Taishō-kausi 1912–1926: määritelmä, historia ja merkitys Japanissa

Tutustu Taishō-kauteen (1912–1926): sen määritelmä, yhteiskunnallinen murros, kulttuurivaikutukset ja merkitys modernin Japanin syntyprosessissa.

Taishō-kausi (大正時代, Taishō jidai), joka tunnetaan myös nimellä Taishō-aika, oli japanilainen aikakauden nimi (年号,, nengō,, lit. "vuoden nimi") Meijin jälkeen ja ennen Shōwaa. Tämä kausi alkoi 30. heinäkuuta 1912 ja päättyi 25. joulukuuta 1926. Tänä aikana keisari oli keisari Taishō-tennō (大正天皇).

Nengō Taishō tarkoittaa "suurta oikeudenmukaisuutta" tai "suurta vanhurskautta".

Lyhyt kuvaus ja tausta

Taishō-kausi käsittää Japanin historian lyhyen mutta muuttuvan jakson, jolloin modernisaatio ja länsimaistuminen jatkuivat Meiji-kauden jälkeen. Keisari Taishō-tennō (Yoshihito) oli virallisesti maan symbolinen johtaja, mutta terveydellisten syiden vuoksi poliittinen valta siirtyi käytännössä pääministereille, valtiomiehille ja parlamentaarisille ryhmille.

Politiikka ja yhteiskunta

Taishō-kausi liitetään usein termiin Taishō-demokratia, jolla tarkoitetaan 1910- ja 1920-lukujen alkupuolen poliittista avautumista ja parlamentarismia. Poliittiset puolueet vahvistuivat, lehdistö ja kansalaistoiminta kasvoivat, ja vaatimukset laajemmasta kansalaisosallistumisesta lisääntyivät. Samanaikaisesti nähtiin myös sosiaalista levottomuutta ja työtaisteluita, kun teollistuminen synnytti uusia työväenluokan ongelmia.

Tärkeitä tapahtumia

• Japanin osallistuminen I maailmansotaan (1914–1918): Japani liittyi liittoutuneisiin ja laajensi vaikutusvaltaansa erityisesti Tyynenmeren alueella ja Kiinan Shandongin alueella.
• Riisiriidat (Rice Riots) 1918: Nousseet elinkustannukset ja ruoanhinta johtivat laajoihin mielenosoituksiin ja katkonaisiin levottomuuksiin eri puolilla maata.
• Washingtonin laivakonferenssi 1921–1922: Japanin aseman arviointi kansainvälisessä järjestelmässä ja laivastorajoituksia koskevat sopimukset.
• Suuri Kantōn maanjäristys 1. syyskuuta 1923: Tuhoisa järistys tuhosi suuren osan Tokiosta ja Yokohamaa ja aiheutti kymmenien tuhansien kuolemat sekä laajoja jälleenrakennustarpeita.
• Vuoden 1925 laki yleisestä miesääniosasta (suffrage) laajensi äänioikeutta laajasti miehiin, mutta samaan aikaan esimerkiksi Peace Preservation-lainsäädäntö alkoi rajoittaa vasemmistolaisia liikkeitä.

Talous ja ulkopolitiikka

Taishō-kaudella Japani hyötyi sotavuosien talouskasvusta ja kaupallisesta laajentumisesta, mutta myös kohtasi inflaatiota ja elintarvikeongelmia, mikä osaltaan laukaisi vuoden 1918 levottomuudet. Ulkopolitiikassa Japani vahvisti asemaansa Aasiassa ja Tyynellämerellä, mutta kansainvälinen vastuu ja kilpailu loivat jännitteitä, joita pyrittiin ratkomaan diplomaattisesti esimerkiksi Washingtonin kokouksissa.

Kulttuuri ja elämäntavat

Taishō-kausi oli kulttuurisesti vilkas: modernit taidesuuntautumat, länsimainen musiikki, kirjallisuus, elokuvat ja kaupunkikulttuuri kukoistivat. Nuoriso ja kasvava keskiluokka omaksuivat uusia elämäntapoja, ja kaupungistuminen eteni nopeasti. Kirjallisuudessa syntyi ilmiöitä, joita kuvataan esimerkiksi termillä Taishō-romantiikka ja modernismi vaikutti kielessä ja kaunokirjallisuudessa.

Merkitys ja perintö

Taishō-kausi jätti Japanille kaksijakoisen perinnön: toisaalta se edisti demokratiaa, poliittista osallistumista ja kulttuurista avoimuutta; toisaalta taloudelliset vaikeudet, yhteiskunnalliset ristiriidat ja kansainväliset jännitteet osoittivat myös yhteiskunnan haavoittuvuuksia. Monet Taishōn aikana syntyneet ilmiöt — kuten laajentunut lehdistö, puoluepoliittinen kilpailu ja kaupunkikulttuuri — vaikututtivat siihen, miten Japani kehittyi seuraavina vuosikymmeninä.

Yhteenveto

Vaikka Taishō-kausi oli lyhyt ajanjakso, se oli muutosvaihe Japanin historiassa: demokratian liekit syttyivät, moderni kulttuuri vahvistui ja valtakunnan rooli maailmassa kasvoi. Samalla kauteen liittyvät kriisit ja poliittinen polarisoituminen ennakoivat Haasteita, jotka muovasivat Japanin seuraavaa, voimakkaasti poliittisesti muuttunutta aikakautta.

Hae kirjaimella