Arabit
Arabit (arabia: العرب ʻarab) ovat etninen ryhmä, joka on laajalti levinnyt Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Arabia on yksi seemiläisistä kielistä, ja se on myös sen etnisen perheen nimi, johon he kuuluvat.
Kuka on arabi
On kolme seikkaa, jotka ratkaisevat, pidetäänkö jotakuta arabina vai ei:
- Poliittinen: asuvatko he Arabiliiton (tai arabimaailman) jäsenmaassa; tämä määritelmä kattaa yli 450 miljoonaa ihmistä.
- Kielellinen: onko heidän pääkielensä arabia; tämä määritelmä kattaa yli 423 miljoonaa ihmistä.
- Sukututkimus: voivatko he jäljittää sukujuurensa Arabian niemimaalla alun perin asuneisiin ihmisiin.
On monia ihmisiä, joita voidaan kutsua arabeiksi näiden seikkojen perusteella, mutta jotka eivät pidä itseään arabeina. Esimerkkejä ovat nykypäivän egyptiläiset (koptit) ja syyrialaiset (aramealaiset/assyrialaiset). Vaikka he asuvat Syyrian tai Egyptin kaltaisissa maissa, jotka ovat osa Arabiliittoa, ja puhuvat virallista kieltä, arabiaa, he ovat eri kulttuuriryhmiä. Heillä on omat kielensä, kulttuurinsa, identiteettinsä ja kirkkonsa, kuten koptikirkko ja syyrialaiset katolinen ja ortodoksinen kirkko. Vaikka monet heistä ovat sulautuneet arabiyhteiskuntaan, heillä on oma perintönsä, joka ulottuu 3 000 vuoden päähän.
Perinteinen sukututkimus
Islamilaisessa ja juutalaisessa perinteessä arabit ovat seemiläinen kansa, jonka syntyperä juontaa juurensa Ismaelista, muinaisen patriarkka Aabrahamin ja Hagarin pojasta. Keskiaikaiset arabien sukututkijat jakavat arabit kahteen ryhmään: Etelä-Arabian "alkuperäiset arabit", jotka polveutuvat Qahtanista (joka samaistetaan raamatulliseen Joktaniin), ja Pohjois-Arabian "arabisoituneet arabit" (musta`ribah), jotka polveutuvat Adnanista, joka polveutuu Ismaelista.
Uskonto
Suurin osa arabeista noudattaa nykyään islamin uskontoa, jonka suurin profeetta on Muhammad. Kristinusko muodostaa suurimman uskonnollisen vähemmistön - suurin osa itseään arabeina pitävistä kristityistä kuuluu kreikkalais-ortodoksiseen kirkkoon, ja roomalaiskatolisia on vähemmän.
Vaikka koptikristityt ja maroniittikristityt puhuvat äidinkielenään arabiaa, monet heistä hylkäävät arabien yleiskansallisuuden, mutta ulkopuoliset pitävät heitä silti arabeina.
Joitakin pieniä yhteisöjä harjoittaa juutalaisuutta ja monijumalaisuutta (monien jumalien palvonta). Jazidit luetaan joskus arabeiksi.
