Arabit — etninen ryhmä Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa
Arabit: kattava esittely etnisestä ryhmästä, sen historiasta, kulttuurista ja arabian kielestä Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.
Arabit (arabia: العرب ʻarab) ovat etninen ryhmä, joka on laajalti levinnyt Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Arabia on yksi seemiläisistä kielistä, ja se on myös sen etnisen perheen nimi, johon he kuuluvat.
Arabeja arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti noin 400–450 miljoonaa ihmistä, ja he muodostavat merkittävän osan niin sanotusta arabimaailmasta (MENA-alue). Arabien identiteetti perustuu pääosin kieleen, kulttuuriin ja historiallisesti yhteisiin perinteisiin, mutta etninen ja geneettinen monimuotoisuus on suuri: eri alueilla tapahtuneet vuosisataiset vuorovaikutukset muiden kansojen, kuten berberien, persialaisten, turkkilaisten, kurdien ja afrikkalaisten ryhmien kanssa, ovat muokanneet arabien syntyperää ja kulttuuria.
Kieli ja murteet. Arabian kieli esiintyy useina muotoina. Klassinen arabia on Koraanin kielimuoto, ja nykyaikainen standardiarabia (Modern Standard Arabic, MSA) on virallinen kirjallinen kieli, jota käytetään uutisissa, koulutuksessa ja virallisissa yhteyksissä. Arkikielessä puhutaan lukuisia paikallisia murteita, joita voidaan toisinaan pitää toisilleen osittain epäselvinä — esimerkiksi egyptin-, levantin-, gulf- ja maghrebi-murteet erottuvat selvästi toisistaan.
Historiallinen tausta. Arabien varhaisimmat historialliset juuret löytyvät Arabian niemimaalta. 600-luvulla tapahtuneet arabi-muslimivalloitukset levittivät arabian kieltä ja kulttuuria laajasti Pohjois-Afrikkaan, Iberian niemimaalle ja Lähi-itään. Keskiajan arabimaailma oli merkittävä tiedon, lääketieteen, matematiikan ja filosofian keskuksena, ja arabialainen kirjallisuus ja runous ovat olleet kulttuurisesti tärkeitä.
Uskonnollinen kirjo. Suurin osa arabeista on muslimeja (sekä sunnalaisia että shiialaisia), mutta arabiyhteisöihin kuuluu myös kristittyjä, druseja ja muita uskonnollisia vähemmistöjä. Historiallisesti alueella oli myös juutalaisia yhteisöjä. Uskonto on monin paikoin tärkeä osa arkipäivää, mutta uskonnollisuuden muoto ja harjoitus vaihtelevat paljon alueittain ja yhteisöittäin.
Maantieteellinen jakautuminen. Arabien kotialue kattaa useita valtioita, muun muassa:
- Egypti
- Saudi-Arabia
- Jordania, Libanon, Syyria, Irak
- Yemen, Oman, Kuwait, Bahrain, Qatar, Yhdistyneet arabiemiirikunnat
- Marokko, Algeria, Tunisia, Libya, Mauritania
- Sudan ja osa Sahelin alueesta
Kulttuuri ja yhteiskunta. Arabikulttuuri sisältää rikkaan kirjallisuuden perinteen (runous, proosa), arkkitehtuurin, musiikin ja monipuolisen ruokakulttuurin. Perhearvot, suku- ja klaanisuhteet sekä vieraanvaraisuus ovat monilla alueilla keskeisiä sosiaalisia arvoja. Samalla kaupunkien kasvu, koulutus ja globalisaatio muovaavat yhteiskuntia nopeasti.
Politiikka ja nykytilanne. Nykyajan arabimaailmassa on suuri poliittinen monimuotoisuus: valtioiden välillä on eroja hallintojärjestelmissä, taloudellisessa kehityksessä ja vakaudessa. Arabiliitto (Arab League) on alueellinen yhteisö, joka pyrkii edistämään yhteistyötä jäsenmaiden välillä, mutta politiikan kentällä esiintyy myös kansallismielisyyttä ja etnisiä sekä uskonnollisia jännitteitä.
Diaspora ja nykyinen levinneisyys. Arabiyhteisöjä on myös laajasti diasporassa Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Australiassa. Maahanmuutto ja kansainvälistyminen ovat kasvattaneet arabikulttuurin ja -kielen vaikutusta maailmanlaajuisesti.
Kaiken kaikkiaan arabit muodostavat monimuotoisen ja historiansa sekä kulttuurinsa kautta yhtenäisen, mutta alueittain ja yhteisöittäin hyvin erilaisen ryhmän, jonka vaikutus näkyy laajasti maailman uskonnossa, kielessä, taiteessa ja politiikassa.
Kuka on arabi
On kolme seikkaa, jotka ratkaisevat, pidetäänkö jotakuta arabina vai ei:
- Poliittinen: asuvatko he Arabiliiton (tai arabimaailman) jäsenmaassa; tämä määritelmä kattaa yli 450 miljoonaa ihmistä.
- Kielellinen: onko heidän pääkielensä arabia; tämä määritelmä kattaa yli 423 miljoonaa ihmistä.
- Sukututkimus: voivatko he jäljittää sukujuurensa Arabian niemimaalla alun perin asuneisiin ihmisiin.
On monia ihmisiä, joita voidaan kutsua arabeiksi näiden seikkojen perusteella, mutta jotka eivät pidä itseään arabeina. Esimerkkejä ovat nykypäivän egyptiläiset (koptit) ja syyrialaiset (aramealaiset/assyrialaiset). Vaikka he asuvat Syyrian tai Egyptin kaltaisissa maissa, jotka ovat osa Arabiliittoa, ja puhuvat virallista kieltä, arabiaa, he ovat eri kulttuuriryhmiä. Heillä on omat kielensä, kulttuurinsa, identiteettinsä ja kirkkonsa, kuten koptikirkko ja syyrialaiset katolinen ja ortodoksinen kirkko. Vaikka monet heistä ovat sulautuneet arabiyhteiskuntaan, heillä on oma perintönsä, joka ulottuu 3 000 vuoden päähän.
Perinteinen sukututkimus
Islamilaisessa ja juutalaisessa perinteessä arabit ovat seemiläinen kansa, jonka syntyperä juontaa juurensa Ismaelista, muinaisen patriarkka Aabrahamin ja Hagarin pojasta. Keskiaikaiset arabien sukututkijat jakavat arabit kahteen ryhmään: Etelä-Arabian "alkuperäiset arabit", jotka polveutuvat Qahtanista (joka samaistetaan raamatulliseen Joktaniin), ja Pohjois-Arabian "arabisoituneet arabit" (musta`ribah), jotka polveutuvat Adnanista, joka polveutuu Ismaelista.
Uskonto
Suurin osa arabeista noudattaa nykyään islamin uskontoa, jonka suurin profeetta on Muhammad. Kristinusko muodostaa suurimman uskonnollisen vähemmistön - suurin osa itseään arabeina pitävistä kristityistä kuuluu kreikkalais-ortodoksiseen kirkkoon, ja roomalaiskatolisia on vähemmän.
Vaikka koptikristityt ja maroniittikristityt puhuvat äidinkielenään arabiaa, monet heistä hylkäävät arabien yleiskansallisuuden, mutta ulkopuoliset pitävät heitä silti arabeina.
Joitakin pieniä yhteisöjä harjoittaa juutalaisuutta ja monijumalaisuutta (monien jumalien palvonta). Jazidit luetaan joskus arabeiksi.
Etsiä