin paikallisiin joukkoihin ja osin palkkasotureihin; usein ne palkkasivat myös kristittyjä palkkasotureita taisteluihin niin muslimi- kuin kristittyjä naapureita vastaan. Tästä oli seurauksena ajoittaisia taktisia liittoutumia yli uskonnollisten rajojen, mutta myös luottamuspulaa ja sekasortoa alueellisessa politiikassa.

Kulttuuri, talous ja hallinto

Taifojen hovit olivat kulttuurisia keskuksia: runous, filosofia, kirjallisuus, käsityöt ja tieteet kukoistivat paikallisten suojelijoiden ansiosta. Talous perustui maatalouteen (kastelujärjestelmät ja viljely), kauppaan Välimeren ja atlanttisen kaupan kautta sekä verotukseen ja tribuutteihin. Monet taifakaupungit lyöttäytyivät myös oman rahajärjestelmänsä ja hallinnollisten instituutioiden ympärille, mikä näkyi paikallisessa lainsäädännössä ja hallintotavoissa.

Merkittäviä taifakaupunkeja ja niiden rooli

Sevilla (Sevilla) oli yksi dynaamisimmista ja laajentuvimmista taifoista; sen emirit laajensivat valtaansa ja houkuttelivat runoilijoita sekä käsityöläisiä.
Zaragoza oli vahva ja laaja vaikutusalueeltaan, mutta sen sijainti Pyreneiden läheisyydessä tarkoitti, että pohjoiset kristilliset kuningaskunnat pitivät sitä jatkuvasti kurissa.
Toledo, Zaragoza ja Badajoz tunnettiin aiemmin kalifaatin rajasotilaspiireinä (marchoina), mikä osaltaan selittää niiden strategisen merkityksen ja sotilaallisen perinteen.
Myös kaupungit kuten Valencia, Granada ja Málaga toimivat omilla alueillaan tärkeinä taloudellisina ja kulttuurisina keskuksina eri aikoina.

Taifojen loppuvaiheet ja perintö

Taifojen ajanjaksot olivat epävakaita: ensimmäinen suuri hajaannus tapahtui 1000-luvun alkuvuosikymmenillä, ja jälkimmäisiä hajautumisia syntyi aina, kun pohjoisafrikkalaiset dynastiat heikkenivät tai vetäytyivät. Lopulta useimmat taifavaltakunnat kukistuivat, liitettiin muihin valtoihin tai joutuivat vallitsevien voimakeskusten alaisuuteen kristillisen reconquistan edetessä kohti 1200-lukua. Taifojen kulttuurinen ja taloudellinen perintö kuitenkin vaikutti tuleviin Espanjan valtioihin: niiden aikana syntynyt kirjallisuus, taide ja arkkitehtuuri jäivät osaksi Ibero‑muotoutunutta perinnettä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että taifat olivat monimuotoinen ilmiö: ne heijastivat sekä muslimiyhteisön sisäisiä jakautumia että alueen poliittisten voimatasapainojen muutoksia ja jättivät merkittävän kulttuurisen jäljen Iberian historiassa.

Taifojen kartta vuonna 1031

Luettelo taifas

Ensimmäinen kausi (1100-luku)

Albarracín: 1011-1104 (Almoravideille).
Algeciras: 1035-58 (Sevillaan)
Almería: 1011-91 (Almoravideille).
Alpuente: Almoravideille).
Arcos: 1011-68 (Sevillaan).
Badajoz: 1009-1094 (Almoravideille).
Carmona: 1013-91 (Almoravideille).
Ceuta: 1061-84 (Almoravideille).
Córdoba: 1031-91 (Sevillaan).
Denia: 1010/12-76 (Zaragozaan).
Granada: Almoravideille).
Lissabon: 1022-? (Badajoziin)
Lorca: 1051-91 (Almoravideille).
Málaga: 1026-57/58 (Granadalle); 1073-90 (Almoravideille).
Mallorca: 1076-1116 (Almoravideille).
Mértola: 1033-91 (Almoravideille)
Molina: ?-1100 (Aragoniaan)
Morón: 1013-66 (Sevillaan).
Murcia: 1011/12-65 (Valenciaan)
Murviedro ja Sagunto: 1086-92 (Almoravideille).
Niebla: 1023/24-91 (Sevillaan).
Ronda: 1039/40-65 (Sevillaan).
Rueda: 1118-30 (Aragoniaan)
Saltés ja Huelva: 1012/13-51/53 (Sevillaan).
Santa María de Algarve: 1018-51 (Sevillaan).
Sevilla: 1023-91 (Almoravideille).
Silves: 1040-63 (Sevillaan).
Toledo: 1010/31-85 (Kastiliaan).
Tortosa: 1039-60 (Zaragozaan); 1081/82-92 (Deniaan).
Valencia: 1010/11-94 (El Cidille, nimellisesti Kastilian vasalli).
Zaragoza: 1018-46 (Banu Tujibille, sitten Banu Hudille); 1046-1110 (Almoravidien hallussa, vuonna 1118 Aragonille).

Toinen kausi (1200-luku)

Almería: 1145-47 (lyhyesti Kastilialle ja sitten Almohadeille).
Arcos: 1143 (Almohadeille)
Badajoz: 1145-50 (Almohadeille).
Beja ja Évora: 1114-50 (Almohadeille).
Carmona: päivämäärät ja kohtalo hajallaan
Constantina ja Hornachuelos: päivämäärät ja kohtalo hajallaan
Granada: 1145 (Almohadeille?)
Guadix ja Baza: 1145-51 (Murciaan)
Jaén: 1145-59 (Murcia); 1168 (Almohadeille).
Jerez: 1145 (Almohadeille)
Málaga: 1145-53 (Almohadeille).
Mértola: 1144-45 (Badajoziin)
Murcia: 1145 (Valencialle); 1147-72 (Almohadeille).
Niebla: 1145–50? (Almohadeille)
Purchena: päivämäärät ja kohtalo hajallaan
Ronda: 1145 (Almoravideille)
Santarém: ?-1147 (Portugaliin)
Segura: 1147–? (kohtalo tuntematon)
Silves: 1144-55 (Almohadeille)
Tavira: päivämäärät ja kohtalo hajallaan
Tejada: 1145-50 (Almohadeille).
Valencia: 1145-72 (Almohadeille).

Kolmas kausi (13. vuosisata)

Arjona: 1232-44 (Kastiliaan)
Baeza: 1224-26 (Kastiliaan)
Denia: 1224-27 (Almohadeille?)
Lorca: 1240-65 (Kastiliaan)
Menorca: 1228-87 (Aragonialle)
Murcia: 1228-66 (Kastilialle)
Niebla: Niebla: 1234-62 (Kastiliaan)
Orihuela: 1239/40-49/50 (Murciaan tai Kastiliaan).
Valencia: 1228/29-38 (Aragoniaan).

Lisäksi, mutta niitä ei yleensä pidetä taifoina, ovat:

Granada: Kastilialle).
Las Alpujarras: 1568-71 (Espanjaan).

Taifas vuonna 1080

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on taifa?

A: Taifa oli itsenäinen islamilainen muslimien hallitsema ruhtinaskunta, joka kehittyi Iberian historian aikana.

K: Miten taifat muodostuivat?

V: Taifat muodostuivat Cordóban Umayyadikalifaatin päätyttyä vuonna 1031 sen eliitin hallinnollisen jaon ja etnisen jakautumisen vuoksi.

K: Ketkä kuuluivat taifan eliittiin?

V: Taifan eliitti koostui arabeista (vaikutusvaltainen mutta pieni vähemmistö), itäeurooppalaisista entisistä orjista ja iberialaisista muslimeista (jotka tunnettiin nimellä Muladíes).

K: Milloin tapahtui toinen ajanjakso, jolloin taifat kehittyivät?

V: Toinen ajanjakso, jolloin taifat kehittyivät, ajoittuu 1200-luvun puoliväliin, jolloin Almoravidien dynastia oli taantumassa.

K: Mitä emiirit tekivät saadakseen kulttuurista arvovaltaa?

V: Emiirit yrittivät palkata kuuluisia runoilijoita ja käsityöläisiä saadakseen kulttuurista arvovaltaa.

K: Miten kristityt valtakunnat vastasivat muslimivaltakuntiin?

V: Kristilliset valtakunnat olivat paljon vahvempia kuin muslimivaltakunnat, joten niillä oli valtaa niihin nähden ja ne pakottivat ne alistumaan ja maksamaan veroa.

K: Mitä tapahtui, kun taifa-ruhtinaat kutsuivat Pohjois-Afrikan sotureita?

V: Kun taifa-ruhtinaat kutsuivat pohjoisafrikkalaisia sotureita, he liittivät heidän maansa itselleen sen sijaan, että olisivat auttaneet heitä taistelemaan kristittyjä kuninkaita vastaan.

Etsiä